Talous
20.1.2020 17:51 ・ Päivitetty: 20.1.2020 17:51
Lemmikin tarpeisiin vastaamista, mutta myös hemmottelua – näin suomalaiset käyttävät rahaa eläinystäviinsä
Lemmikkieläimille tarkoitettujen palveluiden ja tarvikkeiden markkinat ovat suuri bisnes, jonka ounastellaan kasvavan jatkossakin. Lemmikeille on tarjolla niin aurinkolaseja, hupivaatteita kuin fysioterapiaakin.
Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutus -tilaston mukaan lemmikkieläinten tarvikkeisiin ja lääkkeisiin käytetty rahamäärä yli kaksinkertaistui vuosien 2006 ja 2016 välillä 60 miljoonaan euroon, ja ruokakulut kasvoivat 78 miljoonasta 135 miljoonaan euroon. Tilaston lukuja ei ole inflaatiokorjattu.
Helsingin Sanomat raportoi viime heinäkuussa, että jo pelkästään koko koirabisnekseen suomalaiset käyttävät nykyään vuosittain 1,2 miljardia euroa, eli keskimäärin tuhat euroa koiraa kohti.
Lemmikin omistaminen on vastuutehtävä
Vaasan yliopiston dosentti Henna Syrjälä kertoo, että lemmikkimarkkinoilla näkyy kaksi trendiä: lemmikin omistamista ja hoitamista ajatellaan aiempaa laajempana vastuuna, jossa ihmisen tehtävä on pitää huolta lemmikkinsä hyvästä voinnista, virikkeellistämisestä ja aktivoinnista. Lisäksi ihmistenkin parissa muotia oleva hyvinvointiajattelu saa ostamaan hierontapalveluita ja koirauimalavuoroja myös lemmikille.
Ymmärrys esimerkiksi kissojen ja koirien luonnollisista tarpeista on Syrjälän mukaan syventynyt ja levinnyt, ja niihin vastaamiseen on löydetty kaupallisia tapoja.
– Jos ajattelee vaikka agilityä urheilulajina, se on syntynyt, jotta koiralle voidaan tarjota luonnollisia käyttäytymiseen sopivia toimia, kuten kiipeilyä, pujottelua ja hyppimistä. Eli usein (uudet kulutusmuodot) lähtevät sellaisista luontaisista eläimen tarpeista.
Ihmisten erikoisiltakaan kuulostavia kulutustottumuksia ei Syrjälän mukaan kannata ajatella liian yksioikoisesti. Hän muistuttaa, että jokaisen ihmisen suhde lemmikkeihinsä ja kuluttamiseen on monisäikeinen, vaikka ihminen olisi esimerkiksi hyvin tavoitteellinen koiraharrastaja.
– Yhdessä hetkessä voidaan olla tällainen hyvin järjestelmällinen, asiantunteva ja järkevä kuluttaja, ja toisessa tällainen kiintymysperustainen ja hölläkätinen kuluttaja, joka haluaa helliä koiraansa siankorvilla, Syrjälä sanoo.
Tehdastekoinen korvaa itse väsätyn
Mitä ihmiset palveluiden lisäksi sitten lemmikeilleen nykyään ostavat?
Suomen Kissaliiton hallituksen puheenjohtajan Veikko Saarela kertoo, että teollinen tuotanto on korvannut aiempia kotikutoisia leluja ja muita virikkeitä. Hän kiittää alan tuotekehittelyä varsinkin lemmikkien turvallisuuden parantamisesta: itse tehtyihin leluihin verrattuna kissa ei voi yhtä helposti tukehtua ostolelujen naruihin tai niellä väärän kokoista esinettä.
Erilaisiakin avauksia on nähty. Ulkoilua varten kissan voi kuljettaa puistoon tarkoitukseen tehdyillä vaunuilla. Pieni divaani taas voi toimia sisustuselementtinä, “varsinkin, jos se kissa suostuu vielä makoilemaankin siinä.”
– Sellaista markkinaa on. Kaikkea lemmikkieläin ei tarvitse, mutta se on sitten omistajan hemmotteluhalua. Tärkeää on, että sisäkissa voi toteuttaa lajinomaista käyttäytymistään sisätiloissakin, eli leikkiä, saalistaa, kiipeillä, raapia ja piileksiä, Saarela sanoo.
STT–Tapio Pellinen
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.