Suomen CAP-suunnitelman päätehtäviksi on kiteytetty aktiivisen ruuantuotannon turvaaminen, maatalouden ilmasto- ja ympäristöviisaus ja uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen.

Siinä sovittiin maataloudelle oma päästövähennystavoite.

– Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi olemme hallituksessa asettaneet tavoitteen vuoteen 2035 mennessä saavuttaa 29 prosentin päästövähennys vuoden 2019 tasosta. Päästövähennyksiä tavoitellaan siten, että ne tukevat kannattavuutta ja niin että myös markkinaehtoiset rahoitusmekanismit, kuten mahdollisuus luoda toimivat hiilensidontamarkkinat, huomioidaan, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Virallisen kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan vuonna 2019 maatalouden yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 16 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2035 päästöjen tulee siis vähentyä 11,4 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin tasolle. Päästövähennystavoite on osa pääministeri Marinin hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitetta.

Maa- ja metsätalousministeriö summaa tiedotteessaan, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAPin kansallinen suunnitelma määrittää vuosina 2023-2027 Suomessa toteutettavat maatalouden tukitoimet, maaseudun kehittämistoimenpiteet sekä näiden tukijärjestelmien reunaehdot. Suunnitelma toimitetaan komissiolle joulukuun aikana.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on johtanut CAP-suunnitelman valmistelua ja pitää lopputulosta tasapainoisena.

– Suunnitelman keskiössä ovat aktiivinen ja kokonaiskestävä ruuantuotanto sekä elinvoimainen maaseutu. Lisäksi huolehditaan sekä CAP:n että CAP:n ulkopuolisilla toimenpiteillä ilmaston, ympäristön ja vesien hyvästä tilasta. Nämä neljä koria yhdessä rakentavat kokonaiskestävän maatalouspolitiikan tuleville vuosille, hän sanoo ministeriönsä tiedotteessa.

Esitys Suomen CAP-suunnitelmaksi koostuu yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n suorista tuista maataloudelle ja sektorikohtaisista maatalouden markkinatoimista sekä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan maaseudun kehittämistoimenpiteistä.

Suorissa tuissa merkittävä osa rahoituksesta käytetään Suomessa tarkasti kohdennettuihin toimiin kuten tuotantosidonnaisiin tukiin, nuorten viljelijöiden tukeen ja uusiin ekojärjestelmiin.

Maaseudun kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa ympäristökorvaukset, luomutuotannon edistäminen, eläinten hyvinvointikorvaukset, luonnonhaittakorvaukset, investointien rahoitus, kehittämishankkeet, yritysrahoitus ja Leader-toiminta. Maaseudun kehittämistoimenpiteitä ovat myös osaamisen kehittäminen, innovaatiot sekä digitalisaation teemat.

Suomen esitys toimitetaan vuodenvaihteeseen mennessä EU:n komission käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. CAP-suunnitelman lopullinen viimeistely edellyttää vielä neuvotteluja komission kanssa ensi vuoden alkupuolella. Suomen CAP-suunnitelman toimeenpano käynnistyy vuonna 2023.

MMM:n valmistelutyössä CAP-suunnitelman päätehtäviksi on kiteytetty aktiivisen ruuantuotannon turvaaminen, maatalouden ilmasto- ja ympäristöviisaus ja uusiutuvan maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen.

– On ensisijaisen tärkeää turvata kotimaisen ruuantuotannon edellytykset siten, että voimme jatkossakin ylläpitää ja kehittää monipuolista ruuantuotantoamme kaikkialla Suomessa. Samalla huolehdimme niin ympäristöstä kuin eläinten hyvinvoinnistakin. Ruuantuotannossa on tärkeää huomioida kestävyyden kaikki ulottuvuudet, myös taloudellinen kestävyys. Uusi CAP-suunnitelma antaa tähän hyvät tukivälineet, Leppä sanoo tiedotteessa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) on kommentoinut blogissaan maatalouden päästövähennystavoitetta.

– Suomalaiset toivovat yhä useammin puhdasta, vähäpäästöistä ruokaa ja se edellyttää myös päättäjiltä vastuunkantoa muutoksen tekemiseen yhdessä viljelijöiden kanssa. Viljelijöitä ei pidä tässä murroksessa jättää yksin. Päästövähennystavoite antaa maataloudelle mahdollisuuden olla ilmastotyössä siinä tärkeässä roolissa, joka sille kuuluukin, Kari sanoo.

– Kyseessä ei ole pieni toimi, vaan se vastaa lähemmäs kymmentä prosenttia koko Suomen päästöistä. Maa- ja metsätalousministeriö on jo asettanut selvityshenkilön määrittelemään tarkemman polun siihen, kuinka tavoite toteutetaan. Hallituksen hyväksymän, maataloustukijärjestelmää ohjaavan CAP-suunnitelman arvioidaan vähentävän päästöjä 0,8 miljoonaa tonnia, Kari jatkaa.

Myös Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on kommentoinut tiedotteellaan kansallisen CAP-strategian hyväksymistä.

MTK:n mukaan politiikkaohjelma varmistaa pitkälti nykyisten tukijärjestelmien jatkuvuutta ja nostaa samalla huomattavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kunnianhimon tasoa.

Sen mukaan maatalouden talouskriisiin politiikkapäätös ei tuo ratkaisuja vaan ne on löydettävä markkinoilta. MTK kritisoi sitä, että maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen ja byrokratian karsiminen jäävät toteutumatta.

Sen mukaan jatkoneuvotteluissa on etsittävä keinot, jotta järjestelmän muutokset eivät aja vaikeuksiin maatilayrityksiä, jotka ovat investoineet ja kehittäneet vahvasti tuotantoaan viime vuosien aikana.

– Odotamme, että EU-komission kanssa käytävissä neuvotteluissa Suomen hallitus ja ministeri Leppä pitävät kiinni laajassa sidosryhmäyhteistyössä valmistellusta CAP-esityksestä, jotta maatalousyrittäjillä on mahdollisuus kannattavaan tuotantoon sekä ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamiseen markkinoilla, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo tiedotteessa.

MTK:n mukaan ympäristönsuojelun perustaso kiristyy nykyisestä. Tiedotteen mukaan MTK:n tavoitteet toteutuvat kuitenkin siltä osin, että vapaaehtoiset toimenpiteet ovat edelleen keskeisin keino vähentää maatalouden ympäristövaikutuksia.

Tärkein asia on MTK:n mielestä maatalouspolitiikan rahoituksen säilyminen ennallaan.

“Alun perin komissio ehdotti rajuja leikkauksia Suomelle tärkeissä maaseuturahoissa. Tilakohtaisia tukikattoja ei tulla soveltamaan Suomessa eikä nykyisten turvemaiden viljelymahdollisuuksiin ole tulossa pelättyjä kiristyksiä”, se muun muassa toteaa tiedotteessaan.

Valtioneuvoston hyväksymä CAP-strategia ei ole MTK:n summauksessa täydellinen, vaan paljon töitä jää jatkovalmisteluun.