Korkeakouluun valmentavat opinnot muutettaisiin käytännössä vapaaehtoisiksi.

– Opiskelija saisi edelleen käydä kolmannen vuoden opinnot, jos hän haluaa jatkaa korkeakouluun, Niemelä sanoi Ylelle.

Niemelän lausunnot ovat herättäneet laajaa hämmennystä. Niiden nähdään uhkaavan perustutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia päästä jatkokoulutukseen.

– Taustalla on kaksi tutkimusta, mutta toinen on jo hieman vanhempi Ruotsista ja toinen muutaman vuoden takaa, eli siinä mielessä ihan viimeisintä tutkimustietoa ei valitettavasti ole, mutta ne antavat hyvän suunnan, Niemelä sanoi Ylelle.

Perusteluja on kummasteltu, sillä ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. VM:n ehdottamilla muutoksilla tavoite lisätä korkeakoulutettujen määrää uhkaisi vesittyä.

TÄNÄÄN lausuntoja kommentoi medialle eduskunnassa myös opetusministeri Li Andersson.

Anderssonin mukaan VM:n päällikön lausunnoissa oli ”aika syvällistäkin” tiedonpuutetta ammattillisesta koulutuksesta ja sen toiminnasta. Hän aikookin nyt briiffata asiasta valtiovarainministeriötä.

– Niemelän kommenteista täytyy kyllä sanoa, että briifaukselle näyttäisi olevan tarvetta aivan ilmiselvästi. Kutsuisin kyllä, voin ihan tässäkin kutsua nyt VM:n virkamiehet kaikki vierailulle opetus- ja kulttuuriministeriöön. Olen aivan varma, että (minä) itse, (tiede- ja kulttuuri) ministeri (Petri) Honkonen ja kansliapäällikkö mieluusti kerromme heille, miten suomalainen ammatillinen koulutus tällä hetkellä toimii, Andersson sanoi.

HÄN selvitti, että Suomessa on osaamisperustainen ammatillinen koulutus tarkoittaa. Opiskelijat, joilla on aikaisempaa osaamista, pystyvät valmistumaan jo nyt vaikkapa puolessatoista vuodessa, jos asiat ovat hallussa.

– Eli meillä ei ole sillä tavalla fiksattua tai säädettyä, että jokaisen on pakko istua jokin tietty tuntimäärä kursseja, jos osaa ne asiat entuudestaan. Osaamisperusteisuus tarkoittaa sitä, että näyttöjen kautta pystyy etenemään nopeammin.

Andersson painotti myös, että yleissivistävät opinnot kuuluvat itsestäänselvästi ammattiin opiskelevien koulutussisältöihin.

– Toivon mukaan Suomessa ei olla ajateltu vuosikymmeniin niin, että jos olet duunari, sinun ei tarvitsisi tietää mitään yhteiskunnan toiminnasta, sinun ei tarvitse tuntea kieliä, ei matematiikkaa, ei äidinkieltä. Kyllä me olemme täällä lähteneet siitä, että me kehitämme meidän koulutusjärjestelmää niin, että meillä on kaksi tasavertaista väylää toisella asteella: ammatillinen väylä ja lukioväylä. Ammatilliseen väylään sisältyy myöskin yleissivistäviä opintoja, jotta nuorilla on mahdollisuus jatkaa opintoja ja rakentaa sellainen tulevaisuus kuin itselleen haluavat, Andersson sanoi.

Hän muistutti, että ammatilliselta puolelta myös moni jatkaa ammattikorkeakouluihin.

– Jostain syystä niitä ei mainita tässä budjettipäällikön haastattelussa, vaikka ammattikorkeakoulut ovat olennainen osa meidän korkeakoulujärjestelmää. Jos me haluamme päästä tavoitteeseen siitä, että noin joka toisella aikuisella on korkeakoulututkinto, se onnistuu itse asiassa vain sillä, että entistä useampi jatkaa ammatillisista opinnoista ammattikorkeakouluun ja suorittaa sen tutkinnon, Andersson sanoi.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Veronika Honkasalon mielestä budjettipäällikön lausunto kertoo surullista tarinaa kielteisistä asenteista ammatillista koulutusta kohtaan.

– Jos haluamme korkeakoulutettujen määrää nostaa, se tapahtuu nimenomaan ammattilisella puolella, Honkasalo lausui medialle.

Demokraatti ei tavoittanut Mika Niemelää tänään kommentoimaan lausuntojaan.

Katso alta tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansaliapäällikön Anita Lehikoisen tviitit teemasta.

Jos todella tavoitellaan 50% korkeakoulutustasoa jokaisesta ikäluokasta, se ei tule mitenkään tapahtumaan ilman että nostetaan amm.toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta korkeakouluissa. Tällä hetkellä se on amk:t 30% ja yliopistot 1% https://t.co/1xRvfCWwuX @yleuutiset

— Petri Honkonen (@HonkonenPetri) April 21, 2023

https://t.co/CDbD915DIS #uutisvahti VMllä on usein hyviä ajatuksia. Tämä ei ole sellainen. Ei tehdä koulutuspolulle umpikujia. Tutkinnon voi jo nyt suorittaa joustavasti 2 vuotta nopeammin. Tutkinnon tavoitteista ja sisällöstä tinkiminen olisi iso askel taaksepäin.

— Anita Lehikoinen (@AnitaOKM) April 21, 2023