Valtiotyöntekijöistä jopa useampi kuin joka kolmas eli noin 35 000 henkilöä eläköityy vuoteen 2029 mennessä. Luvut ilmenevät julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan tuoreista ennusteista.

– Kunta-alan eläköitymiskehitys näyttäisi lähivuosina vielä jonkin verran kiihtyvän. Erityisen huolestuttavaa on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien suuri määrä ja sen kohdentuminen osittain samoille ammattialoille, joissa on jo pulaa työvoimasta, kuten hoiva-alalla, sanoi Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen eilen tiedotteessa.

Seuraavan 10 vuoden aikana vanhuuseläkkeelle arvioidaan hoitoalalta jäävän 29 000 ja työkyvyttömyyseläkkeille 14 000 henkilöä.  

Opetusministeri Li Andersson (vas.) muistuttaa, että vastaavankaltaiset luvut eivät ole vain hoiva-alan ongelma.

– Tämä liittyy myöskin opetussektoriin, jos katsoo varhaiskasvatuksen tilannetta tällä hetkellä tai sosiaalityötä. Meillä on nyt julkisen sektorin puolella monta eri aluetta, jonne ollut vaikeuksia saada riittävästi osaavaa työvoimaa, hän toteaa Demokraatille.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi eilen, että hallitus on saavuttanut sovun hoitajamitoituksesta.

Li Andersson kertoo Demokraatille, että osana hallituksen sopua on sovittu myös koulutusmäärien lisärahoituksesta.

– Sitä on nyt arvioitu, että lisähoitajamäärä lähihoitajien osalta olisi siinä 4000–5000:n lähihoitajan luokkaa eli ne määrärahalisäykset on mitoitettu sen mukaan, hän kertoi heti valtiopäivien avajaisten jälkeen eilen eduskunnassa.

Käytännössä siis tämän verran tulisi lisää lähihoitajia suhteessa nykyvolyymeihin siten, että koulutusmäärien nostot saataisiin käynnistettyä mahdollisemman nopeasti ja nostot jatkuisivat useana vuotena. 

– Eli tämä on se lisäys, mitä tarvitaan tähän hoitajamitoitukseen. Tarkemmat esitykset tulevat kehysriiheen normaalimenettelyssä, Andersson lupaa.

Lisäkoulutukselle on siis muutoinkin tarvetta. Keva siis arvioi, että hoitoalalta jäisi 14 000 työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Se on ihan järkyttävä määrä, Li Andersson sanoo suoraan.

– Muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on tosi hyvin pitänyt esillä puhuttaessa työllisyysasteen nostamisesta, että meidän pitäisi olla huolestuneita myöskin siitä, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on nyt lähtenyt taas nousuun. Eli nyt on kehitys kääntynyt taas huonoon suuntaan. 

Li Andersson perääkin työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja jo opiskelun aikana.

– Sekin lähtee oikeastaan siitä koulutuksesta jo. Meillä on Liikkuva opiskelu -ohjelma, joka on laajennettu ammatillisiin oppilaitoksiin.

Ainakin vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo on nostanut mahdollisista työllisyyskeinoista esiin sen, että työeläkeputkea lyhennettäisiin entisestään.

Vasemmistoliiton ministerit Pekonen ja Andersson ovat aiemmin sanoneet Helsingin Sanomien mukaan aiemmin ainakin sen, että hallituksella ei ole suunnitelmia ”missään nimessä” poistaa työttömyysputkea kokonaan.

Andersson sanoo nyt, ettei kommentoi eläkeputken lyhentämistä suuntaan eikä toiseen, koska kaikki on kuitenkin vielä auki. Tähän mennessä työllisyystyöryhmissä valmistellut asiat näyttävät Anderssonin mukaan hyviltä. 

Andersson muistuttaa toisaalta myös, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että mitään työllisyyskeinoa ei ole sovittu pois. 

– Se on sitten neuvottelukysymys hallituksen sisällä myös.

Työeläkeputki lyheni juuri tämän vuoden alusta alkaen.

Li Andersson on aiemmissa mediassa ennakoinut , että voi olla, ettei joka kunnassa ole jatkossa enää omaa peruskoulua.

– Se on linjattu, että me tulemme koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä erityisesti fokusoimaan väestökehitykseen, mitä se tarkoittaa opetus- ja sivistystoimen osalta, Li Andersson sanoo.

Myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen nosti eilen valtiopäivien avajaispuheessaan esiin vähenevät ensimmäisten luokkien määrät.

– Minun mielestäni pitäisi juuri niin kuin Vanhanen sanoi yhteistyössä, siis kansallisesti keskustella siitä, mitä tämä tarkoittaa meidän peruskoulun näkökulmasta ja minkä tyyppisiä ratkaisuja on, joilla voidaan samanaikaisesti turvata laadukas opetus.

Lue lisää: 2900:sta 2300 luokkaan – Vanhanen otti esiin ykkösluokkalaisten määrän hämmästyttävän laskun – peruskoulu on jatkossa joka kunnalla muttei välttämättä joka kunnassa

Andersson huolehtii siitä, että tällä hetkellä kuntapäättäjät joutuvat yksin pohtimaan aika vaikeitakin ratkaisuja. Tähän koulutuspoliittinen selonteko voi tuoda helpotusta.

– Tällä hetkellä väestökehitys näyttää siltä, että pidän mahdollisena, että kaikissa kunnissa ei enää ole peruskoulua. Erään Tilastokeskuksen tietojen perusteella tehdyn arvion mukaan 2030-luvun alkuun mennessä suomalaisista alakoululaisista vähentyisi 20 prosenttia. Se on tosi raju muutos. 

– Toivon, että tästä ei rakenneta mitään poliittista vastakkainasettelua heti kättelyssä, vaan että aidosti voidaan yhdessä pohtia, mitä se tarkoittaa ja miten siihen vastataan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedottaa torstaina iltapäivällä, mistä hallituksen päätöksessä kirjata hoitajamitoitus lakiin on kysymys.