Suomessa oppimiserot ovat kasvaneet sekä alueellisesti että tyttöjen ja poikien välillä. Andersson huomautti, että perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut Suomessa nopeasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Kouluissa näkyy sama kehitys, joka on käynnissä laajemmin yhteiskunnassa.

– Valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, he pärjäävät hienosti, mutta huono-osaisuus kasautuu tietylle ryhmälle. Samalla tavalla tämä eriarvoistuminen näkyy koulujen sisällä ja näkyy siinä, että koulu ei pysty yhtä hyvin kuin aikaisemmin puuttumaan tähän kotitaustoista johtuviin eroihin, Andersson sanoi.

Perusopetukseen suunnattavalla rahalla pyritään löytämään keinoja, joilla lapsen taustan vaikutusta oppimistuloksiin pystyttäisiin tasaamaan. Lisäksi aikomuksena on tehostaa oppilaanohjausta sekä pienentää ryhmäkokoja.

Anderssonin mukaan varhaiskasvatuksen laatua parantamalla pyritään myös muun muassa siihen, että entistä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen.

Andersson huomauttaa, että tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen koettu laatu on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat eniten vanhempien päätökseen lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisesta.

Yhtenä monista tavoitteista on tehdä esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä luokasta yhtenäisempi kokonaisuus, jolloin lapsilla olisi joustavampi mahdollisuus edetä oman kehittymisensä tahdissa. Ministeriössä on tarkoitus pohtia, miten tätä helpotettaisiin hallinnollisesti.

– Tämänkaltaista kehittämistyötä on aika paljon tehty. Monissa kunnissa on pyritty myös uusien koulukiinteistöjen toteuttamisen yhteydessä luomaan tätä jatkumoa ja joustavaa siirtymää esiopetuksen sekä ykkös- ja kakkosluokan osalta, Andersson kertoi.