Vuoden 2015 vaaleissa hieman yli 1,3 miljoonaa ihmistä antoi äänensä ennakkoon. Heitä voinee kutsua puolueuskollisimmiksi äänestäjiksi, onhan puolueen asema korostunut viime vaaleissa. He eivät epäröi varsinaiseen vaali-iltaan, vaan kertovat kantansa viipyilemättä.

Viime eduskuntavaaleissa naiset äänestivät ennalta miehiä ahkerammin. SDP:nkin äänestäjät tapaavat olla liikkeellä. Demarit toivovat varsinaiselta vaalipäivältä sunnuntaina 14.4. aiempaa enemmän, jotta tavoite suurimman puolueen asemasta muuttuu todeksi.

Hyvältä näyttää.

Vaalien hiljaisia sankareita ovat vaalityöntekijät, jotka puurtavat ehdokkaiden ja puolueiden sekä yleisemmin parlamentaarisen kansanvallan puolesta vapaa-aikaansa ja vaivaa katsomatta, ilman taloudellista korvausta. Kerromme uusimmassa numerossamme muutamasta heistä.

Sosiaalinen media on muuttanut myös vaalityön luonnetta ja luonut uusia mahdollisuuksia. Tiina Vesa kertoo vastaavansa ehdokkaan viestinnästä sosiaalisessa mediassa mutta tekevänsä samalla myös perinteisempää jalkatyötä. Hänen mukaansa politiikan tulisi olla ihmistä lähellä. Suuressa kuvassa siihen on vähän lisättävää.

Lehtitaloille sosiaalisen median kehitys on myös ristiriitainen, mutta muutosta vastaan taisteleminen on ajanhukkaa. Sopeutuminen on ajan kuva ja avainsana. Pienen poliittisenkin median on mahdollista tavoittaa suuria yleisöjä verkossa ja saavuttaakin, sosiaalisen median avulla. Puhtaasti puolueväki tavoitetaan printissä.

Liikkuvan junan ajatus osuu myös meihin. Olemme uudistaneet  verkkolehden demokraatti.fi ja painetun julkaisun aikakauslehdeksi. Jaottelu on nyt aiempaa selkeämpi: nopeat uutiset verkossa, laajemmat ilmiöt ja analyysit printissä.

Yksi aika päättyy, kun päätoimittaja Mikko Salmi siirtyi Oulun viestintäjohtajaksi. Toimitan itse väliaikaisen päätoimittajan tehtävää. Koetan pitää osaltani huolen siitä, että ymmärrys Demokraatin merkityksestä läpäisee liikkeen.