Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Liisa Jaakonsaari kertoo, miksi Suomen pitäisi liittyä Natoon, vaikka presidenttinä on Donald Trump: “Juuri siksi”

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari Tarkoitus-kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari tiedetään Nato-jäsenyyden puolestapuhujaksi. Ristiriita hänen kantojensa ja SDP:n välillä on aina kiinnostanut mediaa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Nato-kysymys nousi jälleen esiin, kun Jaakonsaaren uusi kirja Tarkoitus (Kirjapaja) julkistettiin Helsingissä eikä Jaakonsaari peittele asiaa myöskään kirjassaan.

Jaakonsaarta haastatellut toimittaja Eeva Lehtimäki kysyi, miten paljon tämän asemaan puolueessa on vaikuttanut se, että hän on Nato-myönteinen.

– SDP:ssä kyllä suvaitaan ihan hyvin. Ei minulle ole kukaan sanonut, että et saa ajatella noin, Jaakonsaari sanoi.

Hän lisäsi, että asiasta olisi voitu puhua enemmän.

– Suomessa on jotenkin tullut tällainen kummallinen käsitys, että se on jotenkin oikeistokysymys. Ei se ole millekään Euroopan sosialidemokraattiselle puolueelle mikään oikeisto-vasemmisto-kysymys, vaan järeämpi ratkaisu siihen, että millä tavalla puolustuspolitiikkaa tehdään yhdessä.

Jaakonsaaren mukaan Nato yhtäältä on ajankohtainen ja toisaalta ei. USA:n presidentti Donald Trumpin edesottamusten takia se tuskin laajenee.

– Sillä tavalla se on edelleen ajankohtainen, että jos me ajattelemme esimerkiksi mahdollisia kyber- ja hybridihyökkäyksiä. Kyllä Suomelle ja Ruotsille olisi eduksi se, että olisi uskottavaa ikään kuin ajatus siitä, että joku tulisi meitä puolustamaan. Se on edelleen ajankohtainen, mutta sillä tavalla kaikki Naton vastustajat voivat rauhoittua, että se ei varmasti tule Suomen esityslistalle…, Jaakonsaari pyöritteli medialle.

Näin vastaan kysyjille.

Kirjassaan Jaakonsaari toteaa, että nykyisin häneltä kysytään usein, miksi hän kannattaa yhä Natoon liittymistä, “kun Amerikan presidenttinä on ‘hullu Trump'”.

– Vastaan kysyjille, että juuri siksi! Nyt tarvitaan sääntöihin perustuvan ja monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän puolustamista ja ennen kaikkea puolustajia. Tuo järjestelmä on tuonut vakautta ja ennustettavuutta maailmaan vuodesta 1945 lähtien. Keskustelua kannattaa juuri nyt käydä etenkin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä, hän kirjoittaa.

– Ihanteellista olisi, mikäli kaikki viisi Pohjoismaata olisivat Naton jäseniä. Pohjola olisi Naton sisällä tärkeä alueellinen pilari. Tämä vahvistaisi Itämeren alueen vakautta ja hyödyttäisi koko liittokuntaa, hän jatkaa.

Jaakonsaari kuitenkin kirjoittaa, että Suomen Nato-jäsenyys juuri nyt voisi kiristää entisestään Venäjän ja Yhdysvaltain, mutta myös Venäjän ja EU:n välejä niin, että Suomen jäsenyydellä tuskin olisi edes liittolaisten silmissä kannatusta.

– Suomen jäsenyystie voisi olla pitkä ja mutkainen, vaikka Naton puolelta Suomi toivotetaan Milloin vain -kohteliaisuuksilla tervetulleeksi, hän kirjoittaa.

– Kannattaa silti varoa, ettei tämän päivän välttämättömyydestä tehdä uudelleen hyvettä. Vielä enemmän pitää varoa, etteivät autoritaariset johtajat jossain vaiheessa vaikkapa Trumpin ja Putinin pöydässä sovi asioista Nato-jäsenyyttä haluavien tai harkitsevien puolesta osana isompaa keskinäistä kompromissiaan. Presidentti Sauli Niinistö on jo kauan sitten ilmaissut kannattavansa ”eurooppalaista Natoa”. Hän ei ole sitä viime vuosina kovin paljon perustellut, mutta kehitys on menossa presidenttimme ennustamaan suuntaan, kun Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tiivistyy ja yhteistyö Naton kanssa syvenee, hän jatkaa kirjassaan.

Näettekö siis itse, että Nato ei tällä hetkellä ottaisi Suomea jäseneksi?

– Joo, voi sanoa, että Nato ei laajene. Natossa on sellainen merkki, että se ei laajene nyt, että vaikka Suomi hakisi nyt, niin se olisi erittäin pitkä ja monimutkainen tie. Sellainenkin käsitys on Suomessa tullut, että se on vain meillä ilmoitusasia, että Nato-optio tarkoittaa sitä, että silloin kun me ilmoitamme, meidät otetaan jäseneksi. Se ei ole ollenkaan näin, Jaakonsaari vastaa Demokraatin tarkentavaan kysymykseen.

Jaakonsaari jatkaa, että Suomen jäsenhakemuksen jälkeen jäsenyys veisi todennäköisesti vuosia ja asialla on ylipäänsä hyvin vaikea spekuloida. Ruotsin hän näkee olevan samassa tilanteessa, vaikka sanoo Ruotsin kiinnostavan ehkä enemmän Natoa.

– Naton sisällä on myös suuri epävarmuus ja tällainen laajentuminen ei ole esityslistalla.

“Erittäin suurta tuhlausta.”

EU:n puolustusyhteistyötä Jaakonsaari luonnehti kirjansa julkaisutilaisuudessa positiivisesti.

– On hyvä asia, että hankinnoissa haetaan yhteistyötä. Missään ei tuhlata Euroopassa niin paljon kuin se että kaikissa maissa on omat asejärjestelmät ja tyhjät kasarmit ja silloin kun kriisinhallintaan tarjotaan helikoptereita, Euroopasta ei löydy. Se on erittäin suurta tuhlausta, mitä tällä hetkellä harrastetaan. Mutta se on unhiekkaa ihmisten silmille, jos kuvitellaan, että siitä tulee varsinainen puolustuksen kannalta olennainen asia. Ei tule, Jaakonsaari sanoi medialle.

Suomessa on Jaakonsaaren mielestä annettu vähän väärää kuva, että EU:n puolustusyhteistyö tulisi korvaamaan Naton. Istuva presidentti ei hänen mielestään kuitenkaan ole tällaista kuvaa luonut.

– Nato pysyy (Euroopan) kovan puolustuksen ytimenä ja Euroopan Unionin puolustuksesta haetaan yhteistyön etuja ja yhteistyölisää. Minun on hirveän vaikea edes kuvitella, jos tulee kyber- ja hybridi-iskuja johonkin, niin miten EU tällä päätöksentekojärjestelmällä pystyisikään reagoimaan. Emmehän pysty edes pakolaiskriiisia säälisesti hoitamaan. Mutta tällä ei ole sillä tavalla tämän jäsenyyden kannalta, koska me olemme käytännössä jäseniä olematta jäseniä, että me olemme niin lähellä Natoa…, Jaakonsaari pohti medialle kirjansa julkistamistilaisuudessa.

Venäjän kehitystä Jaakonsaari sanoi seuraavansa surullisella mielellä. EU:n ja Venäjän kuilu syvenee. Hän valitti sitä, ettei Venäjällä ole ollut valmiutta toteuttaa Ukrainan tilanteeseen liittyvää Minskin sopimusta. Yhteistyötä pitäisi Jaakonsaaren mukaan jatkaa Venäjän kanssa niillä alueilla, joilla se on onnistuu.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE