Oikeistohallituksen kasvu- ja työllisyystavoitteet sekä niiden myötä toiveet julkisen talouden tasapainottamisesta uhkaavat karata ulottumattomiin, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman toteaa omassa tiedotteessaan.

– Hallitus lupasi pysäyttää velkaantumisen, luoda 100 000 uutta työpaikkaa ja vahvistaa talouskasvua. Kolmannes hallituskaudesta on nyt takana ja saldo on surkea, hän jatkaa.

– Euroopasta ei löydy toista hallitusta, joka olisi onnistunut työllisyyden hoitamisessa yhtä huonosti kuin Purran-Orpon hallitus. Ennätyksellinen työperäinen maahanmuutto on tärvelty lasku-uralle. Suomen houkuttelevuus potentiaalisen työvoiman silmissä on pudonnut enemmän kuin minkään muun maan. Ja Suomeen suunniteltujen vihreiden investointien suoranainen tsunami on tainnutettu. Uusien investointien aikeet ovat tippuneet peräti 89 prosenttia.

– Kasvutoimia mainostetaan olevan jopa 500, mutta yhteenvetoa niistä ei kuitenkaan ole julkaistu yleisön arvioitavaksi. Näiden toimien tehokkuus on suuri kysymysmerkki. Ainakin Suomen kasvun tulostaululla numerot ovat onnettomat, Lindtman toteaa tiedotteessaan.

– Onneksi hallitus on vihdoin herännyt kasvutoimien tarpeeseen. Kello käy ja ja uusien toimien odottelu tulee Suomen taloudelle kalliiksi.

Hallitus on asettanut Varman toimitusjohtaja Risto Murron työryhmän valmistelemaan kasvutoimia ensi keväälle, jotka tulisivat voimaan vasta vuonna 2026 ja vaikuttaisivat joskus sen jälkeen.

Lindtman kysyy kuitenkin, onko Suomella todella varaa odottaa?

– Ei ole. Kasvutoimia tarvitaan tässä ja nyt.

LINDTMAN tekee itse kolme esitystä, jotka hänen mukaansa voitaisiin säätää eduskunnassa vielä tänä syksynä ja toimeenpanna heti. Lindtman uskoo, että toimien vaikutus näkyisi nopeasti ja ne auttaisivat vapauttamaan erityisesti pienissä yrityksissä piilevän kasvuvoiman.

Ensinnö SDP nostaisi arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 30 000 euroon ja peruisi alennetun arvonlisäverokannan noston.

– Majoituksen, joukkoliikenteen, kulttuurin ja liikunnan arvonlisäverokannan nosto 10 prosentista 14 prosenttiin ovat myrkkyä muun muassa kampaajille, luoville aloille ja matkailulle. Ei isketä pienyrityksiä veromoukarilla.

Toiseksi Lindtman toteaa, että investointien verokannustimesta pitää tehdä pidempi ja laajempi.

– SDP:n mallissa verokannustimen kesto olisi vuoden sijasta vähintään kaksi vuotta. Investointien alarajaa laskettaisiin alemmas, kuten monet asiantuntijatahot ovat esittäneet, jotta myös muut kuin suuret yritykset ympäri Suomea pääsevät hyötymään ja luomaan kasvua.

KOLMANNEKSI Lindtman näkee, että hallituksen aie heikentää kotitalousvähennystä on paha isku monelle ennestään vaikeassa tilanteessa olevalle pienyritykselle.

– SDP esittää kotitalousvähennyksen pelastamista edes hoivan ja kotiavun osalta. Näillä aloilla toimii paljon erityisesti naisvaltaisia pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat tärkeitä palveluita muun muassa ikäihmisille.

– Nämä kolme toimea voitaisiin yhdessä säätää eduskunnassa vielä tänä syksynä ja toimeenpanna nopeasti. Tämä olisi kasvutoimi, joka tukisi erityisesti pieniä kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä. Vapautetaan pienissä yrityksissä piilevä kasvuvoima. Tehdään se tässä ja nyt, että ei tarvitse odotella.

– Kasvutoimia tarvitaan tottakai jatkossakin. Esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa pitää vauhdittaa, osaamiseen pitää panostaa, ikääntyvien työllisyyttä tukea ja työmarkkinat vakauttaa tukemaan kasvua. Odotukset Murron työryhmälle ovat korkealla, mutta kaikkien toimien osalta ei ole varaa odottaa.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen ei sulata Lindtmanin kritiikkiä kasvutoimien puutteesta. Marttisen mukaan talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen ovat pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman ydin. Marttinen sanoo omassa tiedotteessaan, että SDP on ollut kasvu- ja työllisyystoimien suhteen koko vaalikauden ajan “ei-puolue”.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kuvassa vasemmalla. Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

– Vuosikymmenten odottamisen jälkeen Orpon hallitus tekee Suomen vuosikymmeniä kipeästi kaipaamia uudistuksia. Tähän mennessä SDP on osannut sanoa uudistuksiin vain yhden sanan: ei. Jos SDP on tosissaan, ensimmäinen askel talouskasvun ja työllisyyden eteen olisi tukea hallituksen esittämiä uudistuksia, kuten paikallisen sopimisen laajentamista, Marttinen sanoo.

– Lindtmanilta jää myös kertomatta, että SDP esitti keväällä peräti kolmen miljardin euron veropiiskaa yrittäjille. Miten SDP:n esittämät rajut veronkorotukset edistävät talouskasvua ja työllisyyttä? Marttinen jatkaa tiedotteessaan.

Marttinen sanoo, että uusia kasvutoimia valmistelevan Risto Murron työryhmän esitöissä on todettu, että hallitusohjelmaan sisältyy yli 500 talouskasvun edellytyksiä parantavaa toimenpidettä ja että hallitus valmistautuu tekemään uusia päätöksiä talouskasvua vauhdittavista uudistuksista viimeistään puoliväliriihessä huhtikuussa 2025. Uusista kasvutoimista voidaan päättää tätä aiemminkin.

– Hallitusohjelman mukaisesti uudistamme työmarkkinoita päivittämällä työlainsäädäntöä, laajentamalla paikallista sopimista ja kehittämällä työvoimapalveluita. Tavoitteena on madaltaa työllistämisen riskiä ja parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä. Samalla uudistamme sosiaaliturvaa, jotta työnteko kannattaisi kaikissa tilanteissa. Haluamme vähentää kannustinloukkuja ja nostaa työllisyysastetta. Kaikkia näitä uudistuksia SDP on vastustanut, Marttinen sanoo tiedotteessaan.

– Työllisyyttä vahvistavien uudistusten lisäksi hallitus on panostanut koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä investoinut teihin ja raiteisiin. Näillä teoilla hallitus on halunnut ylläpitää työllisyyttä mutta ennen kaikkea vahvistaa pitkän aikavälin kasvunäkymiä ja Suomen talouden uudistumiskykyä, Marttinen lisää.