Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi tiedotustilaisuudessa, että barometrin tuloksissa näkyvät kriisin vaikutukset ja epävarmuus, mutta niissä on hänen mukaansa myös myönteisiä signaaleja.

Lintilä kertasi tilaisuudessa, millä tavoin kriisi on osunut Suomen talouteen ja millaisin politiikkatoimin koronapandemian seurauksia on pyritty lieventämään. Lintilä kuvasi, että  valmiuslain käyttöönotolla saatiin hillittyä koronaepidemiaa, mutta samalla kansalaisten ja yritysten toiminnan voimakas rajoittaminen ”iski kovan hintalapun Suomen talouteen”.

Ennakkotietojen mukaan Suomen talous pääsi kuitenkin vähemmällä kuin odotettiin. Lintilä arvioi, että vaikutusta oli muun muassa sillä, että rajoituksista huolimatta Suomessa ei ollut ”totaalisulkuja” esimerkiksi rakennustyömailla ja tehtaissa, kuten joissakin muissa maissa oli.

– Ilman näitä toimia, joita tehtiin heti, luvut olisivat dramaattisemmat. On tullut paljon kritiikkiäkin, että miksei alettu jakaa heti suoraa avustusta yrittäjille. Siihen on yksinkertainen syy: siihen pitää olla laki. Ei voida lähteä jakamaan avustusta ilman, että se perustuu lakiin, Lintilä sanoi.

Hän muistutti, että kustannustuen ”juoksuttaminen eduskunnasta läpi” kesti yli kaksi kuukautta, joten odotus olisi ollut pitkä. Lintilä tunnustaa, että BF:n tuki ei ”täsmällisesti osunut”, koska se kohdistui yritystoiminnan kehittämiseen.

– Silti se kyllä kiitettävästi toimi, politiikkatoimilla oli selkeästi merkitys. Jos yrityksistä noin 80 prosenttia sanoo tukien vastanneen kohtuullisesti tai jossain määrin tarpeisiin, 40 prosenttia katsoi niiden vastanneen hyvin ja 20 prosenttia huonosti, niin kohtuullisesti saatiin vaikuttavuutta, Lintilä sanoi.

Elinkeinoministeri kertoi tiedotustilaisuudessa, että yritysten kustannustuen jatkoa selvitetään. Lintilän mukaan syksyn aikana tehdään ratkaisut siitä, jatketaanko kustannustukea.

– Erityisesti arvioidaan se, tuleeko kustannustuen kriteereihin tehdä jotain muutoksia. Mikäli niitä tehdään, se vaatii eduskunnan kautta menemisen, koska joudutaan menemään lakiin. Jos mennään vanhoilla kriteereillä, tuki on mahdollista ottaa asetuksella käyttöön, hän kertoi.

Kun Lintilältä kysyttiin, miten pk-yrityksiä aiotaan tukea koronan toisessa aallossa, hän huomautti, ettei voida ajatella, että toimia tehdään vain toista aaltoa varten.

– Keväällä meillä oli sellainen ajatusmaailma, että tämä on ensimmäinen aalto ja yleensä kuuden kuukauden päästä tulee toinen aalto. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että arvioidaan, onko tämä toinen aalto. Vai onko tällaisia aaltoja tulossa seuraavat kolme, viisi vuotta, hän sanoi.

– Kyllä tämä koko rahoituskirjo ja kattaus tulee olemaan jatkossakin tapetilla. Mitään erityistä uutta ei ole valmisteilla, mutta kustannustuen kriteeristöä mahdollisesti muutetaan. Nyt rahaa meni vähemmän kuin oletettiin, mutta sekin tiedetään, että hyvin pienillä kriteeristön muutoksilla summat ovat sellaisia, että jopa pilkku siirtyy, Lintilä kuvasi.

Lintilän mukaan myös yksinyrittäjien tuki on myös mahdollinen tuen keino jatkossakin.

– Sitä on kunnissa yhä jakamatta ja se kuuluu siihen kategoriaan, että katsotaan, otetaanko toinen kierros siinä vielä, hän sanoi.

Lintilä kertoi tiedotustilaisuudessa, että yrityksiltä on tullut kiitosta joustoista, kuten lomautusilmoitusajan lyhentämisestä neljästätoista viiteen päivään. Lintilä arvioi, että erilaisilla joustoilla pelastettiin iso määrä suomalaisia työpaikkoja.

– Vaikka nyt näyttää, että olemme selvinneet verrattain vähällä, ei tämä tilanne ole mitenkään kirkas vieläkään, Lintilä sanoi huomautti kriisin näkyvän nyt isommissa yrityksissä.

– Kyllä itse vähän pelkään tätä syksyn tilannetta siinä vaiheessa, kun erilaiset maksujen lykkäykset loppuvat. Yrityksillä on lainojen, verojen, välillisten maksujen, vuoksien lykkäyksiä. Kyllä tämä syksy tulee valitettavasti näyttämään vielä toisetkin kasvot ja se tulee varmasti näkymään luvuissa, hän jatkoi.

Lintilä muistutti, että koronapandemian vaikutus yritysten toimintaan ei ole vain Suomen asia, sillä pk-yrittäjät ovat tiukasti yhteydessä suomalaiseen vientiin ja toimivat isojen vientiyritysten alihankkijoina.

– Tarvitsemme globaalia ratkaisua tähän – niin viruksen tuhoamiseen kuin sen mentaalisen viruksen tuhoamiseen, joka meillä jokaisella jossain takaraivossa on, hän kuvaili.

Pk-yritysten kassatilanne on heikentynyt voimakkaasti

Pk-yritysbarometrin myönteisiin signaaleihin voi laskea sen, että vaikka talous on supistunut ja tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet poikkeuksellisen epävarmoiksi, pk-yritykset eivät oleta, että henkilöstö pienenisi merkittävästi.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo tiedotteessa, että 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilöstömääränsä.

Barometrin mukaan pk-yritysten kassatilanne on heikentynyt voimakkaasti alkuvuodesta. Nyt 19 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.

– Vaikeaksi tilanteen tekee se, että yritysten jo valmiiksi tiukka kassatilanne ei mahdollista riittävää valmistautumista mahdolliseen toiseen korona aaltoon, Malinen sanoo.

Pk-yritysbarometrin mukaan 32 prosenttia yrityksistä raportoi ottaneensa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta. Rahoituksen saatavuus on barometrin mukaan säilynyt hyvällä tasolla, koska vain 5 prosenttia yrityksistä kertoo jääneensä ilman hakemaansa rahoitusta.

– Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kriisin kaikissa vaiheissa ja talouden jälleenrakentamisessa. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita loppuvuonna myös omilla lainatuotteillaan, Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä kertoo tiedotteessa.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.  Kyselyyn vastasi nyt 5100 yritystä.