Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Lipponen järkyttyi keskustan tappiosta – näin kahden hallituksen pääministeri pohtii hallitusvaihtoehtoja

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Paavo Lipponen (sd.) on eduskunnan entinen puhemies ja kahden hallituksen pääministeri.

Sosialidemokraattien entinen puheenjohtaja, kahden hallituksen pääministeri Paavo Lipponen toteaa SDP:n olevan nyt vaalien jälkeen asemassa, jossa puolue kykenee kokoamaan toimintakykyisen enemmistöhallituksen.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Lipposen mukaan nyt tarvitaan kokoavaa otetta ja sellaisella hän katsoo puheenjohtaja Antti Rinteen (sd.) myös tilannetta lähestyneen.

– Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää varmistaa keskinäinen luottamus, koska hallituksen kokoonpanosta on tulossa sellainen, jossa kahdella puolueella ei ole enemmistöä.

Lipposen mukaan Sipilän (kesk.) hallituksen väliseen luottamuspulaan, joka puhkeili dramaattisesti keskustan ja kokoomuksen välillä, ei ole jatkossa varaa.

– Olemme menossa heikompaan kasvuun, meillä on edelleen alijäämiä, tuottavuuskehitys on ollut epätyydyttävää. Suomi täytyy nostaa uudelleen teknologiseen kärkeen. Tämä vaatii yhteistyötä ja asioiden panemista tärkeysjärjestykseen.

Lipposen mukaan myös työmarkkinoilla on aihetta luottamuksen palauttamiseen. Jonkintyyppinen ”kolmikanta” tai yhteinen pöytä olisi Lipposen mukaan löydettävä.

– Muodot ovat sitten tietenkin vapaasti valittavissa. Mutta joka tapauksessa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyö on edelleenkin perustavanlaatuisen tärkeätä ja se, että siinä onnistutaan. Jätetään taakse nämä hikiset kikyt (kiky=kilpailukykysopimus) niin tarpeellisia kuin ne ovat olleetkin.

”He ovat väheksyneet tällaista tervettä järkeä.”

Lipponen painottaa hallituspohjan rakentamisen lähtevän liikkeelle matematiikasta, eli käytännössä kyse on enemmistön hankkimisesta. Hän itse kasasi aikanaan kaksi sateenkaarihallitusta, jotka rakentuivat pääpuolueitten SDP:n ja kokoomuksen varaan.

Lipponen on edellinen SDP:n puheenjohtaja, joka on onnistunut eduskuntavaalit voittamaan. Tämä tapahtui vuonna 1999.

Lipponen ei usko, että nytkään SDP:n ja kokoomuksen, jotka ovat kolmen suurimman puolueen joukossa, erimielisyydet olisivat niin suuria, etteivätkö ne pystyisi hallituksen muodostamiseen.

– Jos on kompromissivalmiutta. Ja sitähän täytyy löytyä.

Lipposen mukaan haasteita ei voi millään hoitaa, jos hallituksen muodostamisessa yritetään olla liian ”oikeaoppisia”.

– Pitää panna asioita tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja koulutusmenoja täytyy lisätä reippaasti, joten eiväthän ne rahat kaikkeen riitä. Kasvun aikaansaaminen on ehdoton ykkösvaatimus, jotta pystytään sitten rahoittamaan hyvinvointivaltiota.

Lipponen toteaakin, että menoja ja satsauksia pitää priorisoida ja jaksottaa – kuten Antti Rinnekin on puhunut, hän huomauttaa.

Lipponen hämmästelee, miksi Rinnettä on kritisoitu tästä. Näin ovat Lipposen silmissä tehneet paitsi poliittiset kilpailijat myös toimittajat.

– He ovat väheksyneet tällaista tervettä järkeä. Pitää olla tahtoa toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosialidemokraattisen reformipolitiikan linja on aina ollut, että tehdään sitä sen mukaan kuin talouden edellytykset sallivat, Lipponen alleviivaa.

– Ja me myös teemme sitä emmekä jätä tekemättä ja salli vain rikkaiden rikastua ja köyhien köyhtyä.

”Silloin riskit kasvavat nimenomaan hallituksen pääpuolueen kannalta.”

Lipposen mukaan juuri politiikan tärkeysjärjestyksestä päättäminen on iso haaste hallitusohjelmaa työstettäessä. Tämän tehtävän edessä pitää olla nöyrä.

– Jos tätä kaikkea tukisi elinkeinoelämän ja ay-liikkeen tietynlainen yhteistyövalmius, siitä voitaisiin rakentaa hallitus, joka voi menestyä.

– Viime kauden epäonnistuneen työmarkkinapolitiikan tai huonojen suhteiden tilalle saataisiin terveempi tilanne. Se ehkä parhaiten onnistuisi sinipunayhteistyöllä, Lipponen arvelee.

Sinipunan ohella paljon on spekuloitu myös hallitusvaihtoehdolla, jossa olisivat mukana SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

– Ainahan on muita vaihtoehtoja, mutta matematiikan mukaan tällainen vaihtoehto olisi selvästi heikompi. Silloin pitäisi kerätä vielä enemmän puolueita koalitioon. Silloin riskit kasvavat nimenomaan hallituksen pääpuolueen kannalta. Kun pitää saada päätöksiä aikaan, siellä olisi monia puolueita vaa’ankielenä.

Sitä Lipponen ei allekirjoita, että hänestä tehtäisiin tämän haastattelun perusteella vain sinipunan puolestapuhuja.

– Nyt pitää olla analyyttinen ja realistinen ja katsoa, mikä on se tarkoituksenmukaisin ja realistisin vaihtoehto. Hallitusyhteistyö ei ole pelkästään ideologinen kysymys, hän paaluttaa.

Jähnäämiseen ei ole varaa.

Lipponen palaa yhä uudelleen luottamuksen merkitykseen hallituksessa.

– Jos sitä ei ole ja lähdetään suoraan kamppaamaan toisia, potkimaan nilkkaan tai viisastelemaan, niin kuin on ollut tällaista besserwisser-porukkaakin hallituksessa, silloin ei tule mitään.

Lipposen mukaan minkä tahansa puolueitten kanssa hallitusyhteistyötä tehdäänkin, täytyy käydä ilmaa puhdistavat keskustelut eri puolueiden kanssa.

– Meillä ei ole varaa siihen enää, että ei saada aikaan päätöksiä sen takia, että jähnätään tai ei ymmärretä, että tuloksenteko on tärkein asia. Jos tähän saadaan todellakin mukaan myöskin luottamuksen vahvistaminen työmarkkinoihin, silloin ollaan vahvoilla. Tämä on tietenkin sosialidemokraattien suuri vastuu nyt yrittää rakentaa tällaista uutta luottamusta. Siitä on kysymys.

”Kyllä nyt on aika.”

Miten sitten saattaa yhteen SDP:n ja kokoomuksen tavoitteet eri politiikan sektoreilla. Lipponen ottaa esimerkiksi verotuksen.

– Kun kokoomus esittää suuria tuloverojen alennuksia, voidaan tietysti kysyä ovatko ne realistisia. Mutta tuloveronalennus on aina ollut yksi mahdollinen instrumentti tukemaan maltillisia tuloratkaisuja. Nyt tuskin mitään tupoa tehdään enää, mutta jonkinlainen yhteistyö pitäisi olla, jotta kolme kelloa kävisivät samaan aikaan eli työnantajat, palkansaajat ja valtio.

Sosialidemokraateilla on taasen Lipposen mielestä erinomainen ajatus ja lähtökohta laajoista veropohjista ja alhaisista verokannoista. Se olisi sovitettavissa myös kokoomuksen ajatteluun.

– Olen itsekin kautta aikojen kannattanut ja ajanut tätä laajan veropohjan ajatusta. Se on tervetullut nyt. Kyllä tässä varmasti on mahdollisuus löytää yhteisiä ratkaisuja.

Vaikka Lipponen uskoo kokoomuksen ja SDP:n kompromissintekokykyyn, samalla hän kummastelee sitä, ettei SDP:stä ole muistutettu, miten Vanhasen (kesk.) toisen porvarihallituksen aikana tehtiin työehtosopimukset, joilla jäätiin Saksasta ja Ruotsista jälkeen kilpailukyvyssä.

– Pikkaisen ihmettelen myös sitä, ettei sosialidemokraatit ole tuoneet esiin sitä, että Suomessa on ollut porvarijohto vuodesta 2003 ja tässä ollaan. Esimerkiksi näitä terveydenhuollon uudistuksia, joita aikanaan läksimme tekemään, ei ole vieläkään tehty. Kyllä nyt on aika, että sosialidemokraatit palaavat johtavaksi puolueeksi.

”On syytä katsoa myöskin heidän paperinsa.”

Keskustan suuresta vaalitappiosta Paavo Lipponen sanoo olevansa suorastaan järkyttynyt.

– Täytyy sanoa, että kyllä minua järkytti tämä keskustan tappio. Ei siitä nyt oikeasti niin hirveästi iloita voi kun ajattelee, mihin ne äänet sitten menivät, hän sanoo.

Ääniä meni ennen kaikkea perussuomalaisiin, joita Lipponen tosin ei heitäkään suoralta kädeltä sulkisi hallituskuvioista pois.

– Totta kai Antti Rinne tulee myöskin perussuomalaisten vastaukset hallitustunnustelukysymyksiin ottamaan vakavasti. On syytä katsoa myöskin heidän paperinsa, ettei synny sellaista vaikutelmaa, että ne menevät suoraan mappi ö:hon. Äänestäjiä pitää tietysti kunnoittaa, Lipponen sanoo.

Lipposen mukaan nämä vaalit oli myös protestivaalit.

– Monet kokevat olevansa ikään kuin syrjässä ja tämä sitten kanavoitui perussuomalaisten kautta. Populismihan on sitä, että ihmisiä johdetaan harhaan sellaisilla lupauksilla, jotka eivät voi mitenkään toteutua. Ne ovat tyyppiä, että jossakin on hirveästi rahaa, joka voitaisiin käyttää muihin tarkoituksiin.

Lipposen mukaan on syytä huoleen sen vuoksi, että jo pitemmän aikaa on ”ikään kuin tullut hyväksyttäväksi aggressiivinen käyttäytyminen tai suoranainen rasismi”.

– Se on syytä noteerata. Minusta on oltu hiukan liian passiivisia näissä kysymyksissä. Tällainen tolkun ihminen on tullut ihanteeksi, joka ei ota mihinkään kantaa. Tulee mieleen vanha sanonta, että paha pääsee valtaan, kun hyvät ihmiset eivät tee mitään. En tarkoita nyt sitä, että pitää leimata jokin puolue, mutta kuitenkin tällaiset ilmiöt ovat huolestuttavia.

”Kaikenlainen toilailu voi olla etu.”

Lipponen ihmettelee, miten nyky-yhteiskunnassa ilkeä kielenkäyttö hyväksytään ja ”kaikenlainen toilailu” voi olla suorastaan etu.

– Että onhan tämä nyt aika käsittämätöntä!

Lipponen kutsuu ”yksinkertaisesti käsien pesemiseksi” sitä, että puhutaan kahdesta ääripäästä ja ollaan muka itse sitten siinä keskellä.

– Kyllähän pitää äärioikeisto ja rasismi ja Euroopassa voi sanoa myös fasismi, pystyä tunnistamaan ja sanomaan, että sellaistakin esiintyy.

Lipponen toteaa, että Suomessa ei oikeastaan edes ymmärretä, mikä merkitys näillä asioilla on. Hän huomauttaa, ettei Suomea ole koskaan miehitetty kuten Euroopan mantereen sotaan osallistuneita maita.

– Meillä antisemitismi pantiin järjestykseen. Sekin nostaa nyt päätään. Kyllä tämän kehityksen pitäisi meitäkin huolestuttaa. Ei sitä voi vaan todeta, että tämä on populismia. Se populismi on siis niin löysä termi kuin voi vain olla. Tällainen populismi-päivittely saisi jo loppua Euroopasta, Lipponen sanoo.

– Pitää tehdä jotakin eikä vai päivitellä.

Toimittajat tekivät parhaansa ”jänkkäämällä”.

Lipposen mukaan pitää ymmärtää myös ihmisten erilaista hätää ja tulevan hallituksen on otettava se vakavasti.

– Sitten on oma juttunsa, millaisella asenteella asioita ajetaan. Maahanmuuttopolitiikassa olisin ylimalkaan toivonut selkeitä linjoja, miten sitä hoidetaan ja valmiutta sitten keskustella siitä.

Lipponen antaa jälleen kriitiikkiä medialle. Vaaliväittelyjä juontaneet toimittajat nousivat hänen mukaansa päärooliin vieraannuttaen katsojia.

– Kyllä minun mielestäni monet toimittajat tekivät parhaansa estääkseen todellisen vuoropuhelun keskeyttämällä, jänkkäämällä ja vaatimalla vastauksia, ennen kuin oli ehditty minkäänlaista näkemystä esittää.

Helsingin vaalipiiri ”katastrofaalisessa tilanteessa”.

Ennen tarkastuslaskentoja SDP on saamassa vaaleista 40 paikkaa. Nousua vuoden 2015 vaaleihin on 6 paikkaa.
Lipponen toteaa, että sosialidemokraateilla olisi 42 paikkaa jos Helsingissä olisi pärjätty edes jollakin lailla normaalisti.

Helsingistä on tulossa nyt vain 3 demariedustajaa.

– Helsingin vaalipiiri on meidän suuri murheenkryyni ollut jo pitkään. Itse asiassa se on katastrofaalisessa tilanteessa. Jotakin täällä on tehtävä. Minun reseptini on se, että nyt uudet ihmiset, nuoret joita siellä on nousemassa esiin, hoitamaan asioita.

Millaisiin paikkoihin?

– Kaikille johtopaikoille. Siinä suhteessa on jo jotain tapahtunutkin. Nyt pitää tehdä johtopäätöksiä Helsingissä, kun on todella pitkään ollut alennustila ja on pudottu aivan toisen luokan puolueeksi.

”Ei pidä antaa asenteiden ohjata.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti vaalikamppailun aikana huomiota siihen, ettei vaaleissa puhuta oikeastaan juuri lainkaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Yhtä lailla komissaari Jyrki Katainen (kok.) kritisoi sitä, ettei EU-politiikasta käydä keskustelua.

Lipponen huomauttaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vallitsee laaja yhteisymmärrys.

– Kysymys on pikemminkin siitä, että jos siitä keskustellaan, niin mitä kaikkea kannattaa sitten ottaa esille, kun kuitenkin nämä sisäpolitiikan kysymykset ovat ehdottomasti tärkeämpiä.

– Ei pidä antaa asenteiden ohjata vaan tarvitaan realismia. Eurooppa-politiikassa on yksinkertaisesti pääasia, että meidän pitää olla mukana vahvistamassa Euroopan unionia. Ei voida esimerkiksi seuraavaa laajentumista ajatellakaan ennen kuin pannaan asiat kuntoon ja tietenkin Brexit pitää hoitaa.

EU-politiikassa ja Euroopan rakentamisessa pitää Lipposen mukaan olla valmius kompromisseihin ja sitä ei ainakaan perussuomalaisissa tajuta.

”Mikään ei saa niin keskittymään kuin silmien väliin kohdistuva kiväärinpiippu.”

Lipponen painottaa luottamuksen merkitystä tulevassa hallituksessa myös sen vuoksi, että Suomi ottaa vuorostaan EU-puheenjohtajuuden heinäkuun alussa.

– Oliko se Lenin joka sanoi aikanaan, että mikään ei saa niin keskittymään kuin silmien väliin kohdistuva kiväärinpiippu. Juuri tämä EU-puheenjohtajuus on niin iso haaste, että kun katsotaan mitä eteen on tulossa, sen edessä täytyy löytyä yhteistyö.

EU-puheenjohtajuuden hoitamista auttaa Lipposen mukaan myös nimenomaan se, että ulkopolitiikasta vallitsee niin laaja konsensus. Hallituksella ja presidentillä on yhteinen ulkopolitiikka.

– Sen suhteen ei luulisi olevan mitään ongelmia eikä ole syytä kyllä niitä yrittää keksiäkään. Eli minä näen tällaisia myönteisiä tekijöitä tässä tilanteessa.

– Oliko se aikanaan Väinö Leskinen kun sanoi, että kun on kaikki muu epäonnistunut niin yritetään yhteistyötä. Vastuu sen kokoamisesta on nyt sosialidemokraateilla ja varmasti on myös tahto siihen olemassa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

DEMOKRAATTI

Kotimaa
29.5.2020
Kaarlo Simojoki on hoitanut satoja alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä ja peliriippuvaisia: ”Oletko nähnyt yhtään tukikonserttia juoppojen puolesta?”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE