Koronatilanteen vuoksi neuvotteluja käydään pääosin etäyhteyksin, mutta kaukana toisistaan ovat myös näkemykset palkkaratkaisusta.

Työntekijäpuolta edustaa kolme pääsopijajärjestöä, Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote.

Kaikki kolme peräävät palkkoihin korjausliikettä ja torjuvat ajatuksen, että Teollisuusliiton sopima kaksi prosenttia edustaisi sopimuskierroksella yleistä linjaa.

-  Me emme näe, että mitään yleistä linjaa olisi olemassa. Julkinen sektori elää omaa elämäänsä. Se on erikoiselementti yhteiskunnassa, joka on pitänyt huolta siitä, että teollisuus, vienti ja yksityinen sektori pärjäävät.

Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren perää useamman sopimuskauden yli ulottuvaa palkkaohjelmaa, jotta koulutettujen mutta matalapalkkaisten ihmisten ansiotasoa saataisiin korjattua.

Aiemmilla kierroksilla yleistä korotustasoa ovat vartioineet sekä työnantajapuoli että valtakunnansovittelija. Työmarkkinoilla eletään nyt uudessa tilanteessa, kun vientiteollisuuden aloilta ei ole yhtenäistä palkankorotustasoa.

-  Nyt on edellytykset neuvotella ilman kahletta ja ylärajaa, Löfgren toteaa.

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Soten puolesta Suomen lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että heidän alallaan suurin kesto-ongelma on henkilöstövaje. Työnkuva, työn määrä ja palkkaus laahaavat.

-  Jos poliitikot lupaavat kymmenen kaunista ja yhdeksän hyvää, niin siihen pitää saada rahoitus, Paavola sanoo.

Yleisestä palkankorotuslinjasta Paavola sanoo, että nyt ollaan siinä tilanteessa, mihin työnantajat pyrkivätkin, kun yhteisistä tuporatkaisuista haluttiin irtaantua.

-  Sitten käydään liittokohtaisia neuvotteluja, Paavola toteaa.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen arvioi, että perinteisesti vaikeat palkkakysymykset ratkeavat tälläkin kertaa loppusuoralla.

-  Totta kai kunnallinen henkilöstö tekee äärettömän tärkeää työtä ja on ollut koronapandemian aikana etulinjassa. Työnantajan kannalta joudumme tarkastelemaan siitä näkökulmasta, että mihin julkisen talouden ja veronmaksajien rahkeet riittävät, Jalonen sanoo STT:lle.

Hän ei ota tässä vaiheessa kantaa korotustasoon.

-  Palkkaratkaisun täytyy olla sillä tavalla kestävällä pohjalla, että hyvinvointiyhteiskunta kestää sen ja palvelut kyetään tuottamaan kaikissa olosuhteissa.

Monilla aloilla on puhuttu paitsi työvoimapulasta, myös ihmisten hakeutumisesta toisiin töihin. Jalosen mukaan tilastojen valossa tällaista ilmiötä ei ole ollut.

-  Me seuraamme hyvin tarkkaan todellista tilannetta. Jos katsotaan muutaman vuoden tarkastelulla vuoden parin taakse, niin kunta-alan henkilöstö pysyy keskimääräistä paremmin omalla alallaan. Tämä koskee sekä sote-henkilöstöä että opettajia.