Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Tiede ja teknologia

13.2.2025 09:08 ・ Päivitetty: 13.2.2025 09:07

Lisää pökköä pesään hiilinielukiistassa: valtio tutki, mitä sen metsät aiheuttavat päästömäärille

iStock

Valtion metsät ovat Suomessa edelleen merkittävä hiilinielu ja hiilivarasto, kertoo Metsähallitus. Hiilinielun määrä on kuitenkin selvästi pienentynyt edelliseen laskelmaan verrattuna.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Valtion metsien hiilinieluja on laskenut Luonnonvarakeskus (Luke). Nyt valmistunut laskelma koskee vuosia 2019-2023 ja edellinen laskelma vuosia 2014-2018.

Hiilinielun pienentymiseen on vaikuttanut etenkin metsien kasvun hidastuminen. Suojelualueiden hiilinielu on pienentynyt selvästi vähemmän kuin talouskäytössä olevien metsien.

Hiilinielulla tarkoitetaan luonnollista ilmiötä tai prosessia, joka sitoo hiilidioksidia – esimerkiksi juuri metsää.

Aiemmin julkaistujen koko Suomea koskevien tilastojen mukaan metsät olivat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi. Taustalla on se, että puuston hiilinielu ei enää riitä kompensoimaan maaperän kasvaneita päästöjä.

-  Valtion metsien merkitys Suomen hiilinielun kannalta on erittäin tärkeä ja niiden painoarvo on entisestään kasvanut muiden metsien käännyttyä päästölähteiksi, sanoo Luken tutkija Jukka-Pekka Myllykangas Metsähallituksen tiedotteessa.

Hiilinielun pienentymisestä kertoviin lukuihin on Metsähallituksen ja Luken mukaan vaikuttanut myös se, että lähtöaineistot ja laskentamenetelmät ovat tarkentuneet aiemmista mittauksista.

Lisää aiheesta

NYT JULKISTETUISTA luvuista ilmenee, että suojelualueiden hiilinielu on pienentynyt noin viidenneksellä eli noin 21 prosentilla edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna.
Samaan aikaan talouskäytössä olevien valtion monikäyttömetsien hiilinielu on pienentynyt vähän yli kolmanneksella eli noin 34 prosentilla.

Suojelualueiden osuus hiilinieluista on siten nyt suurempi kuin edellisellä laskentajaksolla. Valtion metsien merkitykseen hiilinieluina vaikuttavat myös muut seikat kuin suojelualueet.

-  Yksi tekijä tässä taustalla on se, että valtion maat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä ojitettuja turvemaita on vähemmän ja niiden maaperäpäästöt ovat pienemmät kuin Etelä-Suomessa, kertoo Myllykangas tiedotteessa.

Metsähallituksen hallinnoimien valtion metsien vuosittainen hiilinielu oli keskimäärin -6,8 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia (MtCO2 -ekv), joka perustuu vuosina 2019-2023 toteutettuun valtakunnan metsien inventointiin. Vertailukaudella 2014-2018 hiilinielu oli keskimäärin -9,6 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Laskua on siis tapahtunut 29 prosenttia.

Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Kun kyseessä on hiilinielu, luku on miinusmerkkinen.

NIELUJEN PIENENTYMISEEN on vaikuttanut metsien kasvun hidastuminen, jonka taustalla taas ovat metsien ikääntyminen ja seurantakauden huonommat kasvuolosuhteet verrattuna edelliseen kauteen. Myös metsien latvuskoko on pienentynyt.

Lisäksi taustalla on ilmaston lämpenemisestä johtuva turvemaiden maaperäpäästöjen kasvu, joka on heikentänyt metsien kokonaisnielua. Myös kivennäismaiden hiilinielu heikentyi edelliseen laskelmaan verrattuna, vaikka kokonaisvaikutus onkin pienempi.

Metsähallituksen hakkuumäärissä ei ole vertailukaudella tapahtunut merkittävää muutosta. Valtion monikäyttömetsissä hakkuiden määrä on hieman yli puolet vuosittaisesta kasvusta.

Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa liiketoiminnan käytössä olevien monikäyttömetsien hiilinieluja 10 prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite otetaan Metsähallituksen mukaan huomioon hakkuumäärien suunnittelussa ja myös muissa metsätalouden toimenpiteissä.

-  Hiilinielutavoitteiden kannalta uusimpien tutkimustulosten suunta on huolestuttava, vaikka laskelmiin sisältyykin epävarmuuksia. (…) Ilmastonmuutoksen myötä myös sääolosuhteet muuttuvat ja metsätuhojen riski kasvaa, ja sopeutumiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä tiedotteessa.

Teksti: STT / Elina Korkee

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU