– Lukashenkan aika on ohi ja Valko-Venäjän täytyy siirtyä uuteen demokraattisempaan hallintoon. Kysymys kuuluu miten se tehdään rauhanomaisesti ja turvallisesti. Se käyttövoima, joka Lukashenkalla on ollut, on nyt käytetty. Kansa haluaa muutoksen, Heinäluoma sanoo.

EU:lle Valko-Venäjän tilanne on haastava. Siirtymistä demokratiaan on tuettava, mutta muutos ei saisi näyttää ulkoapäin johdetulta. Taustalla kummittelee Heinäluoman mukaan Ukrainassa helmikuussa 2014 tapahtunut vallanvaihdos ja sitä seurannut Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan sota.

– Luulen, että Ukrainasta on aikalailla opittu. Silloin EU:lla oli korkea profiili ja paljon lupauksia ilmassa. Sitten tuli yllätyksenä se kaaos, joka syntyi. Luulenpa, että Ukrainasta saatu oppi osataan ottaa nyt huomioon.

– Asenteen erilaisuus on merkillepantavaa. Se viittaa siihen, että ehkä hekin ovat oppineet Ukrainasta jotakin ja haluavat, että Venäjä voisi olla Valko-Venäjällä arvossaan ja pysyä positiivisena yhteistyökumppanina.

Kumppanuussuhteen menettäminen ja esimerkiksi presidentti Lukashenkan suora tukeminen voisi Heinäluoman mukaan lisätä paineita muutokseen myös Venäjän sisällä.

– Venäjällä on tosi paljon pelissä. Tänä päivänä ei enää voida pitää yllä valtaa eikä yhteiskuntajärjestelmää väkivallalla. Demokratiaa vahvistetaan kaikkialla. Nyt se tapahtuu Valko-Venäjällä.

– Tässä vaiheessa on aihetta pieneen optimismiin. Voi olla, että kaikki haluavat edetä nyt rauhallisesti.

Venäjä hyväksynnällä ja sillä sopeutuuko se Valko-Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen on suuri merkitys. Heinäluoma arvioi lähiviikkojen ja kuukausien olevan ratkaisevia. Valko-Venäjän heikkoudeksi hän näkee kehittyneiden kansalaisyhteiskunnan rakenteiden puutteen.

– Silloin, kun rakenteet puuttuvat, se luo mahdollisuuden vallan anastamiselle ja diktatoriselle rakenteelle. Valko-Venäjän täytyy lähteä polulle, joka on pitkä ja jossa tulokset syntyvät vaiheittain eikä hetkessä.

– Oletan, ettei Lukashenka voi luottaa siihen, että Valko-Venäjän armeija tai turvallisuusviranomaiset enää noudattavat kaikkia hänen käskyjään. Silloin kuin valta irtoaa, turvallisuusviranomaisetkin ryhtyvät miettimään mikä on heidän vastuunsa kansalaisten oikeuksia polkevista ja verenvuodatusta aiheuttavista käskyistä, Heinäluoma sanoo.

Valko-Venäjän myllerryksen kestäessä Venäjällä on uutisoitu oppositiojohtaja Aleksei Nalvalnyin epäillystä myrkytysyrityksestä. Navalnyi on parhaillaan hoidossa tapahtuneen vuoksi Saksassa. Heinäluoma pitää tietoja Navalnyistä hyvin surullisina.

– Jos Euroopassa on vielä tänä päivänä käytössä vanhojen hovien tuhatvuotisia ratkaisuja myrkyttää ihmisiä, niin se on karmeaa. Pidän tärkeänä, että epäilykset selvitetään ja Navalnyi toipuu tästä. Seuraavaksi on selvitettävä, mitä siellä on tapahtunut ja jos häntä on myrkytetty, tekoon syylliset pitää saattaa edesvastuuseen. Se testaa Venäjän yhteiskunnan rakenteita, että näin tapahtuu.

Heinäluoma suhtautuu epäillen arveluihin, joiden mukaan Navalnyin epäillyllä myrkytyksellä olisi yhteys samaan aikaan käynnissä olevan Valko-Venäjän demokratialiikehdinnän kanssa. Myrkytystä on epäilty Navalnyin kohdalla aikaisemminkin.

– Hän on selvästi aika iso piikki monen vallanpitäjän ja etuoikeutetun lihassa. Hän on äärimmäisen rohkea henkilö ja tarttunut epäkohtiin hyvin voimakkaasti. Demokratiassa sellaista tarvitaan ja kaivataan. Luulen, että se mitä siellä on tapahtunut selittyy todennäköisemmin Venäjän sisäisillä asioilla kuin ulkoisilla asioilla.

Valko-Venäjän demokratialiikehdintä poikkeaa Ukrainan tapahtumista Heinäluoman mukaan kaikkien keskeisten toimijoiden osalta. Linja on kautta linjan varovaisempi.

– Ukrainassa tuli niin paljon yllätyksiä vastaan, että nyt halutaan edetä maltillisemmin. Ei ole halua provosoida, ettei tilanne karkaa hallitsemattomaksi. Panokset ovat isot kaikilla.

– Kaikki katsoivat Ukrainan kriisiä omien silmälasiensa lävitse. Nyt on ehkä enemmän ymmärrystä sille, että asiaa pitää katsoa avarammin useampien silmälasien kautta.