Äänestäjien painostus, vaalivilppi ja kansainvälisten tarkkailijoiden puute taannee sen, että Lukashenko valitaan jo kuudennelle perättäiselle virkakaudelle sunnuntain presidentinvaaleissa. Vaalien alla on kuitenkin nähty poikkeuksellisen laajaa julkista liikehdintää Lukashenkon hallintoa vastaan.

Tutkija Kristiina Silvanin mukaan muutoksen vaatiminen ja ruohonjuuritason kansalaisliikehdintä saattaa jatkua odotetusta vaalituloksesta huolimatta.

– Mutta vain siinä tapauksessa, ettei Lukashenko järjestä uutta sortoaaltoa, joka on myös mahdollista. Moni on puhunut, että ilmapiiri Valko-Venäjällä on nyt jotenkin muuttunut, mutta kestääkö se muutos, Silvan Ulkopoliittisesta instituutista pohtii.

Silvanin mukaan poikkeuksellista nykytilanteessa on se, että muutosta maahan ovat vaatineet koulutettujen kaupunkilaisten lisäksi myös presidentin perinteiset tukijat eli työväestö ja maaseudun asukkaat. Oppositio on onnistunut mobilisoimaan tukea jopa pienissä maalaiskylissä.

– Siksi se on niin valtavan suuri uhka Lukashenkolle. Enää ei voi entiseen tapaan syyttää ‘mellakoinnista’ Minskissä lattea hörppiviä it-nörttejä, Silvan kuvaa.

Valko-Venäjän talous on ollut jo pitkään vaikeuksissa, mutta Lukashenkon joutumista ahtaalle juuri nyt selittää suurelta osin pari pahaa virhearviota. Ensinnäkin hän vähätteli koronaepidemian vaaraa eikä määrännyt kunnon vastatoimia tautia vastaan.

Virus ei tästä välittänyt, tauti levisi, ja ihmiset joutuivat turvautumaan keskinäiseen apuun muun muassa suojatarvikkeiden hankinnassa.

Silvanin mukaan tämä osoitti, ettei lupauksella pitää huolta kaikista ollut katetta. Köyhä kansa jäi oman onnensa nojaan

Lukashenkon toinen virhearvio oli poliittinen ja osin seksistinen. Opposition kolme varteenotettavinta vastaehdokasta pelattiin ulos hyvissä ajoin presidentinvaaleista estämällä heitä asettumasta ehdolle. Heistä yhden, vloggaja Sergei Tihanovskin vaimon Svetlanan sallittiin kuitenkin astua miehensä tilalle.

Lukashenko on aiemmin todennut, ettei naisesta voi koskaan tulla presidenttiä Valko-Venäjällä. Aluksi vaikuttikin siltä, ettei Svetlana Tihanovskaja kestäisi paineita. Hän pohti vedet silmissä, asettuako ehdolle vai ei.

– Lukashenko varmaa ajatteli, että millainen uhka tuommoinen kolmekymppinen kotirouva voi olla, joka itkee kameroiden edessä, Silvan pohtii.

Muiden syrjäytettyjen ehdokkaiden koneistojen asetuttua Tihanovskajan tueksi itsevarmuus on kuitenkin kasvanut ja kampanjatilaisuudet vetäneet valtavia ihmisjoukkoja. Myös hallintokoneisto on nyt noteerannut uhkan kasvaneen.

Tihanovskaja itse on korostanut olevansa sijaisehdokas, joka haluaa vain varmistaa todellisen seuraajan valitsemisen Lukahsenkolle mahdollisimman pian vapaissa vaaleissa.

Kokemukset itsevaltaisista hallinnoista ovat osoittaneet, että niiden kaatumisessa olennaista on johtajan ympärillä olevan eliitin rakoilu. Siitä ei Silvanin mukaan ole Valko-Venäjällä merkkejä, ainakaan näkyvissä.

Lukashenko itse näyttää aavistelevan, että eliitissä pohditaan jo aikaa hänen jälkeensä. Puheessaan maan silmäätekeville aiemmin tällä viikolla hän varoitti, että petturuudesta rangaistaan. Silvanin mukaan eliitillä voi olla paljon menetettävää, jos Lukashenko kaatuu.

– Kynnys ryhtyä sumplimaan jotain Lukashenkon selän takana niin kauan kun hän on vallassa on kyllä tosi korkea, tutkija summaa.

Silvanin mukaan Lukashenko on toiminut itsevaltaisena johtaja sikäli johdonmukaisesti, ettei hän ole alkanut tehdä oppositiolle myönnytyksiä. Se kun olisi eliitille viesti heikkoudesta.

Sunnuntain vaaleissa oppositio pyrkii haastamaan tiedot Lukashenkon virallisesta äänimäärästä muun muassa omatekoisella sähköisellä vaalitarkkailulla. Silvanin mukaan kyseessä on sovellus, johon äänestäjä voi lähettää kuvan äänestyslipustaan. Kansainvälisiä vaalitarkkailijoita Valko-Venäjän presidentinvaaleissa ei nähdä.

Valko-Venäjän suhde tärkeimpään liittolaiseen Venäjään on lievästi sanoen monimutkainen. Halpa venäläisenergia on pitänyt maata pitkään pystyssä, ja naapureilla on sopimus valtioliitosta. Lukashenko on viime aikoina kuitenkin torjunut Moskovan ehdotukset suhteiden tiivistämisestä.

Eripura huipentui venäläisen palkkasoturijoukon pidättämiseen viime kuussa. Lukashenkon mukaan miesten tarkoituksena oli horjuttaa vakautta Valko-Venäjällä. Venäjä on tällaiset puheet kiistänyt, Lukashenkon mukaan Moskovassa valehdellaan.

Välirikolta vaikuttavasta tilanteesta huolimatta asiat saattavat Silvanin mukaan kehittyä Venäjän kannalta suotuisasti. Vaikka Lukashenko käyttäytyy huonosti, hän on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin joku uusi ja tuntematon vallanpitäjä – Ukrainan tapaisesta kansannoususta puhumattakaan.

– Lukashenkon laskenut kannatus voi olla Venäjälle hyödyksi, koska heikompaa presidenttiä on helpompi painostaa, Silvan perustelee.

Jos Valko-Venäjä polttaa siltansa niin Moskovaan kuin länteen, jäljelle saattaa jäädä vain Kiina. Se oli ainoa ulkomaa, josta Lukashenko puhui aiemmin tällä viikolla myönteiseen sävyyn, Silvan sanoo.