x

Lukiolaiselle enemmän varaa valita – pakollisuus vähenee

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen
Kokeilulukioiksi valitaan noin 50 lukiota ympäri Suomen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää haun lukion tuntijakokokeiluun. Tuntijakokokeilu tuo lisää valinnaisuutta reaaliaineiden opiskeluun.

Tuntijakokokeilun tavoitteena on saada kokemuksia nykyistä valinnaisemman tuntijaon ja yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta. Kokeilutuntijaossa pakollisten kurssien määrä laskee 30–34 kurssiin voimassa olevan tuntijaon 47–51 kurssista.

Kokeilulukioiksi valitaan noin 50 lukiota eri puolilta Suomea. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan lukiokentällä on toivottu rohkeampia uudistuksia, koska vuonna 2014 päätetyssä lukion tuntijaon muutokset jäivät pieniksi.

– Opiskelijoille valinnaisuuden lisääntyminen merkitsee aivan uusia mahdollisuuksia syventyä opinnoissa ja rakentaa polkuja jatko-opintoihin jo lukion aikana, Grahn-Laasonen sanoo.

Yleissivistys ei ole pelkästään tietoa.

Grahn-Laasosen mukaan lukion tehtävänä on myös jatkossa luoda yleissivistystä, antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja auttaa jokaista opiskelijaa löytämään oma opintopolkunsa.

– Yleissivistys on lukion keskeisin tehtävä. Yleissivistys ei ole pelkästään tietoa, vaan myös valmiuksia ja taitoja toimia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siihen kuuluu kyky ajatella monipuolisesti, hahmottaa kokonaisuuksia ja havaita asioiden yhteyksiä. Myös luovan ajattelun taito on osa yleissivistystä, ministeri Grahn-Laasonen toteaa.

Kokeilu kohdentuu lukion 1. elokuuta tänä vuonna ja ensi vuonna aloittaviin opiskelijoihin. Opiskelijat voivat itse valita, opiskelevatko he kokeilussa olevan tuntijaon vai vuonna 2014 hyväksytyn asetuksen mukaisen tuntijaon mukaan.

Kokeiluluvat myönnetään koulutuksen järjestäjille.

Tämä riivaa eritoten naisia – vie kahdeksan pois työelämästä joka päivä

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007. Masennus on edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Kaksi kolmesta masennusperustein eläkkeelle siirtyneestä oli naisia.

Vuonna 2016 työeläkejärjestelmästä jäi 18 800 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Miesten ja naisten lukumäärässä ei ollut suurta eroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 52-vuotiaana.

Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2007.

Masennus on edelleen suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Korkeimmillaan se vei eläkkeelle 4 300 henkilöä vuodessa (2007) eli kaksitoista henkilöä päivässä. Viime vuonna masennusperusteiselle eläkkeelle siirtyi 2 900 henkilöä eli kahdeksan henkilöä päivässä.

– Masennus vie etenkin naisia työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2016 kaksi kolmesta masennusperusteisesta eläkkeestä myönnettiin naisille, kertoo tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.

Mielenterveyden häiriöiden lisäksi naiset jäivät miehiä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Miehillä verenkiertoelinten sairaudet sekä vammat ja myrkytykset ovat yleisempiä syitä kuin naisilla.

Viime vuonna reilu neljännes (28 %) työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä. Määrä on kasvanut 10 prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos henkilön työkyky on alentunut, mutta hänen katsotaan selviytyvän osa-aikatöistä ja kevyemmistä työtehtävistä.

Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat

Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 153 000 henkilöä. Heistä 64 000 eli noin 42 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä saa 41 000 henkilöä.

Mielenterveyssyistä eläkkeellä ollaan usein pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana ja paluu työelämään on muita sairausryhmiä vaikeampaa.

– Mielenterveyssyistä siirtyneiden keski-ikä on noin 45 vuotta, seitsemän vuotta keskiarvoa alhaisempi, kertoo Palotie-Heino.

Suomalaisten mitta täynnä: Loppu kellojen siirtelylle!

Kuva: Thinkstock

Kellonajan siirtely kyllästyttää suomalaisten selvää enemmistöä, selviää tutkimusyhtiö YouGovin kyselystä.

Tulosten mukaan asia rassaa suomalaisia huomattavasti enemmän kuin muita pohjoismaalaisia. Suomalaisvastaajista 72 prosenttia haluaa eroon kesäajasta, kun muissa Pohjoismaissa luku vaihtelee 35–45 prosentin välillä.

Suomalaisia kyselyyn vastasi maaliskuussa yli 1 500.

Kellot siirretään kesäaikaan eli tunnilla eteenpäin sunnuntaina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

KRP on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

Keskusrikospoliisi on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankinnoissa. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

KRP:n mukaan Nissisen epäillään osallistuneen huolimattomuudesta esteellisenä koulutushankintoihin yhtiöltä, jossa hänen veljensä oli hallituksen puheenjohtaja.

Syyttäjälaitoksen hankinnat olivat yhteensä noin 74 000 euroa ja ajoittuivat vuosille 2007–2015.

AVAINSANAT

 ”Voi jopa heikentää turvallisuutta” – Liikenneturva kritisoi lakiehdotusta

Kuva: Demokraatti
Ehdotus uudeksi tieliikennelaiksi ei tyydytä Liikenneturvaa.

Liikenneturvan mielestä ehdotusta uudeksi tieliikennelaiksi ei ole tehty turvallisuuden lähtökohdista, vaan osa muutoksista voi jopa heikentää liikkujien turvallisuutta.

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen kritisoi lakiluonnoksessa ehdotettua liikennevirhemaksua, jota voitaisiin käyttää jopa 30 km/h ylinopeuksiin taajamat mukaan luettuna. Liikennevirhemaksu korvaisi uudistuksessa nykyisen rikesakon. Maksun suuruus olisi teon moitittavuuden mukaan 20–400 euroa.

– Turvallisuuden kannalta ehdotus ei yksinkertaisesti ole perusteltu.

Ylinopeuden merkitys koti- ja koulukaduilla on aivan eri luokkaa kuin moottoriteillä, Tarvainen suomii tiedotteessa.

Järjestö haluaa, että laissa puututaan myös älylaitteiden käyttöön liikenteessä. Nyt käyttö sallitaan liikennevaloissa punaisten valojen aikana.

 

 

Onnibussin ex-pomo tarjoaa nyt taksimatkoja hintaan 2€

Halpataksipalvelu Kyyti aloittaa toimintansa tänään Oulussa. Palvelun kautta saa taksimatkan alkaen kahden euron hintaan, eikä varausmaksua veloiteta.

Edullinen hinta perustuu siihen, että matkan aikana samassa autossa voi olla useita asiakkaita.

Kyyti-palvelun on tarkoitus laajentua kevään aikana myös Tampereelle ja Turkuun ja lisäksi myöhemmin tänä vuonna Helsinkiin.

Palvelun perustaneen Tuup-yrityksen toimitusjohtaja on Pekka Möttö, joka työskenteli aiemmin halpabussiyhtiö Onnibussin toimitusjohtajana.