Lukiolaiselle enemmän varaa valita – pakollisuus vähenee

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen
Kokeilulukioiksi valitaan noin 50 lukiota ympäri Suomen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää haun lukion tuntijakokokeiluun. Tuntijakokokeilu tuo lisää valinnaisuutta reaaliaineiden opiskeluun.

Tuntijakokokeilun tavoitteena on saada kokemuksia nykyistä valinnaisemman tuntijaon ja yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta. Kokeilutuntijaossa pakollisten kurssien määrä laskee 30–34 kurssiin voimassa olevan tuntijaon 47–51 kurssista.

Kokeilulukioiksi valitaan noin 50 lukiota eri puolilta Suomea. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan lukiokentällä on toivottu rohkeampia uudistuksia, koska vuonna 2014 päätetyssä lukion tuntijaon muutokset jäivät pieniksi.

– Opiskelijoille valinnaisuuden lisääntyminen merkitsee aivan uusia mahdollisuuksia syventyä opinnoissa ja rakentaa polkuja jatko-opintoihin jo lukion aikana, Grahn-Laasonen sanoo.

Yleissivistys ei ole pelkästään tietoa.

Grahn-Laasosen mukaan lukion tehtävänä on myös jatkossa luoda yleissivistystä, antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja auttaa jokaista opiskelijaa löytämään oma opintopolkunsa.

– Yleissivistys on lukion keskeisin tehtävä. Yleissivistys ei ole pelkästään tietoa, vaan myös valmiuksia ja taitoja toimia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Siihen kuuluu kyky ajatella monipuolisesti, hahmottaa kokonaisuuksia ja havaita asioiden yhteyksiä. Myös luovan ajattelun taito on osa yleissivistystä, ministeri Grahn-Laasonen toteaa.

Kokeilu kohdentuu lukion 1. elokuuta tänä vuonna ja ensi vuonna aloittaviin opiskelijoihin. Opiskelijat voivat itse valita, opiskelevatko he kokeilussa olevan tuntijaon vai vuonna 2014 hyväksytyn asetuksen mukaisen tuntijaon mukaan.

Kokeiluluvat myönnetään koulutuksen järjestäjille.

Saastunut vesijohtovesi sairastutti 400 – jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan Nousiaisissa alkuvuonna

Varsinaissuomalaisessa Nousiaisten kunnassa noin 400 ihmistä sairastui alkuvuodesta 2018 vatsatautiin saastuneen vesijohtoveden takia.

Vatsatautiepidemia alkoi, kun jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan.

Äänekosken tapaan myös Nousiaisissa vesijohtoverkostoa puhdistettiin huuhtelemalla kloorilla, ja asukkaat joutuivat pitkään keittämään käyttämänsä vesijohtoveden.

Suomen lähihistorian pahin vesikriisi koettiin Pirkanmaan Nokialla loppuvuodesta 2007. Nokialla tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin sen jälkeen, kun kaupungin vesilaitoksella vahingossa avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili. Seurauksena yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen.

AVAINSANAT

Ei voi olla totta, tuumasi moni seisoskelija, kun loppuunmyydystä junasta puuttui vaunu

Noin sata matkustajaa joutui lauantaina matkustamaan ilman istumapaikkaa, kun Helsingistä Ouluun matkalla olleesta loppuunmyydystä Intercity-junasta puuttui yksi vaunu. Yhtä vaunua vajaa ruuhkajuna saapui Ouluun iltapäivällä.

VR:n viestintäasiantuntija Taina Kuitunen pahoitteli tapausta ja kertoi, että syynä vaunun puuttumiseen oli VR:n sisäinen yhteyskatkos. Virhe huomattiin liian myöhään eikä korvaavaa vaunua ehditty saada tilalle.

Puuttuvan vaunun vuoksi ilman istumapaikkaa jääneet matkustajat voivat hakea hyvitystä täyttämällä korvaushakemuslomakkeen VR:n verkkosivuilla.

Hiihtolomakausi on alkanut Etelä-Suomessa, ja monet pohjoiseen suuntaavat junat ovatkin olleet täynnä. Seuraava ruuhkapiikki on luvassa ensi viikonloppuun, kun osa lopettelee ja osa aloittelee lomiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Patria-soppa sakenee yhä: erokuvio hämmentää – ”Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä”

Kuva: Lehtikuva

Patrian Land-liiketoiminnan johtajan paikan Uganda-kohun takia jättävä Mika Kari piti henkilöstölle eilen tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Simolan lähdöstä yhtiöstä. Hän ei kuitenkaan maininnut työntekijöille, että yhtiön hallitus siunannee hänen eronsa muutaman tunnin kuluttua.

Kyse on kahdesta erilaisesta prosessista, selventää konsernin toimitusjohtaja Olli Isotalo STT:lle. Hän esitti hallitukselle Karin eroa.

– Mika Kari on Patrian johtoryhmän jäsen ja minun suora alaiseni. Minä tarvitsen tällaisiin asioihin hallituksen mandaatin. Simolan tapauksessa tämän asian sopimiseen on riittänyt Mikalle minun mandaattini, Isotalo sanoo.

Hänen mukaansa Kari on tiennyt siitä, että lähtö on lähellä.

– Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä. Minä tarvitsin siihen hallituksen valtuutuksen ja mandaatin, joten varmaahan se ei ollut ennen kuin illalla.
Isotalon mukaan erot on hoidettu hyvässä hengessä.

Patrian hallituksen puheenjohtajan Christer Granskogin mukaan päätöksiä kummastakaan erosta ei ollut olemassa ennen hallituksen kokousta.

– Varmaan ennen kokousta on keskusteltu, näin voi hyvin kuvitella. Mitä Simolaan tulee, niin periaatteessa hänen eronsa ei ole edes hallituksessa käsiteltävä kysymys, sanoo Granskog.

Vaikuttiko valtio-omistajan tahto eropäätöksiin?

– Olemme pitäneet omistajaohjauksen hyvin tietoisena, ja olemme keskustelleet asiasta, mutta kyllä päätökset on tietenkin tehty Patrian johdon ja Patrian hallituksen toimesta, Isotalo sanoo.

Myös Granskog vakuuttaa, että valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei ole vaatinut Uganda-jupakkaan liittyvien henkilöiden eroamista tai erottamista.

– Minulle ei ole tullut mitään sellaista vaatimusta. Yhtiössä päätökset tekee hallitus. On ollut kontakteja tietysti, mutta tämä on hallituksen päätös, Granskog sanoo.

Kohussa on kyse siitä, että Ugandassa epäselvissä oloissa kuollut suomalainen liikemies oli saanut Patrian myyntipäälliköltä luvan markkinoida yhtiön tuotteita Afrikan-matkalla. Patrian mukaan myyntipäälliköllä ei ollut valtuuksia antaa markkinointilupaa.

Granskogin mukaan myyntipäällikön asema ei ollut Patrian hallituksessa esillä.

– Se ei ole hallituksen tehtävä. Varmaan voidaan ennakoida muutoksia, mutta ne ovat organisaation sisäisiä toimia, Granskog sanoo.

STT–OLLI VESALA, ELINA KORKEE

AVAINSANAT

Kunnissa uskotaan lukioiden määrä vähenevän

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen

Yli puolet kuntien sivistysjohtajista uskoo, että lukioiden määrä vähenee heidän maakunnassaan. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselystä.

Oman kunnan keskeisimmät koulutuksen kehittämistavoitteet ovat sivistystoimenjohtajille selvät. Heistä kolme neljäsosaa pitää tärkeimpänä digitalisaation vahvistamista. Koulutustakuu tai ryhmäkokojen pienentäminen eivät sen sijaan sivistysjohtajia innosta.

Tärkeimmiksi vapaa-ajanpalveluiksi sivistysjohtajat arvioivat kirjastot, urheiluseurat ja kansalaisopistot.

Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi liki sata kuntien sivistystoimen johtajaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen ja Ugandan poliisiviranomaiset ovat alkaneet vaihtaa tietoja Kampalassa kuolleen suomalaismiehen tapauksesta

Kuva: Lehtikuva

Suomen ja Ugandan poliisiviranomaiset ovat alkaneet vaihtaa tietoa liittyen Ugandan pääkaupungissa Kampalassa viime viikolla kuolleeseen suomalaismieheen, kerrotaan keskusrikospoliisista. KRP vastaanotti Ugandasta tulleen oikeusapupyynnön iltapäivällä ja välitti pyynnön eteenpäin Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle.

KRP:n mukaan vainajan ruumis on kuljetettu Suomeen.

Tietojen vaihto liittyy kuolemansyyn selvittämiseen. Kuolemansyyn selvittämistä koskevat tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä.

KRP:n mukaan toimivalta tutkinnassa on Ugandan viranomaisilla, mutta Suomen poliisiviranomaiset seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta