Järjestöjen mielestä jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta, vapautta ja vakautta, selkeyttäisi Suomen asemaa, vähentäisi Suomeen kohdistuvaa maa- ja markkinariskiä sekä siten lujittaisi suomalaisen yritystoiminnan edellytyksiä.

Elinkeinoelämän mielestä Suomen pitää myös vahvistaa puolustusbudjettiaan, jotta puolustusvoimien suorituskyky on turvattu.

– Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut rajulla tavalla ja siksi pitää varmistaa, ettemme jää yksin kriisin kohdatessa. Luotamme valtiojohdon harkintaan, missä aikataulussa turvallisuuspoliittisia johtopäätöksiä tehdään – ei viivytellen mutta huolella, kuten tasavallan presidentti torstaina totesi, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa tiedotteessa.

– Olemme Euroopan unionissa ja meillä on tiivis yhteistyö puolustusliitto Naton kanssa. Olisi luontevaa, että Suomi olisi lähes kaikkien muiden EU-maiden lailla Naton jäsen, tekemässä yhteisiä päätöksiä ja, mikä tärkeintä, myös Naton 5. artiklan antaman turvatakuun piirissä.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen pitää Nato-jäsenyyttä tärkeänä myös Suomeen kohdistuvan maariskin vuoksi.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisää Suomen maariskiä. Jos riski kasvaa liikaa, se vähentää investointeja Suomeen ja maamme houkuttelevuutta saada osaavaa työvoimaa.

Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan eduskunnan tehtävä on päättää Nato-hakemuksesta ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon huolella harkitsemasta esityksestä.

– Kansanedustajat on valittu kantamaan vastuu myös tästä asiasta. Asialla on myös nopeasti kasvava kansalaisten tuki. Kansanäänestys olisi riskialtis ja hidastaisi päätöksentekoa.