Myös äänestysinto on laskussa monissa maissa.

Selvityksen mukaan syy tähän on, että monet hallitukset eivät ole onnistuneet tyydyttämään kansalaistensa tarpeita riittävästi. Samalla maailmaa ovat koetelleet kuluneina vuosina monet kriisit, kuten pandemia ja Ukrainan sota.

-  Taloudellinen pessimismi ja tyytymättömyys demokratiaan osoittavat, että hallitusten on muodostettava uusia yhteiskuntasopimuksia, selvityksessä todetaan.

YHTEISKUNTASOPIMUS tarkoittaa tiivistetysti sitä, mitä hallitukset tarjoavat ihmiselle vastineena siitä, että ihmiset antavat näille luvan hallita ja hoitaa yhteisiä asioita. Kyse on siis kansalaisten oikeuksista ja valtion velvollisuuksista ja oikeuksista.

-  Monet yhteiskuntasopimukset eivät yksinkertaisesti ole enää ajan tasalla. Monet valtiot eivät ole ajatelleet, mitä uusia asioita heidän tulisi tarjota kansalaisilleen vastineena hallintavallasta, Shah sanoo.

Koulutus, terveydenhuolto, työllistyminen ja sosiaaliturva ovat edelleen tärkeitä asioita ihmisille.

-  Mutta nykyään yhteiskuntasopimuksien täytyy ulottua laajemmalle.

Yksi esimerkki on asiantuntijoiden mukaan koulutus. Peruskoulutuksen lisäksi ihmisille tulisi tarjoutua mahdollisuus kouluttautua uudelleen.

-  Ihmiset vaihtavat nykyään ammattejaan aiempaa useammin, ja siksi ihmisille tulisi antaa helpommat mahdollisuudet päivittää taitojaan ja uudelleenkouluttautua, Shah kuvaa.

Myös hoivataloutta tulisi arvostaa enemmän – etenkin naisten työpanosta hoivatyössä. Nimenomaan naiset huolehtivat pitkälti lasten ja vanhuksien hyvinvoinnista, usein päivätyönsä ohella. Tämä työpanos tulisi huomioida.

Esimerkiksi lasten päivähoidon tulisi olla kaikkien saatavilla.

– Se, että lapsista pidetään huolta, on hyödyksi koko yhteiskunnalle, ei vain naisille.

Yhteiskuntasopimuksen heikentyminen on johtanut esimerkiksi Euroopassa äärioikeistolaisten puolueiden nousuun, raportissa todetaan. Nämä puolueet pyrkivät täyttämään poliittisella kentällä olevaa tyhjiötä. Samalla niiden politiikka voi pahimmillaan uhata monien vähemmistöjen oikeuksia.

MONISSA maissa demokratia on ottanut takapakkia. Raportin mukaan näin on käynyt muun muassa Brasiliassa, Unkarissa ja Puolassa.

Lisäksi vuonna 2021 maailma menetti kaksi demokratiaa, Myanmarin ja Tunisian, selvitys toteaa.

Osassa maita demokraattisesti valitut johtajat käyttävät myös demokratiaa oman itsevaltaisuutensa pönkittämiseen.

Esimerkiksi Turkissa ja Unkarissa hallitukset ovat vaalein valittuja, mutta samalla niiden johtajat ovat ottaneet käyttöön itsevaltaisia keinoja vahvistaakseen asemaansa.

– Näissä maissa hallinnoilla on myös kansalaisten aitoa tukea. Siksi meidän täytyy pohtia, mikä motivoi ihmisiä äänestämään noita henkilöitä, Shah huomauttaa.

Myös Yhdysvalloissa on tapahtunut lievää takapakkia. Raportissa nostetaan esille muun muassa maan vuoden 2020 vaalituloksen kyseenalaistaminen ja sitä seurannut kongressitalon valtaus, poliittinen polarisaatio ja useiden jo pitkäaikaisien ihmisoikeuksien, kuten aborttioikeuden, rajaaminen.

Vaikka Yhdysvalloilla on oma painolastinsa eikä sitä koeta kaikkialla maailmassa hyveellisenä demokraattisena johtajana, olisi sen demokratian heikentymisellä mahdollisesti globaaleja seurauksia.

– Jos demokratia heikkenee Yhdysvalloissa, se rohkaisisi monia itsevaltaisia johtajia syventämään autoritaarisia toimenpiteitä, Shah sanoo.

-  Yhdysvallat on onnistunut luomaan kuvan itsestään vapaan maailman johtajana. Jos johtajasi on sairas eikä sille ole korvaajaa, niin ketä sitten seuraat, hän lisää.

Samalla demokratioiden valuviat ja niiden kritiikki osoittavat pohjimmiltaan hyvän asian: demokratiassa myös hallinnon kritisointi ja korjaaminen on mahdollista.

Vaikka autoritarismin nousu maailmassa näyttää lohduttomalta, myöskään itsevaltaiset maat eivät ole pystyneet tarjoamaan tyydyttävää vaihtoehtoa kansalaisille. Tästä ovat osoituksena muun muassa hiljattaiset Kiinan koronaprotestit ja Iranin jo viikkoja kestäneet mielenosoitukset. Myös Myanmarissa kansa yritti taistella viime vuonna valtaan palannutta sotilasjunttaa vastaan.

– Iranin esimerkki osoittaa, että hallinto ei ole pystynyt täyttämään lupauksiaan kansalle (vuoden 1979) vallankumouksen jälkeen, vaikka sille on annettu monta vuotta aikaa. Kiinan tiukka koronapolitiikka ei myöskään näytä osoittavan enää kansalaisille hyödyllisyyttään, Shah kuvaa.

VENÄJÄN hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut taistelun demokratiasta kansainvälisen huomion keskipisteeseen.

-  On todettavissa, että kun Venäjän naapurimaat kehittyvät demokraattisesti, Venäjä kokee sen uhkana. Se on osoittanut demokraattisille maille, että meidän tulee vahvistaa demokraattisia instituutioitamme ja yhdistyä, Shah sanoo.

Samalla sota on tuonut myös esiin kaksoisstandardeja demokraattisissa maissa, etenkin lännessä. Kun Ukrainasta yritti paeta muun muassa afrikkalais- ja intialaistaustaisia ihmisiä, nämä kohtasivat rajalla syrjintää ja rasismia, joka vaikeutti näiden pakomatkaa.

– Se nosti esille kysymyksen, mitä demokratia on, ja myös sen, miten eri tavalla Syyriasta vuonna 2015 tulleita pakolaisia kohdeltiin verrattuna ukrainalaisiin, Shah sanoo.

Siksi osa valtioista ei ole yhtynyt lännen toiveisiin yhdistyä Venäjää vastaan täysin kritiikittömästi, vaan on pitänyt lännen toimintaa tekopyhänä, selvityksessä todetaan.

RAPORTISSA todetaan kuitenkin, että demokratia on puutteistaan huolimatta paras tapa vastata tuleviin haasteisiin.

-  Demokratia on ainoa järjestelmä, johon on rakennettu sisälle itsekorjaamisjärjestelmä. Se, miksi voimme nytkin puhua demokratian haasteista, osoittaa, että olemme nyt demokraattisessa maassa, Shah sanoo Suomeen viitaten.

Shah sanoo, että myös demokraattisissa maissa tulee kiinnittää huomiota epäkohtiin. Paljon lepää edelleen myös kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan varassa.

– Yksi suurimmista demokraattisten maiden heikkouksista on se, että olemme jättäneet huomiotta epätasa-arvon, syrjinnän ja rasismin, jota monet ihmiset ovat näissä maissa kokeneet. Jos emme ala ottaa näitä asioita vakavammin, on riskinä demokratian legitimiteetin heikentyminen.