– Elämme pitkittyneen pandemian, Ukrainan sodan ja turvallisuuspoliittisten uhkien myötä erittäin epävarmoja aikoja. Ne heijastuvat yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn markkinoilla. Inflaatio kiihtyy, hinnat nousevat, on korkopaineita ja ostovoima heikkenee. Uhkiin pitäisi työmarkkinatoiminnassa vastata yhteistyöllä ja luottamusta vahvistavilla toimilla sen sijaan, että pyritään hajauttamaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää yhä pirstaleisemmaksi, Palola sanoo.

STTK:ssa ei Palolan mukaan haikailla tupo-aikoja, mutta katsotaan asioita käytännöllisen järjen näkökulmasta. Yleinen taloustilanne vaikuttaa voimakkaasti myös syksyn työmarkkinaneuvotteluihin.

– Talous- ja työmarkkinapolitiikassa tarvittaisiin kokonaisuus, jonka elementteinä ovat palkat, verot ja työn sivukustannukset. Samalla tukisimme työmarkkinoiden vakaata kehitystä. Näin turvaisimme palkansaajien toimeentulon, ostovoiman ja yritysten kilpailukyvyn.

– Työmarkkinoiden turvatakuut edellyttävät työmarkkinaosapuolten molemminpuolista luottamusta, joka syntyy vain yhteisen tekemisen ja yhteisten onnistumisten kautta. Luottamusta ei oteta kaapista eikä se synny selkävoitoilla. Luottamusta on viime vuodet koeteltu, mutta optimistina uskon, että yhteistyön mahdollisuudet ovat edelleen olemassa. Järjen on otettava voitto tunteesta, pragmaattisuuden ideologioista ja yhteisen edun yksilön edusta.

Ukrainan sodan vaikutuksia on vaikea vielä kokonaisuutena arvioida. Venäjän hyökkäyksen jälkeen suomalaisten suhtautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen on muuttunut hämmästyttävän nopeasti. NATO-jäsenyyden myötä Suomen historiassa kääntyy Palolan mukaan merkittävä lehti. Edellisen kerran sitä käännettiin näin voimakkaasti vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin.

– Suomi täydentää itsenäistä ja uskottavaa sotilaallista puolustuskykyään jatkossa myös NATO-jäsenyydellä. Luotan Suomen valtiojohdon ja eduskunnan tekemään perusteelliseen harkintaan ja arvioon NATO-jäsenyydestä ja kannatan Suomen jäsenyyttä puolustusliitossa, Palola toteaa.