Tämä käy ilmi selvityksestä, jonka ovat tehneet 36 yliopistoa ja järjestöä, mukaan lukien ympäristöjärjestö WWF.

Useat suomalaisille tutut brändit saivat välttävän arvosanan pisteytyksessä, jossa selvitettiin, kuinka suklaa-alan toimijat ottavat toiminnassaan huomioon ympäristön ja työntekijöiden olot ja miten hyvin ne ovat perillä käyttämänsä kaakaon alkuperästä.

Selvityksen mukaan tällaisia brändejä olivat esimerkiksi Panda-makeiset omistava Orkla, kahvilaketju Starbucks, muroistaan tuttu Kellogg’s ja muun muassa Milka-suklaata ja Oreo-keksejä valmistava Mondelez.

VASTAAJISTA lähes kaikki yritykset ilmoittivat sitoutuneensa metsäkadon torjuntaan, mutta 37 prosenttia kaakaoviljelmistä, joilta ne hankkivat raaka-ainetta, ovat vailla monitorointia.

-  Lupaukset metsäkatoon puuttumisesta eivät merkitse mitään, jos viljelmiä ei valvota lainkaan. Ilman kunnollista monitorointia ei voida varmistua siitä, ettei viljelmillä tapahdu metsäkatoa, WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen sanoo tiedotteessa.

Maailman suurimmissa kaakaontuottajavaltioissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla metsät on lähes täysin raivattu kaakaoviljelmiksi. Molemmista maista tuodaan paljon kaakaota Suomeen.

-  Elinympäristöjen katoaminen on suurin syy lajien uhanalaistumiseen. Kaakaoviljelmien takia kotimetsiään menettävät esimerkiksi metsänorsut ja monet apinalajit, Kaukonen lisää.

SELVITYKSESSÄ tarkasteltiin yrityksiä kuuden kategorian avulla, joita olivat metsäkato ja ilmasto, metsäpeitteinen viljely ja kemikaalien käyttö, jäljitettävyys ja läpinäkyvyys, elämiseen riittävä toimeentulo sekä lapsi- ja pakkotyövoima.

Kaukonen kertoo, että edellisen vuoden selvitykseen verrattuna Mars-Wrigley paransi tulostaan selvästi. Sen sijaan viime vuotta heikommin menestyi esimerkiksi Kinder-tuotteistaan tunnettu Ferrero.

Heikoimmin selvityksessä menestyivät päivittäistavarakaupat, kuten yhdysvaltalainen Walmart ja brittiläinen Tesco. Yleisesti pienemmät yritykset pärjäsivät selvityksessä paremmin kuin suuret.