Luonnonmarja-alalta on viime vuosina paljastunut monia epäkohtia. Siksi Maahanmuuttovirasto on kevään ja kesän aikana harkinnut pidättäytymispäätöksiä parinkymmenen alalla toimivan työnantajan osalta.

Yrityksiä kehotettiin ensin korjaamaan niiden toiminnassa havaitut epäkohdat. Kehotuksia lähetettiin 11 työnantajalle, jotka ovat hakeneet kausityölupaa tai työperusteista lupaa kuluvalle satokaudelle.

Yksi työnantaja korjasi epäselvyydet ja välttyi pidättäytymispäätökseltä. Kuudessa tapauksessa harkinta on yhä kesken. Harkinnat on määrä saada päätökseen elokuun aikana.

- Tavallaan tämä kaikki on lähtenyt liikkeelle siitä julkisesta keskustelusta, jota asiasta on käyty jo vuosien ajan. Se on toiminut herätteenä meidänkin osaltamme. Lisäksi olemme tehneet viranomaisyhteistyötä teeman ympärillä, Salminen sanoo STT:lle.

Pidättäytymispäätöksen pituus on lain mukaan 3-12 kuukautta. Pisimmät määräajat voivat estää yritystä saamasta työntekijöitä kolmansista maista myös ensi satokaudella.

Salminen vahvistaa, että nyt annetuissa pidättäytymispäätöksissä on myös vuoden mittaisia päätöksiä.

- Jos epäkohdissa tai epäselvyyksissä on toistuvuutta, ja erityisesti, jos laiminlyönnit ovat kohdistuneet nimenomaan ulkomaalaiseen työvoimaan, se vaikuttaa määräajan pituuteen, Salminen sanoo.

Ulkoministeriö kertoi heinäkuussa, että valtaosa luonnonmarjapoimintaan tälle kesälle tehdyistä kausityöviisumihakemuksista oli hylätty. Suomen Thaimaan-edustustossa käsitellyistä 2 145 hakemuksesta hyväksyttiin vain 123.

Kielteiset viisumipäätökset eivät liittyneet Maahanmuuttoviraston nyt tekemiin pidättäytymispäätöksiin. Kummassakin tapauksessa tarkoitus oli kuitenkin estää uusia väärinkäytöksiä.

LUONNONMARJA-ALAN toimijat pelkäävät, että työvoimapula estää niitä toimittamasta tarpeeksi marjoja elintarviketeollisuuden tarpeisiin tällä satokaudella. Esimerkiksi toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:stä kerrottiin STT:lle heinäkuussa, että kolme marja-alan yritystä oli hakeutumassa tilanteen vuoksi konkurssiin.

Salminen sanookin, että pidättäytymispäätöksen vaikutus on merkittävä erityisesti yrityksille, jotka rekrytoivat työvoimaa pääasiassa kolmansista maista.

Kun päätöksen voimassaolo päättyy, seuraa uusi pidättäytymisharkinta. Salmisen mukaan harkinnan perusteina voivat olla muun muassa meneillään olevat rikosprosessit, työsuojeluviranomaisen tarkastuksillaan tekemät havainnot tai Maahanmuuttoviraston omat havainnot esimerkiksi jälkivalvonnassa.

- Jos on kyse tosi vakavasta tilanteesta, työnantajalle voi olla aika haastavaa osoittaa tilanteen korjaantuneen muutoin kuin niin, että tulee uusi satokausi ja epäkohtia ei enää ilmene jatkossa. Tapauksesta riippuu, mikä on riittävä näyttö ongelman korjaamisesta, Salminen sanoo.

STT/Nita Lohi

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 15.27 Salmisen haastattelulla.