Viranomaiset ovat länsimaissa arvioineet kasvojen peittämisestä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Monien mielestä maski voi pahimmillaan lisätä virustartunnan mahdollisuutta. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen (TTL) sivuilla varoitetaan, että mikäli maskia puetaan toistamiseen päälle ja pois, sen ulkopinnasta ja käsistä voi joutua epäpuhtauksia suojaimen sisäpuolelle ja hengityselimiin.

Viime viikot ovat kuitenkin tuoneet muutoksen tuulia myös länteen. Muutamissa Euroopan maissa on asetettu jopa vaatimuksia kasvojen peittämisestä. Esimerkiksi Itävallassa kansalaisilla ei ole enää mitään asiaa ruokakauppaan ilman kasvomaskia.

Loppuviikosta myös Yhdysvalloissa päätettiin muuttaa suosituksia, kun presidentti Donald Trump kehotti perjantaina kansalaisia suojaamaan kasvonsa ulkona liikkuessaan. Tämän jälkeen presidentti kuitenkin sanoi samaisessa tilaisuudessa, ettei itse aio suojata kasvojaan ja että kyseessä on vain suositus.

Monissa länsimaissa suositukset kasvojen peittämisestä ovat pitkään heijastelleet Maailman terveysjärjestön WHO:n näkemystä.

Myös WHO on kertonut käyvänsä läpi omia suosituksiaan. Järjestö on kuitenkin kertonut olevansa huolissaan siitä, että kasvomaskit antavat “valheellisen turvan tunteen” ja tämä voisi johtaa siihen, että ihmiset ovat aiempaa rennompia käsien pesun ja sosiaalisen eristäytymisen kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n suositukset ovat myös linjassa WHO:n vastaavien kanssa. THL suosittelee suu- ja nenäsuojuksen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille sekä koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville.

Tämän lisäksi käyttöä voidaan suositella oireisille henkilöille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat tartuttaa muita henkilöitä.

THL:n viestinnästä kerrottiin STT:lle maanantaina, että THL:ssä seurataan, miten WHO muuttaa suositustaan kasvomaskeista. Mahdollisten muutosten tarvetta voidaan kuitenkin arvioida paremmin vasta sen jälkeen, kun tieto WHO:n kannasta on tullut.

Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kertoo sähköpostitse STT:lle, että myös ministeriössä seurataan aktiivisesti muiden maiden suosituksia. Kanta suosituksiin muodostetaan hänen mukaansa aiheeseen liittyvän tiedon sekä käytettävissä olevien varusteiden määrän perusteella.

Kumpulainen painottaa, että on eri asia, haluaako suojella muita omalta mahdolliselta taudilta vai suojata itseään muiden levittämältä taudilta.

– Jos on sairas, hyvän käsihygienian sekä yskimis- ja aivastamisohjeiden noudattamisen lisäksi kertakäyttöisellä suojuksella voi mahdollisesti vähentää taudin levittämistä.

Muilta ihmisiltä tulevalta tartunnalta suojautumiseen tarvitaan hänen mukaansa vahvempi suojaus, jollaista terveydenhuollossa käytetään.

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen ei usko, että Suomessa voitaisiin vastata kysyntään, jos kansalaiset alkaisivat käyttää entistä enemmän hengityksensuojaimia.

– Tuskin, sillä niiden saatavuudessa on ollut ongelmia jo viikkojen ajan, Kostiainen vastasi STT:lle maanantaina sähköpostilla.

STM:n Kumpulaisen mukaan hengityksensuojainten käytön lisääntyminen voisi johtaa sekä Suomessa että maailmalla siihen, ettei suojaimia riittäisi esimerkiksi terveydenhuollon käyttöön.

Kostiaisen mukaan saatavuus on ollut viime aikoina huono ja apteekit voivat myydä kansalaisille suojaimia, joita ne onnistuvat tukkukaupoista hankkimaan.

Oriolan viestintäjohtaja Tuula Lehto kertoo kuitenkin STT:lle, että heidän tukustaan ovat loppuneet kaikki kasvojen peittämiseen tarkoitetut suojat.

Lehdon mukaan Oriolalle on tarkoitus tulla pääsiäisen jälkeen erä suojia. Pääsääntöisesti Kiinasta tulevien toimitusten rahtikuljetukset ovat kuitenkin tällä hetkellä sen verran epäselviä, että on hyvin epävarmaa saadaanko lähetystä suunniteltuun ajankohtaan mennessä.

Sen sijaan aiemmin loppuneen käsidesin osalta myynti on saatu Lehdon mukaan normalisoitua varsin hyvin ja käsidesiä löytyy taas.

Samalla, kun suositukset kasvojen peittämisestä vaihtelevat maittain, on internet täyttynyt kotitekoisten kasvomaskien valmistusohjeista.

Saksan tartuntatautivirasto Robert Koch -instituutti on erikseen kehottanut saksalaisia käyttämään kotitekoisia maskeja. Myös Koch-instituutin johtaja Lothar Wieler painotti uutistoimisto AFP:lle, ettei naamareista ole hyötyä käyttäjän suojaamisessa, vaan muiden ihmisten.

– Maskia käytetään omista hengitysteistä tulevien pisaroiden vähentämiseen. Tämä toimii vain, jos kaikki käyttävät niitä – ja jos kaikki käyttävät, tarvitaan vain hyvin pelkistetty maski.

Jopa paperinenäliina on Wielerin mukaan parempi kuin ei mitään.

Hongkongin kiinalaisen yliopiston hengityslääketieteen asiantuntija David Hui pitää maalaisjärjen mukaisena sitä, että kasvomaski suojaisi covid-19:n kaltaisia tartuntatauteja vastaan, kertoo Time-lehti.

Se, ettei kansalaisten käyttämien suojainten toimivuudesta ole tieteellistä näyttöä, ei ole Huin mukaan tarpeeksi hyvä syy niiden tyrmäämiseen. Hänen mukaansa hengityssuoja on erityisen merkittävä koronaviruksen yhteydessä sen vuoksi, että monilla taudin kantajista ei välttämättä ole mitään oireita. Nykytietojen mukaan on mahdollista, että myös oireettomat voivat tartuttaa toisia.

Viime perjantaina Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, TTL sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisivat yhteistiedotteen, jonka pääviesti oli se, etteivät itse tehdyt kasvomaskit suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta.

Tiedotteen mukaan maski voi kuitenkin suojata muita, jos maskin käyttäjällä on virustartunta. Tästä ei kuitenkaan ole tiedotteen mukaan tieteellistä näyttöä. Väärin käytettynä itse tehty maski voi tiedotteen mukaan jopa lisätä epäpuhtauksien määrää hengitysteiden edessä.

Viranomaiset antavat kuitenkin myös ohjeita itse tehdyn maskin käyttämiseen ja jopa valmistamiseen. Tiedotteen mukaan maski kannattaa tehdä vaikkapa lakanakankaasta ja käyttää kangasta useampi kerros.

Myös STM:n Kumpulaisen mukaan itse tehdyistä kasvomaskeista on käyty keskustelua.

– Aktiivista keskustelua käydään eri tahoilla tästä ajatuksella, että jos on sairastumassa, niin sitä käyttämällä voisi suojella muita.

– Kangas on silloin kertakäyttöinen tai pestään käytön jälkeen. Pukemisessa ja riisumisessa on tärkeää noudattaa hygieniaohjeita.

Tukesin ylitarkastaja Asta Koivisto kertoo STT:lle, että virastolle on tullut viime aikoina huomattava määrä yhteydenottoja yrityksiltä, jotka miettivät henkilösuojaukseen liittyvien tuotteiden valmistamista tai maahantuontia.

Koiviston mukaan näissä tiedusteluissa on mukana todella paljon yrityksiä, jotka ovat aikaisemmin tehneet jotain aivan muuta ja miettivät nyt hengityksensuojainten tai vastaavien tuotteiden markkinoille tuomista.

Tukesin vastuulla ovat kuluttajille suunnatut tuotteet, joilla on tarkoitus suojata niiden käyttäjää. Lisäksi Tukes käsittelee jonkin verran yleisinä kulutustavaroina myytäviä tuotteita, esimerkiksi tuubihuiveja tai vastaavia suun ja nenän eteen laitettavia suojia.

Näiden osalta pääviesti on Koiviston mukaan se, ettei niiden markkinoinnissa saa antaa harhaanjohtavaa kuvaa siitä, että kyse olisi minkäänlaisesta suojaimesta. Jos puhutaan hengityksensuojaimesta, tulee tuotteen täyttää hengityksensuojaimelle asetetut vaatimukset.

– Kuluttajien tuleekin olla tarkkana myyntiväittämien suhteen ostaessaan tuotteita. Suu- ja nenäsuojat eivät suojaa käyttäjäänsä koronalta samoin kuin hengityksensuojaimet.
STT–Arttu Mäkelä