Uutiset

Maailmassa on enemmän hyviä ihmisiä kuin pahoja

Iida Vallin
Iida Vallin
Iida Vallin

Kaikki tietävät, että maailmassa on sekä hyvää ja pahaa. Maailma on myös täynnä hyviä sekä pahoja ihmisiä. Monet uutiskynnyksen ylittävät uutiset ovat pahoja. Paha myy ja pelko on helposti lietsottavissa oleva tunne. Turun tapahtumista ja uutisoinnista on kuitenkin noussut esille, että sivulliset suojasivat ja jahtasivat hyökkääjää. Osa suojasi uhreja omalla hengellään. Kukaan ei tiedä etukäteen miten tulee reagoimaan, jos vastaava sattuu omalle kohdalle. Osa lamaantuu, osa juoksee pakoon ja osa suoraan päin vaaraa.

Minulle Turun tapahtumat osoittivat, että maailmassa on paljon hyvää edelleen. Suomen poliisi taas osoitti erinomaista ammattitaitoa hyökkääjän nopeassa kiinniottamisessa.

Minua järkytti nuorempana silloin tapahtuneet kouluampumiset sekä Myyrmannin pommi-isku. Tällöin tunsin turvattomuutta, vaikka tapahtumat olivat fyysisesti kaukana. Enää iskut eivät vaikuta samalla tavalla turvattomuuden tunteeseeni, vaikka ne kyllä järkyttävät aina. Tiedän, että sitä hyökkääjät juuri haluavat. Meidän henkilökohtaiseen turvallisuuden tunteeseen ja elämäämme halutaan vaikuttaa järkyttämällä meitä väkivaltateoilla – terrorismilla.

Minua on aina kiinnostanut ihmismieli sekä ihmisten käyttäytyminen. Tilastoista näemme, että pieni osa väestöstä tekee suurimman osan kaikista rikoksista. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että Ruotsissa 1 prosenttia väestöstä teki 63 prosenttia kaikista väkivaltarikoksista. Väkivaltarikollisten luokkaan kuuluu sekä terroristit että ”perus” väkivaltarikolliset. Ihmisen käytökseen ollaan alettu saamaan myös vähitellen vastauksia.

Ihmismieltä ja perimää sekä niiden yhteyttä on tutkittu vuodesta 1972 lähtien. Tutkimus ihmisestä toteutettiin Dunedin kaupungissa Uudessa Seelannissa. Dunedin tutkimuksessa kaikkia 1972 vuonna syntyneitä lapsia on seurattu heidän koko elämänsä ajan. Tutkimuksen avulla on päästy lähemmäs miten ihminen muovautuu. Tutkimuksessa todettiin muun muassa, että väkivaltaisuuteen liittyy yksi tietty geeni. Geenin lisäksi tarvittiin kuitenkin myös ympäristötekijä. Ympäristötekijänä oli lapsena koettu väkivalta tai laiminlyönti, joka aktivoi geenin ja teki ihmisestä väkivaltaisen aikuisena.

Yhteistä väkivaltaisiin taipimuksiin olevilla ihmisillä oli se, että he turhautuivat helposti ja vähäisestäkin ärsyyntymisestä provosoituvia. Heillä oli myös enemmän masentuneisuutta sekä antisosiaalista käytöstä. Väkivaltageenin läsnäolo väkivaltarikollisissa todettiin myös Suomessa tehdyssä tutkimuksessa. Suomen tutkimuksessa eroa oli se, että alkoholin käyttö, ei lapsena koettu väkivalta, oli aktivoinut geenin kantajissa.

Se miten ihmiset reagoivat tragediaan ja suureen stressiin on myös sekä geneettistä että ympäristötekijöiden aiheuttamaa. Osa ihmisistä nousevat tragedian sattuessa lohduttamaan muita, rakentamaan turvallisuuden tunnetta nopeasti uudelleen ja toimivat näin ihmiskunnan tukipilareita. Osa ihmisistä taasen ei pääse jaloilleen ilman apua ja nujertuvat tai masentuvat helposti.

On siis ymmärrettävää, että Turun tapaiset tapahtumat aiheuttavat erilaisia reaktioita ihmisissä, koska käsittelemme asiaa eri tavoin, eri tahdissa. Tämän takia meidän pitää ymmärtää näitä reaktioita. On merkitystä, mitä teemme seuraavaksi, miten kokoamme itsemme ja jatkamme eteenpäin. Kaikista tärkeintä kuitenkin mielestäni on se, että jatkamme eteenpäin yhdessä ja emme lannistu. Emme saa antaa pelon voittaa.

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat