Maailmassa on enemmän hyviä ihmisiä kuin pahoja

Kuva: Iida Vallin

Kaikki tietävät, että maailmassa on sekä hyvää ja pahaa. Maailma on myös täynnä hyviä sekä pahoja ihmisiä. Monet uutiskynnyksen ylittävät uutiset ovat pahoja. Paha myy ja pelko on helposti lietsottavissa oleva tunne. Turun tapahtumista ja uutisoinnista on kuitenkin noussut esille, että sivulliset suojasivat ja jahtasivat hyökkääjää. Osa suojasi uhreja omalla hengellään. Kukaan ei tiedä etukäteen miten tulee reagoimaan, jos vastaava sattuu omalle kohdalle. Osa lamaantuu, osa juoksee pakoon ja osa suoraan päin vaaraa.

Minulle Turun tapahtumat osoittivat, että maailmassa on paljon hyvää edelleen. Suomen poliisi taas osoitti erinomaista ammattitaitoa hyökkääjän nopeassa kiinniottamisessa.

Minua järkytti nuorempana silloin tapahtuneet kouluampumiset sekä Myyrmannin pommi-isku. Tällöin tunsin turvattomuutta, vaikka tapahtumat olivat fyysisesti kaukana. Enää iskut eivät vaikuta samalla tavalla turvattomuuden tunteeseeni, vaikka ne kyllä järkyttävät aina. Tiedän, että sitä hyökkääjät juuri haluavat. Meidän henkilökohtaiseen turvallisuuden tunteeseen ja elämäämme halutaan vaikuttaa järkyttämällä meitä väkivaltateoilla – terrorismilla.

Minua on aina kiinnostanut ihmismieli sekä ihmisten käyttäytyminen. Tilastoista näemme, että pieni osa väestöstä tekee suurimman osan kaikista rikoksista. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että Ruotsissa 1 prosenttia väestöstä teki 63 prosenttia kaikista väkivaltarikoksista. Väkivaltarikollisten luokkaan kuuluu sekä terroristit että ”perus” väkivaltarikolliset. Ihmisen käytökseen ollaan alettu saamaan myös vähitellen vastauksia.

Ihmismieltä ja perimää sekä niiden yhteyttä on tutkittu vuodesta 1972 lähtien. Tutkimus ihmisestä toteutettiin Dunedin kaupungissa Uudessa Seelannissa. Dunedin tutkimuksessa kaikkia 1972 vuonna syntyneitä lapsia on seurattu heidän koko elämänsä ajan. Tutkimuksen avulla on päästy lähemmäs miten ihminen muovautuu. Tutkimuksessa todettiin muun muassa, että väkivaltaisuuteen liittyy yksi tietty geeni. Geenin lisäksi tarvittiin kuitenkin myös ympäristötekijä. Ympäristötekijänä oli lapsena koettu väkivalta tai laiminlyönti, joka aktivoi geenin ja teki ihmisestä väkivaltaisen aikuisena.

Yhteistä väkivaltaisiin taipimuksiin olevilla ihmisillä oli se, että he turhautuivat helposti ja vähäisestäkin ärsyyntymisestä provosoituvia. Heillä oli myös enemmän masentuneisuutta sekä antisosiaalista käytöstä. Väkivaltageenin läsnäolo väkivaltarikollisissa todettiin myös Suomessa tehdyssä tutkimuksessa. Suomen tutkimuksessa eroa oli se, että alkoholin käyttö, ei lapsena koettu väkivalta, oli aktivoinut geenin kantajissa.

Se miten ihmiset reagoivat tragediaan ja suureen stressiin on myös sekä geneettistä että ympäristötekijöiden aiheuttamaa. Osa ihmisistä nousevat tragedian sattuessa lohduttamaan muita, rakentamaan turvallisuuden tunnetta nopeasti uudelleen ja toimivat näin ihmiskunnan tukipilareita. Osa ihmisistä taasen ei pääse jaloilleen ilman apua ja nujertuvat tai masentuvat helposti.

On siis ymmärrettävää, että Turun tapaiset tapahtumat aiheuttavat erilaisia reaktioita ihmisissä, koska käsittelemme asiaa eri tavoin, eri tahdissa. Tämän takia meidän pitää ymmärtää näitä reaktioita. On merkitystä, mitä teemme seuraavaksi, miten kokoamme itsemme ja jatkamme eteenpäin. Kaikista tärkeintä kuitenkin mielestäni on se, että jatkamme eteenpäin yhdessä ja emme lannistu. Emme saa antaa pelon voittaa.

 

Keskustelua aiheesta

SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö: Nyt alkaa työnantajien talkoot!

Kuva: Getty Images

SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestön edustajiston vuosikokous pidettiin tänään Helsingissä. Vuosikokouksen julkilausumassa vaaditaan työnantajia talkoisiin. Paikallisjärjestön mukaan hallituksen leikkauspolitiikan ovat maksaneet erityisesti pienituloiset.

− Raami-, työllisyys- ja kasvu-, sekä kilpailukykysopimus ovat kerta toisensa perään leikanneet palkansaajien ostovoimaa, julkilausumassa todetaan.

Samaan aikaan erityisesti suurten yhtiöiden verovastuita on pienennetty ja huonosti toimeen tulevien asemaa rajuin ottein heikennetty.

Julkilausumassa painotetaan, että työläiset tarvitsevat palkankorotukset ja oikeuden turvattuihin työsuhteisiin. Toimeentulo on voitava koota yhdestä työsuhteesta, ilman Kelan ja sosiaalitoimiston tukea.

− SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö vaatii syksyn 2017 ja kevään 2018 työehtosopimusneuvotteluissa tuntuvia palkankorotuksia, joilla parannetaan ostovoimaa merkittävästi.

Työväeltä paikallisjärjestö peräänkuuluttaa julkilausumassaan solidaarisuutta ja taisteluhenkeä.

 Nolla palkankorotuksena on sylkäisy palkansaajan kasvoille.

− Me tuotamme lisäarvon yrityksiin ja me kulutamme palkkamme myös samojen yritysten tuotteisiin. Me ansaitsemme enemmän! Arvostusta emme saa, ellemme ensin arvosta itse itseämme. Tässä hetkessä arvostus saadaan toimeentulon turvaamisella,

Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestöön kuuluu SAK:laisia ammattiosastoja Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Porvoosta. Näiden lisäksi mukana on myös valtakunnallisia ammattiosastoja.

 

AVAINSANAT

Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtajaksi hyvinkääläinen Pinja Perholehto

Kuva: Valtteri Rautanen

Hyvinkääläinen Pinja Perholehto valittiin eilen Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtajaksi vuodelle 2018 piirin syyskokouksessa Lohjalla. Perholehto on Hyvinkään kaupunginvaltuutettu sekä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n varapuheenjohtaja.

Tuoreelta puheenjohtajalta sekä Uudenmaan Demarinuorilta tuli myös vahva tuki SDP:n presidenttiehdokkaalle Tuula Haataiselle.

− Me nuoret tulemme olemaan näkyvästi SDP:n ehdokkaan Tuula Haataisen tukena. Tuula on vahva arvojohtaja, jolla on rohkeutta puolustaa feminismiä, oikeudenmukaisuutta ja reilua maailmaa, kertoo Pinja Perholehto Uudenmaan Demarinuorten tiedotteessa.

Ensi vuoden toiminan painopisteiksi asetettiin Uudenmaan Demarinuorten tiedotteen mukaan kesän 2018 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n liittokokouksessa vaikuttaminen, maakunta- ja vuoden 2019 eduskuntavaaleihin valmistautuminen sekä monipuolinen koulutus- ja virkistystoiminta.

Puheenjohtajan lisäksi Uudenmaan Demarinuorten vuoden 2018 piirihallitukseen tehtiin myös valintoja. Varsinaisiksi piirihallituksen jäseniksi valittiin Noora Seppä (Vantaa), Jenni Pellinen (Helsinki), Kimi Uosukainen (Lahti), Milena Virtanen (Lahti), Sami Salminen (Heinola), Mikael Kölhi (Hyvinkää), Lassi Hellgren (Kirkkonummi) ja Sini Saarni (Espoo). Varajäseniksi valittiin Kia Koskelin (Vantaa), Jere Mattila (Riihimäki), Tuukka Eronen (Tuusula) sekä Teemu Kokkonen (Vantaa).

Uudenmaan sosialidemokraattien syyspiirikokouksessa esillä huoli heikompiosaisista sekä hallituksen koulutuspolitiikka

Kuva: Pekka Tuuri

Sosialidemokraattien Uudenmaan piiri piti syyskokouksensa eilen Lohjalla. Piirikokouksen avauspuheenvuoron piti puolueen puheenjohtaja Antti Rinne. Rinne nosti esille sosiaalidemokraattisen linjan, johon kuuluu heikompiosaisista huolehtiminen sekä universaalit verorahoitteiset julkiset palvelut. Rinne esitti huolensa myös tulevasta maakuntamallista. Mallin riskinä Rinne pitää uudellamaalla pääkaupunkiseudun ylikorostumista ja näin ollen laita-alueiden jäämistä toisarvoiseen asemaan.

Piirikokouksen yleiskeskustelussa korostui, että nykyhallituksen politiikan maksajiksi ovat joutuneet heikompiosaiset. Nykyinen koulutuspolitiikka puhututti myös piirikokousedustajia.

– Maan hallituksen politiikan maksajiksi ovat joutuneet yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kirjoittaa Uudenmaan Sosialidemokraatit kannanotossaan.

Kannanotossa todetaan, että kaikkien ihmisten osallistumismahdollisuuksia on tuettava. Jokaisella nuorella tulee olla oikeus päästä peruskoulun jälkeen toisen asteen opintoihin. Oppivelvollisuusiän nosto estää pudokkaiden syrjäytymisen.

– On erittäin tärkeää, että sekä korkea-asteen että toisen asteen opinnot ovat maksuttomia, Uudenmaan Demarit painottavat.

– Nykyinen hallitus on leikannut kaikilta koulutusasteilta niin paljon, että opetuksen taso ja opiskelijoiden oikeudet ovat vaarantuneet.

Uudenmaan Demarit tekivät syyskokousessa valinnat piirihallitukseen vuodelle 2018. Piirihallituksen jäseniksi valittiin Merja Vuori (Espoo) , Emmi Mäkinen (Järvenpää), Tuija Linna-Pirinen(Hyvinkää), Sirpa Komonen(Mäntsälä), Pinja Perholehto (Uudenmaan demarinuoret),  Marko Heinonen (Nurmijärvi), Lassi Jääskeläinen (Lohja), Jorma Pelkonen (Raasepori), Tiina Vesa (Vantaa), Tarmo Parviainen (Vantaa).

Uudenmaan Demarien puheenjohtajisto on valittu  aiemmin vuonna 2016 kaksivuotiskaudelle.

20–30 tasoristeystä, 11 onnettomuutta – demariedustajat vaativat hallitukselta toimia

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta.

SDP:n kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta ja Joona Räsänen vaativat hallitukselta toimenpiteitä Karjaa-Hanko-rataosuuden turvallisuuden parantamiseksi. Kansanedustajat ovat jättäneet asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Feldt-Ranta ja Räsänen muistuttavat kysymyksessään, että Liikenneviraston arvion mukaan Karjaa-Hanko-rataosuudella on 20–30 tasoristeystä riippuen siitä, lasketaanko mukaan myös Hangon sataman tasoristeykset. Tasoristeysten merkittävä määrä näkyy myös onnettomuustilastoissa.

– Karjaa-Hanko-rataosuudella Raaseporissa viime lokakuussa tapahtunut, useita ihmishenkiä vaatinut, tasoristeysonnettomuus on viimeisin muistutus rataosuuden vaarallisuudesta. Selvää on, että pyrkimyksiä vaarallisten tasoristeysten poistamiseksi täytyy jatkaa kaikkialla Suomessa, mutta nopeita toimenpiteitä vaatii erityisesti Karjaa-Hanko-rataosuus. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana rataosuudella on tapahtunut yhteensä yksitoista onnettomuutta juuri tasoristeysten yhteydessä, Feldt-Ranta toteaa.

Feldt-Ranta ja Räsänen nostavat esiin Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämisen merkittävänä toimenpiteenä, jonka toteuttamisella edistettäisiin merkittävästi Karjaa-Hanko-rataosuuden turvallisuutta. Hanketta on tähän mennessä pidetty esillä erityisesti sen merkittävien kansantaloudellisten hyötyjen näkökulmasta.

– Länsi-Uudenmaan alueen kansanedustajat ovat esittäneet jo vuosia eri yhteyksissä Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämistä. Viimeksi asiasta on tehty talousarvioaloite hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Nyt myös turvallisuusnäkökulmat puoltavat sähköistämisen kiireellistä toteuttamista. Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämisen yhteydessä turvattomista tasoristeyksistä voitaisiin vihdoin luopua, Räsänen esittää.

Keskustelua aiheesta

Uudenmaan Demarinaiset: Suomi tarvitsee feministisen arvojohtajan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Tuula Haatainen on SDP:n presidenttiehdokas.

– Sata vuotiaan Suomen seuraavan presidentin tulee olla kansainvälinen rauhan rakentaja ja kotimaan oikeudenmukainen arvojohtaja. Suomi tarvitsee presidentin, joka on vankkumaton tasa-arvon kannattaja, henkilön joka uskaltaa puhua myös tyttöjen ja naisten puolesta niin kotimaassa kuin maailmallakin”, Uudenmaan Demarinaiset tiedottaa.

– SDP:n kansanedustaja, presidenttiehdokas valtiotieteiden maisteri Tuula Haatainen on osaamiseltaan ja arvoiltaan sellainen henkilö, jota tässä ajassa tarvitaan, kannanotossa todetaan.

Uudenmaan Demarinaiset toteavat, että rasismi, terrorismi ja äärijärjestöt ovat nostaneet päätään Euroopassa, Pohjoismaissa ja myös Suomessa. Tämä on seurausta turvattomuuden ja huono-osaisuuden kasvusta, eli huonosta poliittisesta päätöksenteosta. Eriarvoistuminen on yhteiskunnallinen turvallisuusriski, johon presidentin tulee omalla arvovallallaan puuttua.

– Tuula Haatainen on kampanjassaan nostanut esille feministisen ulkopolitiikan tärkeyden ja siten huomioinut naisten merkityksen niin kriisien ratkaisuissa, rauhanvälityksessä kuin jälleenrakentamisessa ja arjen toiminnoissa.

Uudenmaan Demarinaisten syyspiirikokous tukee kansanedustaja Tuula Haataista Suomen presidentiksi.

– Suomen ensimmäinen naispresidentti oli sosialidemokraatti, tehdään töitä sen eteen, että Suomi aloittaa toisen vuosisatansa sosialidemokraattisen naispresidentin johdolla.

Anette Karlsson jatkaa Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajana.

Uudenmaan Demarinaiset kokoontuivat tänään syyspiirikokoukseen Tuusulassa. Porvoolainen Anette Karlsson valittiin yksimielisesti järjestön puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2019. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin vantaalainen Tarja Eklund ja toiseksi varapuheenjohtajaksi keravalainen Leena Harjula-Jalonen.

Hallitukseen valittiin Marita Lassila (Espoo), Maire Suomi (Nurmijärvi), Riitta Salasto (Vantaa), Tamara Talvituuli (Pornainen), Kristiina Urtamo (Hyvinkää), Päivi Lumikumpu (Vihti), Teija Virtanen (Sipoo). Varajäseniksi valittiin Tuula Martin (Porvoo), Pirjo Lehtonen (Kellokoski), Anneli Rönnberg (Espoo) ja Päivi Laakkonen-Kosonen (Vantaa).