Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Macron ei aio pyytää virallisesti anteeksi Ranskan kolonialismia – kohahdutti aiemmin lausunnoillaan

LEHTIKUVA / AFP Stephane Mahe

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kieltäytynyt pyytämästä virallisesti anteeksi Ranskan kolonialismia tai sotaan liittyviä julmuuksia Algeriassa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Presidentin kanslian mukaan Macron osallistuu symbolisiin eleisiin, joiden tarkoituksena on edistää sovittelua maiden välillä. Häneltä ei kuitenkaan ole odotettavissa katumusta tai anteeksipyyntöjä.

Lausunto liittyy pian aiheesta julkaistavaan raporttiin, joka valottaa maan siirtokuntamenneisyyttä Afrikassa ja “edistystä, jonka Ranska on tehnyt” Algerian siirtomaavallan ja sodan muistojen käsittelyssä.

Raportin on tehnyt Macronin itsensä tehtävään värväämä historioitsija Benjamin Stora, eikä sen odoteta suosittelevan virallista anteeksipyyntöä.

Presidentin kanslian mukaan Macron osallistuu ensi vuonna Algerian sodan lopun 60-vuotispäivän muistotilaisuuksiin, joita järjestetään kolmena päivänä.

Konfliktissa esiintyi kidutusta ja sissisodankäyntiä.

Ranska hallitsi Algeriaa siirtokuntanaan vuosina 1830–1962. Siirtokuntavalta päättyi lähes kahdeksan vuotta kestäneeseen Algerian itsenäisyyssotaan, jossa molempien osapuolien katsotaan syyllistyneen julmuuksiin.

Sodassa palveli yli miljoona ranskalaista asevelvollista, ja sen arvellaan johtaneen satojen tuhansien algerialaisten kuolemiin.

Konfliktissa esiintyi kidutusta ja sissisodankäyntiä. Ennen Algerian itsenäistymistä sota johti Ranskan neljännen tasavallan loppuun ja uuden perustuslain kirjoittamiseen yritetyn sotilasvallankaappauksen jäljiltä vuonna 1958.

43-vuotias Macron on Ranskan ensimmäinen presidentti, joka on syntynyt siirtomaavallan päättymisen jälkeen. Hän on myös mennyt edeltäjiään rutkasti pidemmälle Ranskan Algeriassa tekemien rikosten tunnustamisessa.

Macron sai maansa konservatiivit raivon partaalle.

Macron rikkoi monia ranskalaisen vaikenemisen kulttuurin tabuja erityisesti ehdokkaana ja sai maansa konservatiivit raivon partaalle. Vuonna 2017 ennen vaalivoittoaan silloinen presidenttiehdokas Macron kuvaili Ranskan siirtomaavaltaa “rikokseksi ihmisyyttä vastaan” vierailullaan Algeriassa.

– Se oli todella barbaarista, ja on osa menneisyyttämme, joka on kohdattava pyytämällä anteeksi niiltä, joita satutettiin, Macron sanoi tuolloin uutistoimisto Reutersin mukaan.

Lausunto oli kohahduttava, sillä Ranskassa siirtomaamenneisyys nähdään yhä laajalti positiivisena asiana.

– Ranskan poliittisessa kulttuurissa antikolonialismi on ollut aina äärimmäisen marginaalinen liike. On olemassa perustavanlaatuinen vakaumus, että Ranskan tasavalta on hyväntekijä, ja tuo ajattelu kumoaa mahdollisuuden kritiikkiin, historioitsija Sylvie Thenault kertoo AFP:lle.

Vuonna 2018 tuore presidentti Macron myös tunnusti Ranskan siirtomaavallan käyttäneen kidutusta, BBC kertoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE