Edellisissä vaaleissa vuonna 2017 Macron sai taakseen selvän enemmistön mutta nyt se saattaa kannatusmittausten mukaan jäädä toteutumatta.

-  Jonkinlaiseen pattitilanteeseen se voisi johtaa. Ja se tarkoittaisi tietysti sitä, että Macronin ohjelma olisi vaikeammin toteutettavissa, jos tätä parlamentaarista tukea ei ole, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

Ranskassa parlamenttivaalit ovatkin usein heijastaneet vahvasti presidentinvaalien tulosta, koska presidentille on haluttu antaa tarvittava parlamentaarinen mandaatti viedä asioita eteenpäin.

Yhdistynyt vasemmisto vahvoilla

Macronin omalle keskusta-liberaalille Renaissance-puolueelle ja sen liittolaisille ennakoidaan tuoreessa kyselyssä noin 27 prosentin kannatusta ja 260-300:aa paikkaa, kun enemmistöön niitä tarvittaisiin 289.

Hieman suurempaa kannatusprosenttia mutta selvästi pienempää paikkamäärää (175-215) ennakoidaan vasemmistopuolueiden ja vihreiden muodostamalle NUPES (Uusi kansan ekologinen ja sosiaalinen unioni) -liitolle. Sitä johtaa presidentinvaaleissa täpärästi kolmanneksi jäänyt pitkäaikainen vasemmistopoliitikko Jean-Luc Mélenchon. Hän onkin todennut, ettei presidentinvaaleissa päätetty vielä mitään, vaan maan poliittinen suunta ratkaistaan parlamenttivaaleissa.

Kolmanneksi suosituin gallupeissa on äärioikeistolainen Kansallinen liittouma, jonka entinen puheenjohtaja Marine Le Pen jäi presidentinvaaleissa toiseksi.

Akatemiatutkija Miettisen mukaan asetelma heijastaa hyvin sitä, miten ranskalainen poliittinen kenttä on viime vuosina jakautunut kolmen ytimen: keskusta-liberaalin, vasemmistolais-ekologisen ja oikeisto-konservatiivisen linjan ympärille.

Ranskassa ei ole vahvaa perinnettä nämä blokkirajat ylittävästä yhteistyöstä, eikä Miettinen usko sitä tapahtuvan nytkään.

-  En usko, että tässä vaiheessa nähtäisiin mitään rajat ylittävää koalitiohallitusta. Jos tällaiseen pattitilanteeseen päädyttäisiin, niin luulisin, että siinä vaiheessa jonkinlainen vähemmistöhallitus olisi se todennäköisempi vaihtoehto.

Viikon kuluttua toinen kierros

Vaalien lopputulosta on kuitenkin hankala vielä ennustaa, koska äänestys tapahtuu alueittain ja kahdella kierroksella. Lisäksi äänestysprosentin ennakoidaan jäävän varsin matalaksi.

Akatemiatutkija Miettinen korostaa, että lopullisia tuloksia kannattaa seurata myös Suomessa, sillä tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan paljon juuri Ranskalta ja Ranskan presidentiltä tulevista aloitteista, ja toisaalta maa on yksi Euroopan suurimmista talouksista.

-  Jos tällainen enemmistö jäisi toteutumatta, niin kyllä se tietysti Ranskan sisäpolitiikan kannalta tarkoittaisi jonkinlaista pysähtyneisyyden aikaa ja vaikeuksia Macronille viedä näitä ohjelmiaan läpi.

STT – Terhi Riolo Uusivaara