Politiikka
28.6.2022 18:47 ・ Päivitetty: 28.6.2022 18:57
Madridissa historiallinen käänne, Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä – lue presidentin ja pääministerin ensikommentit
Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, kertoo presidentti Sauli Niinistö lausunnossaan.
Niinistön lausunnon mukaan Natoon liittymisen konkreettisista askelista sovitaan Nato-liittolaisten kesken seuraavan kahden päivän aikana. Hän toteaa odottavansa hedelmällisiä keskustelija Suomen roolista Natossa.
Allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.
- Kun meistä tulee Nato-liittolaisia, tämä sitoumus vahvistuu entisestään, presidentin kanslian verkkosivuilla julkaistussa lausunnossa todetaan.
Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä toukokuussa, mutta prosessissa ei ole päästy etenemään Turkin vastutuksen vuoksi.
Presidentti Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskustelivat tiistaina useita tunteja Suomen ja Ruotsin hakemuksista.
Niinistön lausunnossa todetaan, että menneiden viikkojen aikana Turkki on tuonut esiin huolensa terrorismin uhasta. Suomi on kaiken aikaa ottanut nämä huolet vakavasti. Lausunnossa todetaan, että Suomi tuomitsee terrorismin kaikissa sen ilmenemismuodoissa. Nato-jäsenenä Suomi sitoutuu täysin Naton terrorisminvastaisen työn asiakirjoihin ja politiikkoihin, siinä kerrotaan.
- Kun kehitämme terrorismin torjuntaa, asevientiä ja luovutuksia koskevaa yhteistyötämme, Suomi luonnollisesti toimii jatkossakin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.
Liittymiskeskusteluista odotetaan nopeita
Turkin suunnanmuutoksen jälkeen Suomi ja Ruotsi pääsevät etenemään liittymiskeskusteluihin. Niitä varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Aiemmin Nato-virkamies luonnehti keskusteluja “vihkivalojen vannomiseksi”. Tapaamisessa on tarkoitus lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa. Liittymiskeskustelujen ennakoidaan sujuvan nopeasti, päivässä tai korkeintaan kahdessa.
Keskustelujen jälkeen Suomen on määrä vastata aiekirjeellä, jolla se vahvistaa olevansa valmis sitoumuksiin. Nato-maiden suurlähettiläät allekirjoittavat sen jälkeen Suomen liittymispöytäkirjan. Silloin Suomesta tulisi Naton tarkkailijajäsen.
Jäsenyys on sen jälkeen vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla. Vaiheen on arvioitu kestävän kuukausista jopa vuoteen.
Lopuksi vielä Suomessa eduskunta päättäisi Natoon liittymisestä täysistunnossa.
Lue alta tviiteistä, miten tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo kommentoivat tuoreeltaan asiaa:
Askel eteenpäin. pic.twitter.com/4lo2l6Er0x
— Sauli Niinistö (@niinisto) June 28, 2022
Tärkeä askel kohti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä! https://t.co/Irzl9srnbx
— Sanna Marin (@MarinSanna) June 28, 2022
Tänään nähtiin diplomatian ja neuvotteluiden voima. Tärkeä askel eteenpäin. Kiitos @niinisto neuvotteluiden tuloksellisesta johtamisesta.
Matkaa maaliin on vielä, mutta sinne mennään. Työ jatkuu kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. #nato
— Antti Kaikkonen (@anttikaikkonen) June 28, 2022
Hyviä uutisia Madridista. Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Mahtavaa työtä TP @niinisto johdolla. Tie jäsenyysneuvotteluihin ja sitä kautta puolustusliittoon on nyt auki.— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) June 28, 2022
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.