Jos syyttämislupa heltiää eduskunnalta, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen aikoo nostaa Mäenpäätä vastaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Mäenpään viimekesäisten vieraslajipuheiden vuoksi.

Eduskunnassa perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja osa kokoomuslaisista vastustivat syytesuojan murtamista.
Kokoomuksen Wille Rydman puolusti puheenvuorossaan poliitikkojen puheen vapautta eduskunnan täysistuntosalissa.

Asiaa käsitellyt perustuslakivaliokunta puolsi syyteluvan antamista, mutta kolme perussuomalaisten kansanedustajaa sekä kokoomuksen Rydman ja Heikki Vestman jättivät vastalauseensa.

Kokoomuksen Pihla Keto-Huovisen mukaan samojen lakien tulee kuitenkin koskea sekä kansalaisia että kansanedustajia.

– Kansanedustajina meidän ei pitäisi käyttää puhevapauttamme miten vain, eikä ainakaan toisten ihmisten perustuslaissa turvattujen vapauksien loukkaamiseen.

Keto-Huovisen mukaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan on vakava teko ja yhteiskunnalliselta merkitykseltään laajakantoinen. Hän haluaisi asian riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Ainakin vasemmistoliitto, SDP ja vihreät kannattivat syyttämisluvan antamista. Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan perustuslain kirjaus kansanedustajan koskemattomuudesta ei tarkoita heidän olemistaan lain yläpuolella.

– Poliittinen puhe nauttii ehkä suurinta mahdollista sanavapauden suojaa, erityisesti istuntosalissa pidettävä puhe.

– Emme ota kantaa itse syyllisyyskysymykseen. Se on riippumattoman ja itsenäisen tuomioistuimen tehtävä.

Valtakunnansyyttäjä katsoo edustaja Mäenpään syyllistyneen todennäköisin syin kiihottamisrikokseen. Eikö silloin olisi oikein antaa tuomioistuimelle oikeus ja mahdollisuus tutkia mahdollista rikosta, Arhinmäki sanoi.

Se että oikeuslaitokselle ei annettaisi mahdollisuutta selvittää mahdollista rikosta, olisi Arhinmäen mielestä puhtaasti poliittinen ratkaisu.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että perustuslain säätäjät nimenomaan ovat halunneet saattaa kansanedustajien puheet tavallisen rikoslain ulottumattomiin.

– Syytesuojaan on painavat perusteet. Kautta maailman ja sen historian huonoilla vallanpitäjillä on ollut halu vaientaa kriitikot institutionaalisella väkivallalla, eli sulkemalla nämä vankilaan, mielisairaalaan tai uudelleenkoulutusleireille tai tekemällä heistä sosiaalisia hylkiöitä. Tämä on helpompaa kuin sen (kritiikin) osoittaminen vääräksi ja siihen vastaaminen.

Halla-ahon mukaan syyttämisluvan antaminen nyt johtaisi siihen, että siitä tulisi toistuva toimintatapa ja syyttämispyyntöjen perusteet kävisivät kerta kerralta järjettömämmiksi.

Mäenpää oli paikalla istuntosalissa, mutta ei ole pyytänyt puheenvuoroa.

– En halua itse ruveta vaikuttamaan äänestyspäätökseen. Varmaan siellä tulee puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan. Mielestäni on korrektia jättäytyä siitä pois, Mäenpää sanoi ennen istuntoa STT:lle.

Syytesuojan murtamisesta äänestetään perjantaina. Sen toteutuminen näyttää epävarmalta, koska syyttämislupa edellyttää taakseen viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Käytännössä jo perussuomalaisten ryhmä pystyisi estämään sen yksin.

Mäenpää ei kuitenkaan halunnut vielä ennakoida lopputulemaa.

– Ehkä tämä on vähän suurempi asia kuin se, mitä minä olen salissa sanonut. Koen, että tässä punnitaan sananvapautta ja kansanedustajan oikeutta puhua tuolla salissa.

Sanoisitko vielä näin?

– Yrittäisin tarkemmin harkita sen puheenvuoron ja yrittäisin miettiä tarkemmin miten asiaa voisi esittää toisin, Mäenpää vastasi.

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta lupaa syytteen nostamiseen Mäenpäätä vastaan. Mäenpää rinnasti eduskunnan täysistunnossa vuosi sitten pitämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat ja vieraslajit.

Puheenvuorosta tehtiin Helsingin poliisille neljä rikosilmoitusta. Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että on syytä epäillä Mäenpään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Perustuslakivaliokunta korosti mietinnössään, ettei syyttämisluvan myöntämisessä ole kysymys kansanedustajan syyllisyyden vahvistavasta lausumasta. Eduskunta ei tutki syyllisyyskysymystä eli sitä, onko syyttämislupaa koskevassa pyynnössä tarkoitettu teko luettava edustajan syyksi rikoksena, mietinnössä todetaan.

Lisäksi perustuslakivaliokunta painotti poliittisen sananvapauden merkitystä ja kansanedustajan puhevapauden laajuutta. Valiokunnan mielestä perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei kuitenkaan ole tarkoitettu siihen, että eduskunnan valtiopäivätoimintaa käytettäisiin ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.

Kansanedustajille on perustuslaissa turvattu tavallista laajempi puheoikeus. Nyt käsittelyssä oleva tapaus linjaa osaltaan sitä, missä sen rajat kulkevat.
STT–Anniina Luotonen, Tapio Pellinen