Hänen mukaansa SAK:n ja muutkin ay-puolen johtajat ovat koko kesän ja syksyn ymmärtäneet joko tahallaan tai tahattomasti väärin hallitusohjelman kirjaukset.

Ilta-Sanomat työsti hiljattain laajan artikkelinkin, jossa todettiin, että Purran käytöstä on ihmetelty ay-liikkeessä.

Onkin selvää, että hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinaheikennykset hiertävät valtiovarainministeripuolueen ja ay-liikkeen välejä puolin ja toisin.

Mäkelän mielestä olisi hyvä, että SAK:n ja perussuomalaisten välillä olisi enemmän kahdenvälistä luottamuksellista tapaamista ja viestinvaihtoa.

– He ovat kuitenkin joka tapauksessa merkittävä sidosryhmä hallituksen näkökulmasta ja päinvastoin. Uskoisin myös heidän intressissään olevan, että heillä olisi hyvä välit perussuomalaisten kanssa.

Minkälaiset välit tällä hetkellä mielestäsi ovat ay-liikkeeseen ylipäänsä ja SAK:hon?

– Eräs pointti on sekin, että niitä välejä voisi olla enemmänkin. Eli voisi olla enemmän tapaamisia kuin tällä hetkellä on. Se keskustelu olisi ehkä suotavaa käydä enemmän kahdenvälisesti kuin median välityksellä, koska sitten taas kun joitain asioita käydään median välityksellä, viesti vääristyy ja aiheuttaa ristiriitatilanteita. Olisi ehkä parempi keskustella asioita suoraan.

Mäkelä sanoo keskusteluyhteyksien ylläpitämisestä, että aina on mukava saada kutsuja tapaamisiin ja että ”meillekin mielellään voi tulla kylään”.

Tiedusteltaessa vikaa ay-liikkeen ja perussuomalaisten huonoihin suhteisiin, Mäkelä sanoo, että sosiaalisessa mediassa on ilmennyt ay-liikkeen ylimmästä johdosta ”erikoista nokittelemista” perussuomalaisia kohtaan.

– Jopa ennen vaaleja tuli sellaista kommenttia, minkä ei kuvittelisi edunvalvojan kohdistavan sellaiseen suuntaan, johon heidän pitäisi valvoa omaa etuaan. He ovat käyttäytyneet meitä kohtaan varsin ylimielisesti tähän mennessä.

Kysyttäessä mihin Mäkelä viittaa, hän nostaa esimerkiksi sen, että SAK:n puheenjohtaja ”hehkuttaa” sosiaalisessa mediassa perussuomalaisista lähtenyttä valtuutettua, joka arvosteli perussuomalaisten työmarkkinalinjauksia.

– Mitä tuollainen edustaa, että ison keskusjärjestön puheenjohtaja ilakoi jonkin puolueen jäsenmenetyksellä?

Mäkelä viitannee SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan viestipalvelu X:n viestiin 8. syyskuuta.

Varsin ärhäkkänä some-keskustelijana tunnettu Mäkelä oli myös käynyt aikoinaan kommentoimassa Elorannan viestiä.

– Olen hieman huolestunut. Edustaako tämä jako mielestäsi hyvää yhteistyötä? Ehkä sen edustaminen olisi teillekin järkevää, Mäkelä on kirjoittanut.

ORPON hallitus on kiristämässä maahanmuuttopolitiikkaa eri tavoin.

Yksi muutoksista olisi, että Suomesta täytyisi poistua, mikäli työn perässä tänne saapuneen työsuhde päättyy eikä saisi uutta työsuhdetta kolmeen kuukauteen.

Helsingin Sanomat kertoi eilen, että Purran mukaan hallitus voisi harkita kolmen kuukauden säännön höllentämistä siinä tapauksessa, että maahanmuuttoon liittyviä väärinkäytöksiä saadaan korjattua.

Purran idea höllennys ei ole, sillä jo tätä ennen kaavaillusta kolmen kuukauden säännöstä on haluttu tinkiä nimenomaan muiden hallituspuolueiden piiristä. Nyt hallituksen suunnittelemista uudistuksista myös niin kutsutun vientimallin betonoiminen lakiin on päätynyt kokoomuksessa uudelleenajattelun kohteeksi. Ay-liikkeessä tämä uudistus nähdään kajoamisena sopimusautonomiaan ja työmarkkinajärjestöjen toivotaankin nyt pohtivan työmarkkinamallia keskenään hallituksen ehdotuksen jäädessä perälaudaksi.

Perätessä perussuomalaisten eduskuntaryhmän kantaa kolmen kuukauden sääntöön Mäkelä painottaa lähtökohtana sitä, että hallitusohjelmaa noudatetaan sellaisenaan.

– Sitten jos ilmenisi, että siellä olisi joitakin asioita, joita olisi perustetta toteuttaa jollakin toisella tavalla tai muussa muodossa, niistä voidaan tietysti käydä keskusteluja, mutta niiden muutosten täytyy sitten olla sellaisia, että me kokonaisuudessaan hyväksymme ne osana pakettia. Tavallaan tällaisten yksittäisten asioiden nokkiminen sieltä ei oikein käy. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Mäkelä toteaa myös, että eduskuntaryhmä harvemmin ottaa tämänkaltaiseen yksittäiseen asiaan kantaa.

– Luottamus on siihen, että meidän ministerimme neuvottelevat puolueen näkökulmasta hyviä ratkaisuja asioihin, jos on jotain mistä neuvotella.

Puhuttaessa työmarkkinamallin ratkaisemisesta Mäkelä laajentaa keskustelua ja toteaa, että asiat ovat siinä mielessä työmarkkinajärjestöjen pöydässä, ettei hallituksen ole välttämättä järkeä ripustautua yksittäisiin työmarkkinapoliittisiin toimenpiteisiin.

– Jos sieltä löydetään sellainen kokonaisuus, jolla työllisyystavoite, joka on työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen hyväksyttävissä, täyttyisi, totta kai se on kaikkien etu, jos sieltä löytyy jokin neuvotteluratkaisu. En näe yksittäisiin keinoihin ripustautumista sillä tavalla järkevänä.

ILTALEHTI kirjoitti hiljattain lähteisiinsä viitaten, että valtiovarainministeri Purra olisi jo laittanut vauhtiin ministeriössä uusien säästökohteiden etsinnän valtion velkaantumisvauhdin synkennyttyä. Lehden mukaan uusia leikkauksia ja veronkorotuksia pohditaan ensi keväänä hallituksen kehysriihessä. Budjettiriihessä päätettiin, että hallitus arvioi julkisen talouden tilannetta ja mahdollisten lisätoimien tarvetta puoliväliriihessä.

Jani Mäkelä vastaa kysymykseen mahdollisten veronkiristysten ja uusien leikkausten valmistelusta, että joitain ajatuksia on kehiteltävä.

– Valmistelu on sillä tavalla voimakas sana, kun se tarkoittaa taas sitten lainvalmistelukielessä sitä, että pistetään asioita lausuntokierroksille ja ministeriössä tehdään virallista valmistelua. Mutta kyllä täytyy jokin idea olla siitä, mitä tehdään, jos tilanne ei kehity parempaan suuntaan.

Pitäisikö jo ennen puoliväliriiheä toimia kuitenkin, onko tilanne niin tiukka?

– Silloinhan ne päätökset tehdään, mutta eihän niitä päätöksiä synny tyhjästä. Eli täytyyhän joitain keskusteluja käydä matkan varrella varmasti erilaisista asioista.

Korjattu 6.10. kello 7.09: Jani Mäkelä on perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.