Viime vuosien aikana ulosottoasioita on tullut vireille ennätyksellinen määrä, vuonna 2018 yhteensä 3,4 miljoonaa.

– Näistä lähes 390 000 koostui sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, joista jopa 69 000 terveyskeskusmaksuina, mikä on todella huolestuttava ilmiö, Werning huomauttaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa kotitalouksien huolestuttavaan velkaantumiseen on vaikuttanut asiakasmaksujen siirtyminen ulosottoon. Uusi asiakasmaksulaki antaa mahdollisuuden esimerkiksi terveyskeskusten asiakasmaksujen alentamiseen tai niiden perimättä jättämiseen.

Myös kuluttaja- ja pikaluotot ovat olleet kasvavassa suosiossa ja niiden myötä velallisten määrä on noussut nopeasti. Hallitusohjelmassa on kirjattuna toimia velkaantumisen ehkäisemiseksi.

Werning pitää myös hallituksen kaavailemaa positiivista luottorekisteriä toivottuna parannuksena, sillä siihen kirjataan muutakin kuin häiriömerkinnät, esimerkiksi luottojen hoitaminen aikataulussa ja henkilön maksukyky.

– Maksuhäiriömerkinnät säilyvät keskimäärin 2–4 vuotta ja vaikka yksi merkintä säilyy kaksi vuotta, uusi voi aiheuttaa kestoajan pidennyksen. Lisäksi pidän suurena ongelmana sitä, että maksuhäiriömerkintä ei poistu, vaikka velka on kokonaisuudessaan jo maksettu. Maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa pitääkin lyhentää.

Werningin mielestä merkittävä parannus on, että opetussuunnitelmiin on jo vuodelle 2021 lisätty talousopetusta auttamaan muun muassa talous- ja työelämän osaamisessa.

Hän toteaa, että hallitus jatkaa määrätietoisesti hallitusohjelman mukaista ulosottokaaren uudistusta, jossa ulosottoon joutuneiden asema paranee. Keinoina ovat paremmat palvelut ja neuvonta.