Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Maratonkeskustelu perintöverosta kuumensi tunteet – ”Pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana”

Kuva: Getty Images

Eduskunta sai eilen käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, jossa peruttaisiin hallituksen aiempi kaavailu sallia alaikäisten perillisten perintöverohuojennukset yritysten perintätilanteissa.

Asiasta on aiemmin taitettu peistä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja nyt sama kiista siirtyi täysistuntosaliin. Helsingin Sanomat on kertonut lokakuussa muun muassa valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenen, kansanedustaja Timo Harakan (sd.) kannoista.

Harakan mielestä hallituksen toiminnan taustalla on pelko siitä, että perintö- ja lahjaveron huojennus, jonka tietyt henkilöt saavat syntyperänsä perusteella, todettaisiin perustuslain tasavertaisuusperiaatteen vastaiseksi.

– Kummastelen sitä, että meillä on laissa perustuslain kannalta testaamaton pykälä, koska pelätään, että vauraat ihmiset menettäisivät etujaan. Sellainen toiminta on minulle aika vastenmielistä, hän sanoi HS:lle.

Kyse on siis siitä, että jos alaikäisten huojennusta tarkasteltaisiin perustuslakivaliokunnassa, samalla perintö- ja lahjaveroasiat voisivat joutua laajempaan perustuslakivaliokunnan syyniin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että hallituksen käsityksen mukaan perintö- ja lahjaverolakiin esitetty uusi 55 §:n 9 momentti olisi ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Jotta esityksen mukaisten lakiehdotusten voimaansaattaminen valtion talousarvioesitykseen liittyvänä lakina vuoden 2017 alusta ei vaarantuisi, hallitus pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena kyseisen kohdan poistamista lakiehdotuksesta.

”Alun perin hyvä tarkoitus.”

Ennen keskustelun keskeyttämistä eilen, täysistunnossa riitti kolme tuntia puhetta asiasta.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen totesi, että alun perin hallituksen tarkoituksena oli muuttaa sinänsä hyvässä tarkoituksessa perintö- ja lahjaveroa siten, että myös alaikäinen saisi huojennuksen.

Viitasen mielestä kyse on siitä, nykyinen hallitus on alun perin ajatellut avata lakipykälän ja avatessaan sen toisessa tarkoituksessa onkin käynyt ilmi jotain muuta.

– Tässä asiassa kokonaisuudessaan, johon sisältyvät nämä mittavat kaverikapitalismin nimeä kuljettavat verohuojennukset hyvinvoiville ihmisille, nämäkin saattaisivat joutua vaaraan ja saattaisivat joutua perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden arvioinnin kohteeksi.

SDP:n kansanedustajat vaativat asian saattamista perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

– Alaikäisen oikeuksien lisääminen laajentaisi tämän pykälän alaa. Koska samalla sitten koko verohuojennuksen ehdosto tulisi kokonaisuudessaan tarkasteluun, mitä hallitus ei halunnut, niin tämä pykälä poistettiin tästä täydentävästä esityksestä, Timo Harakka totesi.

Hän lisäsi kannattavansa lämpimästi sitä, että pykälän 55 alaa laajennettaisiin alun perin ehdotetulla tavalla eli, että alaikäisetkin perilliset voisivat saadat perintöverohuojennuksen.

– Toivon, että lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta pitää huolen siitä, että niin voimassa oleva lainsäädäntö kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit, eikä osa eduskunnan jäsenistä pyri kaikin keinoin estämään tätä. Siitä on kysymys, vihreiden Touko Aalto sanoi.

Aalto kyseli, mitä hallitus oikein pelkää?

– Mikä on se vaara, jonka vuoksi hallitus tuntuu pelkäävän perustuslakivaliokuntaa kuin ruttoa, etenkin kun hallituksen itsensä mielestä perintö- ja lahjaverotukseen esitetty 55 §:n 9 momentti on ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuuden kannalta?

”Absurdia, surullista ja hullunkurista.”

Pia Viitanen painotti jälleen, että 17-vuotiaalla pitäisi olla samat oikeudet kuin 18-vuotiaalla.

– Sinänsä tässä oli hyvä tarkoitus. Siksi oli niin absurdia ja surullista ja hullunkurista ja minun mielestäni jopa vastenmielistä, että tuli se kuva tästä, että sen takia tätä nyt vältetään eikä tätä huojennusta voida alaikäiselle säätää, koska pelätään sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi koko sisällön oikeellisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Kysymyksessä on Viitasen mukaan tilanne, jossa yritysvarallisuuden ohella voidaan siirtää huomattavaakin arvopaperiomistusta huojennetuin ehdoin tilanteessa, jossa esimerkiksi maatilavarallisuudessa tosiasiassa efektiivinen veroaste on keskimäärin 1,6 tai yritysvarallisuudessa todellinen veroprosentti on keskimäärin noin 3,5.

– Ja sitten samaan aikaan kuitenkin se toinen perijä, joka ei ole tässä asemassa, joka on sen sisko, veli tai muu, maksaa ihan normaalin asteikon mukaisen perintöveron, joka voi olla vaikka 20 prosenttia tai minkä asteikon mukaan hänelle kuuluukaan. Varmasti on aika perusteltua herättää kysymys, onko tässä yhdenvertaisuusongelmia.

Krista Kiurun mukaan olisi tärkeätä, että sukuyritys tai sukutila voisi säilyä myös nuoren ja varttuvan ihmisen käsissä. Tältä osin hallituksen pyrkimys huojennusta tasapuolistamiseen oli järkevä.

– Mutta tämä uusi huojennus olisi johtanut siihen, että olisi pitänyt tarkistaa koko yrityshuojennuksen 55 §, jolloin ei pystytä tekemään Suomessa mitään muitakaan muutoksia … Käytännössä siihen ei voi koskea sen takia, että pelätään tätä perustuslaillista arviointia.

– Minä pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana, Kiuru sanoi.

”Nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen.”

Hallituksen toimia eilisessä täysistunnossa selvittivät muun muassa kansanedustajat Timo Kalli (kesk.) ja Ben Zyskowicz (kok.).

– Tämä huojennusjärjestelmä on ollut voimassa 37 vuotta, ja tämän hallituksen alkuperäisen ehdotuksen tarkoitus oli luoda entistä parempia edellytyksiä yrityksille investoida ja saada aikaan parempaa työllisyyttä. Sitten kun kävi ilmi, että tässä saattaa olla ongelmia, hallitus on korjannut esityksen, poistanut tämän 9 momentin ja nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Tällä hetkellä tässä tämä pykälä ei ole auki, eikä tässä ole olemassa näitä ongelmia, Kalli sanoi.

– Jos tämän nyt sanoo pähkinänkuoressa, niin ymmärrän tapahtuneen niin, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, sen verojaostossa, enemmistö eli hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet ottaa riskiä koko nykyisen perintö- ja lahjaverolainsäädännön sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuudesta eli siitä, että perustuslakivaliokunta toteaisi sen perustuslain vastaiseksi, ja siksi päätettiin korjata lakiesitystä niin, että lakiesitystä ei tarvitse lähettää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ja nyt siis tällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä tehdään tämä korjaus tähän alkuperäiseen esitykseen, Ben Zyskowicz sanoi.

Zyskowicz nimesi ongelmaksi myös sen, että perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kuuluvat hänen mukaansa pääosin niin sanottuun ”perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan”.

– Perustuslain tulkinnat ovat tulleet niin kireiksi ja niin oudoiksi minun mielestäni, että täällä vakavasti nyt tapahtui näin, että koko (valtiovarain)valiokunta — tai siis hallituspuolueiden enemmistö valiokunnassa — ei halunnut lähteä lähettämään asiaa edes perustuslakivaliokuntaan, kun oltiin huolissaan siitä, mitäköhän sieltä tulee.

Zyskowicz lausui myös, ettei perustuslakivaliokunta ole koskaan tähän mennessä todennut mitään verolakiesitystä yhdenvertaisuusperusteella perustuslain vastaiseksi. Zyskowicz totesi tämän olevan aivan luonnollista, koska esimerkiksi verotuksessa lainsäädäntö asettaa jatkuvasti eri kansalaisia erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin asemiin.

Keskustelua aiheesta

Oikeusministeriö päättää oikeuskanslerin sijaistamisesta ensi kuussa – ”Virasto säilyy ratkaisukykyisenä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeuskanslerin sijaistamisjärjestelyistä aiotaan päättää kesäkuussa, kertoo oikeusministeriön kansliapäällikkö Asko Välimaa.

Aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Seuraajaksi nimitetty Tuomas Pöysti (kuvassa) aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, koska hän valmistelee tämän vuoden ajan sote-uudistusta.

Kansliapäällikkö Välimaa vakuuttaa, että Oikeuskanslerinvirasto säilytetään ratkaisukykyisenä myös sijaistusjärjestelyjen ajan ja että laissa säädetyt tehtävät hoidetaan.

– Oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin sijaisjärjestelyitä on tehty aikaisemminkin, eikä tämä ole ainoa kerta, viestittää Välimaa sähköpostitse STT:lle.

Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Kaikkonen: Alkoholilain sorvaaminen jatkuu hallituspuolueissa tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Hallituspuolueet aikovat ratkoa kiistaa alkoholilain muuttamisesta seuraavan kerran tiistaina.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:lle, että jatkoaskelia tarkastelevat tuolloin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Kaikkonen ei osannut lauantaina arvioida, tuleeko keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen neuvotteluissa valmista jo tiistain aikana.

Alkoholilain uudistuksen jälkeen ruokakaupoissa saisi muun muassa myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia sekä niin sanottuja limuviinoja, mikä on aiheuttanut vastustusta päähallituspuolue keskustan sisällä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että ratkaisu alkoholilakikiistassa pitää löytää ensi viikolla.

– Kyllä tämä pitää ensi viikolla ratkaista. Se on selvä asia, linjasi Sipilä.

Sipilä ei suoraan vastannut Ylen ohjelmassa kysymykseen, voitaisiinko kiistelyä herättänyt alkoholilakiehdotus vetää kokonaan pois. Sipilän mukaan ehdotuksessa on sekä ongelmia että hyviä asioita.

– Hallituksen esitys on ollut lausunnoilla, ja lausunnoilta on tullut kovaakin palautetta, sanoi Sipilä Ylellä.

Kovalla palautteella Sipilä viittasi kritiikkiä saaneeseen linjaukseen, jonka mukaan ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajoja nostettaisiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Muutoksen myötä ruokakaupoissa voisi myydä vahvempia nelos- eli A-oluita sekä niin sanottuja limuviinoja.

Juttua on täydennetty klo 15:59.

Halla-aho Sipilälle: ”Uusia hallitusohjelmaneuvotteluja ei ole tainnut vaatia kukaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on vastannut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmapuheisiin Facebookissa.

Sipilä sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaan ei ole tulossa muutoksia perussuomalaisten puoluejohtajan vaihtumisen jälkeen.

Sipilä muistutti ohjelmassa, että puolueiden välillä tehty hallitusohjelma on aina kompromissi. Hänen mukaansa siksi voidaan keskustella, näkyykö kunkin puolueen kädenjälki tarpeeksi.

Halla-aho kirjoittaa Facebookissa Sipilän lausuntoon viitaten, että hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen ei ole tainnut vaatia kukaan.

– Hyvä alku olisi, että noudatetaan hallitusohjelmaa, kirjoittaa Halla-aho Facebookissa.

Halla-aho viittaa tässä yhteydessä Sipilän taannoiseen avaukseen, että tämän Kempeleen-talo voitaisiin antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

– Siellä (hallitusohjelmassa) ei esimerkiksi ole sellaista kirjausta, että houkutellaan Suomeen 30 000 irakilaista lupaamalla näille omakotitalo Kempeleestä, kirjoittaa Halla-aho.

Sipilän taloon Kempeleessä ei lopulta asutettu turvapaikanhakijoita. Syynä olivat Sipilän mukaan turvallisuusnäkökohdat.

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään parin viikon päästä Jyväskylässä. Vahvimpina ehdokkaina Timo Soinin seuraajaksi on pidetty Halla-ahoa ja ministeri Sampo Terhoa.

Työministeri Jari Lindström (ps.) ilmoitti tänään blogissaan kannattavansa tehtävään Terhoa. Aiemmin myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on ilmoittanut tukevansa Terhoa.

Lindström kertoo muun muassa pitävänsä erittäin hankalana, jos tuleva puheenjohtaja olisi hallituksen ulkopuolella.

– Mielipiteeni on, että hänen on oltava pääsääntöisesti saavutettavissa ja mieluiten ihan paikan päällä. Kaikkea ei voi delegoida, vaikka vastuuta onkin viisasta jakaa, hän kirjoittaa.

Halla-ahon lausunnosta kertoi ensin Yle.

Juttua on täydennetty klo 14:17.

Tuomioja oikeuskanslerin nimityksestä: ”Kestämätöntä”

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pohtii Facebook-päivityksessään uuden oikeuskanslerin nimitystä.

– En tunne oikeuskanslerin virkaan ilmoittautuneita eikä minulla ole kantaa siihen kuka olisi pitänyt tehtävään valita, mutta se että maan korkeimman oikeusvalvojan virka pidetään täyttämättömänä kahdeksan kuukautta on kestämätöntä, Tuomioja kirjoittaa.

Tuomiojan  mukaan luottamusta ei herätä sekään seikka, että virkaan astuu viiveen jälkeen henkilö, joka on jäävi käsittelemään yhtään sote-uudistukseen liittyvää kysymystä ja valitusta, joita on odotettavissa aika iso määrä.

Uudeksi oikeuskansleriksi nimitettiin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Nimityksen teki presidentti valtioneuvoston esityksen pohjalta.

Pöystin on tarkoitus aloittaa virassaan vasta ensi vuoden alussa. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jäi eläkkeelle toukokuun alussa.

Oikeuskanslerin nimitys oli tulossa valtioneuvoston istuntoon jo pääsiäisen jälkeen. STT:n tietojen mukaan oikeusministeriö oli jo ehtinyt ilmoittaa tehtävään hakeneille, että se esittää virkaan Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitysasia kuitenkin mutkistui, koska Helsingin Sanomien tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ollut halukas nimittämään Viljasta vaan Pöystin.

Asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ylimpiä laillisuusvalvojia Suomessa. Oikeuskansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä presidentin virkatoimien laillisuutta.

Entinen oikeusasiamies Jacob Södermanin mukaan asiaa pitäisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, joka valvoo oikeuskanslerin toimintaa. Hän kommentoi tapausta Tuomiojan Facebook-sivulla.

­– Uuden oikeuskanslerin päätös siirtää vastuullisten virkansa hoitoa pitkäksi tulevaisuuteen ja jatkaa poliittisen hallituksen poliittisten asioiden valmistelijana on virkatoimi.

Södermanin mukaan näin asia voidaan arvioida vaikkapa Oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä tai saattamalla se erikseen PL:n 117 § nojalla valiokunnan tutkittavaksi.

Sipilä torjui Vapaavuoren syytökset Ylellä: ”Uudistus tehdään, että jokainen suomalainen pysyisi palveluiden piirissä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Pääministeri Juha Sipilä Ylen Ykkösaamun toimittaja Jari Korkin haastattelussa Helsingissä tänään.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) torjui Jan Vapaavuoren (kok.) syytökset hallituksen maakuntauudistuksen toteutuksesta.

Vapaavuori lyttäsi hallituksen maakuntauudistuksen HS:n haastattelussa aikaisemmin tänään. Hänen mukaan valtion tiukkaan ohjaukseen ja rahoitukseen tukeutuvat uudet maakunnat ovat kohtalokas askel menneisyyteen.

Vapaavuori on ensimmäinen merkittävä kokoomusvaikuttaja, joka arvosteleli oman puolueensa hallitustoimintaa julkisesti.

Sipilä vastasi Ylen Ykkösaamussa Vapaavuoren syytöksiin. Sipilän mukaan uudistuksessa on kyse suomalaisten tasa-arvon parantamisesta.

– Jos se jätettäisiin tekemättä, niin kyllähän hyvätuloiset pärjää. Tämä uudistus tehdään siksi, että jokainen suomalainen pysyisi näiden palveluiden piirissä, Sipilä sanoi.

Sipilä myös totesi Vapaavuoren itse olleen hallituksessa, joka jätti uudistukset toteuttamatta.

– Hän istui edellisessä hallituksessa, jossa kaikki uudistukset jäivät käytännössä tekemättä ja taloutta korjattiin nostamalla veroja, Sipilä totesi.

Jan Vapaavuori oli Kataisen ja Stubbin hallituksen elinkeinoministeri vuosina 2012–2015. Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa Vapaavuori toimi asuntoministerinä.