Maratonkeskustelu perintöverosta kuumensi tunteet – ”Pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana”

Kuva: Getty Images

Eduskunta sai eilen käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, jossa peruttaisiin hallituksen aiempi kaavailu sallia alaikäisten perillisten perintöverohuojennukset yritysten perintätilanteissa.

Asiasta on aiemmin taitettu peistä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja nyt sama kiista siirtyi täysistuntosaliin. Helsingin Sanomat on kertonut lokakuussa muun muassa valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenen, kansanedustaja Timo Harakan (sd.) kannoista.

Harakan mielestä hallituksen toiminnan taustalla on pelko siitä, että perintö- ja lahjaveron huojennus, jonka tietyt henkilöt saavat syntyperänsä perusteella, todettaisiin perustuslain tasavertaisuusperiaatteen vastaiseksi.

– Kummastelen sitä, että meillä on laissa perustuslain kannalta testaamaton pykälä, koska pelätään, että vauraat ihmiset menettäisivät etujaan. Sellainen toiminta on minulle aika vastenmielistä, hän sanoi HS:lle.

Kyse on siis siitä, että jos alaikäisten huojennusta tarkasteltaisiin perustuslakivaliokunnassa, samalla perintö- ja lahjaveroasiat voisivat joutua laajempaan perustuslakivaliokunnan syyniin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että hallituksen käsityksen mukaan perintö- ja lahjaverolakiin esitetty uusi 55 §:n 9 momentti olisi ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Jotta esityksen mukaisten lakiehdotusten voimaansaattaminen valtion talousarvioesitykseen liittyvänä lakina vuoden 2017 alusta ei vaarantuisi, hallitus pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena kyseisen kohdan poistamista lakiehdotuksesta.

”Alun perin hyvä tarkoitus.”

Ennen keskustelun keskeyttämistä eilen, täysistunnossa riitti kolme tuntia puhetta asiasta.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen totesi, että alun perin hallituksen tarkoituksena oli muuttaa sinänsä hyvässä tarkoituksessa perintö- ja lahjaveroa siten, että myös alaikäinen saisi huojennuksen.

Viitasen mielestä kyse on siitä, nykyinen hallitus on alun perin ajatellut avata lakipykälän ja avatessaan sen toisessa tarkoituksessa onkin käynyt ilmi jotain muuta.

– Tässä asiassa kokonaisuudessaan, johon sisältyvät nämä mittavat kaverikapitalismin nimeä kuljettavat verohuojennukset hyvinvoiville ihmisille, nämäkin saattaisivat joutua vaaraan ja saattaisivat joutua perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden arvioinnin kohteeksi.

SDP:n kansanedustajat vaativat asian saattamista perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

– Alaikäisen oikeuksien lisääminen laajentaisi tämän pykälän alaa. Koska samalla sitten koko verohuojennuksen ehdosto tulisi kokonaisuudessaan tarkasteluun, mitä hallitus ei halunnut, niin tämä pykälä poistettiin tästä täydentävästä esityksestä, Timo Harakka totesi.

Hän lisäsi kannattavansa lämpimästi sitä, että pykälän 55 alaa laajennettaisiin alun perin ehdotetulla tavalla eli, että alaikäisetkin perilliset voisivat saadat perintöverohuojennuksen.

– Toivon, että lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta pitää huolen siitä, että niin voimassa oleva lainsäädäntö kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit, eikä osa eduskunnan jäsenistä pyri kaikin keinoin estämään tätä. Siitä on kysymys, vihreiden Touko Aalto sanoi.

Aalto kyseli, mitä hallitus oikein pelkää?

– Mikä on se vaara, jonka vuoksi hallitus tuntuu pelkäävän perustuslakivaliokuntaa kuin ruttoa, etenkin kun hallituksen itsensä mielestä perintö- ja lahjaverotukseen esitetty 55 §:n 9 momentti on ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuuden kannalta?

”Absurdia, surullista ja hullunkurista.”

Pia Viitanen painotti jälleen, että 17-vuotiaalla pitäisi olla samat oikeudet kuin 18-vuotiaalla.

– Sinänsä tässä oli hyvä tarkoitus. Siksi oli niin absurdia ja surullista ja hullunkurista ja minun mielestäni jopa vastenmielistä, että tuli se kuva tästä, että sen takia tätä nyt vältetään eikä tätä huojennusta voida alaikäiselle säätää, koska pelätään sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi koko sisällön oikeellisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Kysymyksessä on Viitasen mukaan tilanne, jossa yritysvarallisuuden ohella voidaan siirtää huomattavaakin arvopaperiomistusta huojennetuin ehdoin tilanteessa, jossa esimerkiksi maatilavarallisuudessa tosiasiassa efektiivinen veroaste on keskimäärin 1,6 tai yritysvarallisuudessa todellinen veroprosentti on keskimäärin noin 3,5.

– Ja sitten samaan aikaan kuitenkin se toinen perijä, joka ei ole tässä asemassa, joka on sen sisko, veli tai muu, maksaa ihan normaalin asteikon mukaisen perintöveron, joka voi olla vaikka 20 prosenttia tai minkä asteikon mukaan hänelle kuuluukaan. Varmasti on aika perusteltua herättää kysymys, onko tässä yhdenvertaisuusongelmia.

Krista Kiurun mukaan olisi tärkeätä, että sukuyritys tai sukutila voisi säilyä myös nuoren ja varttuvan ihmisen käsissä. Tältä osin hallituksen pyrkimys huojennusta tasapuolistamiseen oli järkevä.

– Mutta tämä uusi huojennus olisi johtanut siihen, että olisi pitänyt tarkistaa koko yrityshuojennuksen 55 §, jolloin ei pystytä tekemään Suomessa mitään muitakaan muutoksia … Käytännössä siihen ei voi koskea sen takia, että pelätään tätä perustuslaillista arviointia.

– Minä pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana, Kiuru sanoi.

”Nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen.”

Hallituksen toimia eilisessä täysistunnossa selvittivät muun muassa kansanedustajat Timo Kalli (kesk.) ja Ben Zyskowicz (kok.).

– Tämä huojennusjärjestelmä on ollut voimassa 37 vuotta, ja tämän hallituksen alkuperäisen ehdotuksen tarkoitus oli luoda entistä parempia edellytyksiä yrityksille investoida ja saada aikaan parempaa työllisyyttä. Sitten kun kävi ilmi, että tässä saattaa olla ongelmia, hallitus on korjannut esityksen, poistanut tämän 9 momentin ja nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Tällä hetkellä tässä tämä pykälä ei ole auki, eikä tässä ole olemassa näitä ongelmia, Kalli sanoi.

– Jos tämän nyt sanoo pähkinänkuoressa, niin ymmärrän tapahtuneen niin, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, sen verojaostossa, enemmistö eli hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet ottaa riskiä koko nykyisen perintö- ja lahjaverolainsäädännön sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuudesta eli siitä, että perustuslakivaliokunta toteaisi sen perustuslain vastaiseksi, ja siksi päätettiin korjata lakiesitystä niin, että lakiesitystä ei tarvitse lähettää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ja nyt siis tällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä tehdään tämä korjaus tähän alkuperäiseen esitykseen, Ben Zyskowicz sanoi.

Zyskowicz nimesi ongelmaksi myös sen, että perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kuuluvat hänen mukaansa pääosin niin sanottuun ”perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan”.

– Perustuslain tulkinnat ovat tulleet niin kireiksi ja niin oudoiksi minun mielestäni, että täällä vakavasti nyt tapahtui näin, että koko (valtiovarain)valiokunta — tai siis hallituspuolueiden enemmistö valiokunnassa — ei halunnut lähteä lähettämään asiaa edes perustuslakivaliokuntaan, kun oltiin huolissaan siitä, mitäköhän sieltä tulee.

Zyskowicz lausui myös, ettei perustuslakivaliokunta ole koskaan tähän mennessä todennut mitään verolakiesitystä yhdenvertaisuusperusteella perustuslain vastaiseksi. Zyskowicz totesi tämän olevan aivan luonnollista, koska esimerkiksi verotuksessa lainsäädäntö asettaa jatkuvasti eri kansalaisia erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin asemiin.

Keskustelua aiheesta

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

”Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta ei puhuta” – Sotaharjoitukset voivat nousta esiin Putinin vierailun aikana

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT
Venäläinen ydinkäyttöinen Pjotr Veliki -taisteluristeilijä Pjotr Veliki saapui tänään Suomen rannikon edustalle kansainvälisille vesille. Venäjä tuo Itämerelle ydinkäyttöisiä aluksiaan, kun maa järjestää 30. heinäkuuta laivastoparaatin Pietarin edustalla.

Suomessa on huolestuneesti seurattu Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta tässäkin kohtaa Suomen ja Venäjän suhteet ovat Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan paremmat kuin Venäjän suhteet mihinkään toiseen maahan Itämeren alueella

Venäjän ja Kiinan laivastoharjoitus voidaan presidenttien tapaamisessa mainita, samoin Valko-Venäjällä toteutettava Zapad-harjoitus ja Nato-vahvistukset Baltian maissa. Myös Ukrainasta ja Syyriasta voidaan antaa lausuntoja.

Veäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa loppuviikosta. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat vierailun aikana Savonlinnassa.

– Vaikeita asioita voidaan mainita, mutta en usko, että osapuolet odottavat mitään päätöksiä näistä kysymyksistä, Moshes sanoo.

Vaikeita asioita voidaan mainita.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan arvioi, että talouden ohella yhtä oleellista on käydä läpi turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa. Hän uskoo muun muassa, että kaikki sotaharjoitukset käydään läpi.

– Se on aivan luonnollista, että niistä puhutaan. Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta asiasta ei puhuta.

Kangaspuro arvelee, että Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarve tuoda esiin myös arktisen alueen asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

– Suomi haluaa tietysti työskennellä rakentavasti, ja Venäjä on arktisen yhteistyön osalta iso peluri.

 

PS-eduskuntaryhmästä lähteneet yllättävät: ”Perhevapaauudistuksesta voidaan keskustella”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo (kuvassa) toteaa, että ryhmän edustajat ovat valmiita keskustelemaan perhevapaauudistuksesta.

Ryhmän ehtona keskustelulle on kuitenkin se, että kotihoidontukea ei voi lyhentää. Elo kertoi asiasta Twitterissä.

Keskustelu perhevapaauudistuksesta heräsi jälleen eloon viime viikon lopulla, kun kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti haluavansa perhe­va­paa­uu­dis­tuksen valmistelun käyntiin.

Perhevapaauudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on estää naisten työuran katkeaminen pitkien äitiyslomien vuoksi. Perussuomalaiset ilmoittivat viime kevään kuluessa vastustavansa perhevapaauudistusta.

Julkisuudessa esitetty paine oli nostamassa perhevapaauudistuksen keväällä puoliväliriiheen, muta perussuomalaisten vastustus esti tämän. Nyt kuitekin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä alkukesän hallituskriisin aikaan eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ilmoittaa olevansa valmis keskustelemaan asiasta.

Esimerkiksi SDP on vaatinut parempaa mahdollisuutta vanheimpainvapaiden tasa-arvoisempaan jakamiseen. Myös kokoomus on aikaisemmin ollut uudistuksen takana.