Maratonkeskustelu perintöverosta kuumensi tunteet – ”Pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana”

Kuva: Getty Images

Eduskunta sai eilen käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, jossa peruttaisiin hallituksen aiempi kaavailu sallia alaikäisten perillisten perintöverohuojennukset yritysten perintätilanteissa.

Asiasta on aiemmin taitettu peistä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja nyt sama kiista siirtyi täysistuntosaliin. Helsingin Sanomat on kertonut lokakuussa muun muassa valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenen, kansanedustaja Timo Harakan (sd.) kannoista.

Harakan mielestä hallituksen toiminnan taustalla on pelko siitä, että perintö- ja lahjaveron huojennus, jonka tietyt henkilöt saavat syntyperänsä perusteella, todettaisiin perustuslain tasavertaisuusperiaatteen vastaiseksi.

– Kummastelen sitä, että meillä on laissa perustuslain kannalta testaamaton pykälä, koska pelätään, että vauraat ihmiset menettäisivät etujaan. Sellainen toiminta on minulle aika vastenmielistä, hän sanoi HS:lle.

Kyse on siis siitä, että jos alaikäisten huojennusta tarkasteltaisiin perustuslakivaliokunnassa, samalla perintö- ja lahjaveroasiat voisivat joutua laajempaan perustuslakivaliokunnan syyniin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että hallituksen käsityksen mukaan perintö- ja lahjaverolakiin esitetty uusi 55 §:n 9 momentti olisi ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Jotta esityksen mukaisten lakiehdotusten voimaansaattaminen valtion talousarvioesitykseen liittyvänä lakina vuoden 2017 alusta ei vaarantuisi, hallitus pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena kyseisen kohdan poistamista lakiehdotuksesta.

”Alun perin hyvä tarkoitus.”

Ennen keskustelun keskeyttämistä eilen, täysistunnossa riitti kolme tuntia puhetta asiasta.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen totesi, että alun perin hallituksen tarkoituksena oli muuttaa sinänsä hyvässä tarkoituksessa perintö- ja lahjaveroa siten, että myös alaikäinen saisi huojennuksen.

Viitasen mielestä kyse on siitä, nykyinen hallitus on alun perin ajatellut avata lakipykälän ja avatessaan sen toisessa tarkoituksessa onkin käynyt ilmi jotain muuta.

– Tässä asiassa kokonaisuudessaan, johon sisältyvät nämä mittavat kaverikapitalismin nimeä kuljettavat verohuojennukset hyvinvoiville ihmisille, nämäkin saattaisivat joutua vaaraan ja saattaisivat joutua perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden arvioinnin kohteeksi.

SDP:n kansanedustajat vaativat asian saattamista perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

– Alaikäisen oikeuksien lisääminen laajentaisi tämän pykälän alaa. Koska samalla sitten koko verohuojennuksen ehdosto tulisi kokonaisuudessaan tarkasteluun, mitä hallitus ei halunnut, niin tämä pykälä poistettiin tästä täydentävästä esityksestä, Timo Harakka totesi.

Hän lisäsi kannattavansa lämpimästi sitä, että pykälän 55 alaa laajennettaisiin alun perin ehdotetulla tavalla eli, että alaikäisetkin perilliset voisivat saadat perintöverohuojennuksen.

– Toivon, että lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta pitää huolen siitä, että niin voimassa oleva lainsäädäntö kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit, eikä osa eduskunnan jäsenistä pyri kaikin keinoin estämään tätä. Siitä on kysymys, vihreiden Touko Aalto sanoi.

Aalto kyseli, mitä hallitus oikein pelkää?

– Mikä on se vaara, jonka vuoksi hallitus tuntuu pelkäävän perustuslakivaliokuntaa kuin ruttoa, etenkin kun hallituksen itsensä mielestä perintö- ja lahjaverotukseen esitetty 55 §:n 9 momentti on ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuuden kannalta?

”Absurdia, surullista ja hullunkurista.”

Pia Viitanen painotti jälleen, että 17-vuotiaalla pitäisi olla samat oikeudet kuin 18-vuotiaalla.

– Sinänsä tässä oli hyvä tarkoitus. Siksi oli niin absurdia ja surullista ja hullunkurista ja minun mielestäni jopa vastenmielistä, että tuli se kuva tästä, että sen takia tätä nyt vältetään eikä tätä huojennusta voida alaikäiselle säätää, koska pelätään sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi koko sisällön oikeellisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Kysymyksessä on Viitasen mukaan tilanne, jossa yritysvarallisuuden ohella voidaan siirtää huomattavaakin arvopaperiomistusta huojennetuin ehdoin tilanteessa, jossa esimerkiksi maatilavarallisuudessa tosiasiassa efektiivinen veroaste on keskimäärin 1,6 tai yritysvarallisuudessa todellinen veroprosentti on keskimäärin noin 3,5.

– Ja sitten samaan aikaan kuitenkin se toinen perijä, joka ei ole tässä asemassa, joka on sen sisko, veli tai muu, maksaa ihan normaalin asteikon mukaisen perintöveron, joka voi olla vaikka 20 prosenttia tai minkä asteikon mukaan hänelle kuuluukaan. Varmasti on aika perusteltua herättää kysymys, onko tässä yhdenvertaisuusongelmia.

Krista Kiurun mukaan olisi tärkeätä, että sukuyritys tai sukutila voisi säilyä myös nuoren ja varttuvan ihmisen käsissä. Tältä osin hallituksen pyrkimys huojennusta tasapuolistamiseen oli järkevä.

– Mutta tämä uusi huojennus olisi johtanut siihen, että olisi pitänyt tarkistaa koko yrityshuojennuksen 55 §, jolloin ei pystytä tekemään Suomessa mitään muitakaan muutoksia … Käytännössä siihen ei voi koskea sen takia, että pelätään tätä perustuslaillista arviointia.

– Minä pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana, Kiuru sanoi.

”Nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen.”

Hallituksen toimia eilisessä täysistunnossa selvittivät muun muassa kansanedustajat Timo Kalli (kesk.) ja Ben Zyskowicz (kok.).

– Tämä huojennusjärjestelmä on ollut voimassa 37 vuotta, ja tämän hallituksen alkuperäisen ehdotuksen tarkoitus oli luoda entistä parempia edellytyksiä yrityksille investoida ja saada aikaan parempaa työllisyyttä. Sitten kun kävi ilmi, että tässä saattaa olla ongelmia, hallitus on korjannut esityksen, poistanut tämän 9 momentin ja nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Tällä hetkellä tässä tämä pykälä ei ole auki, eikä tässä ole olemassa näitä ongelmia, Kalli sanoi.

– Jos tämän nyt sanoo pähkinänkuoressa, niin ymmärrän tapahtuneen niin, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, sen verojaostossa, enemmistö eli hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet ottaa riskiä koko nykyisen perintö- ja lahjaverolainsäädännön sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuudesta eli siitä, että perustuslakivaliokunta toteaisi sen perustuslain vastaiseksi, ja siksi päätettiin korjata lakiesitystä niin, että lakiesitystä ei tarvitse lähettää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ja nyt siis tällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä tehdään tämä korjaus tähän alkuperäiseen esitykseen, Ben Zyskowicz sanoi.

Zyskowicz nimesi ongelmaksi myös sen, että perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kuuluvat hänen mukaansa pääosin niin sanottuun ”perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan”.

– Perustuslain tulkinnat ovat tulleet niin kireiksi ja niin oudoiksi minun mielestäni, että täällä vakavasti nyt tapahtui näin, että koko (valtiovarain)valiokunta — tai siis hallituspuolueiden enemmistö valiokunnassa — ei halunnut lähteä lähettämään asiaa edes perustuslakivaliokuntaan, kun oltiin huolissaan siitä, mitäköhän sieltä tulee.

Zyskowicz lausui myös, ettei perustuslakivaliokunta ole koskaan tähän mennessä todennut mitään verolakiesitystä yhdenvertaisuusperusteella perustuslain vastaiseksi. Zyskowicz totesi tämän olevan aivan luonnollista, koska esimerkiksi verotuksessa lainsäädäntö asettaa jatkuvasti eri kansalaisia erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin asemiin.

Keskustelua aiheesta

”Tapahtunut hävettää” – SDP:n valtuutettu Berhan Ahmadi tunnustaa olevansa yksi tuomituista kunnallispoliitikoista

Kuva: Emilia Reponen

Sosialidemokraattien Turun kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi kertoo julkisessa Facebook-päivityksessään olevansa yksi niistä Suomen kunnallispoliitikoista, jotka ovat saaneet viimeisen vuoden aikana tuomion rikoksesta.

– Sain viime vuoden syyskuussa yhden kuukauden ehdollista vankeutta, kun oikeus katsoi minun nostaneen virheellisesti sosiaalietuuksia samalla kun sain satunnaista palkkaa työstä vuokrafirman kautta, hän kirjoittaa.

– Tapahtunut kaduttaa ja hävettää minua. Luulin toimineeni oikein, mutta minun olisi pitänyt ottaa asioista paremmin selvää. Pyydän anteeksi tekemääni virhettä.

Ahmadin tunnustus liittyy Helsingin Sanomien aikaisemmin tänään julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään.

Ahmad kertoo pävityksessään maksaneensa suuren osan virheellisesti nostetuista tuista takaisin. Lisäksi hän maksaa parhaillaan loppuja takaisin maksusuunnitelman mukaisesti.

– Vika oli yksin minun, mutta samalla toivon, että sosiaalietuuksien nostamiseen liittyviä määräyksiä selkeytetään, ettei tällaisia mokia pääsisi käymään muille vuokratyöfirmoissa pätkätyötä tekeville, hän ehdottaa.

Helsingin Sanomat tavoitti myös eri puolueiden puoluesihteereitä kommentoimaan uutista. Heidän mukaansa kunnallispoliitikkojen rikostaustoja on käytännössä mahdotonta selvittää niin tarkkaan, että kaikki mahdolliset rikkeet tulisivat esille ennen ehdokasasettelua. Selvityksiä voidaan tehdä vain paikallistasolla.

– Ihanneyhteiskunnassa kukaan ei tee rikoksia, mutta siihen ei koskaan päästä. Ja päättäjätkin ovat ihmisiä, keskusta puoluesihteeri Jouni Ovaska kommentoi HS:lle.

Ovaskan mukaan kaikkien osapuolien kannalta olisi olennaista, että asiat selvitetään jo ennen ehdokasasettelua. Käytännössä kaikissa puolueissa ehdokkaita haastatellaan.

Puolueet ovat kuitenkin pitkälti sen varassa mitä henkilö itse kertoo. Tarkempien selvitysten tekemiseen ei tunnu olevan resursseja.

Korjattu tuomion antamisen ajankohta viime keväästä viime syyskuuksi. 

Presidentti Niinistö aloittaa kampanjansa vasta joulukuussa – silti ehdokasta hehkutetaan jo turuilla ja toreilla

Kuva: lehtikuva / aleksi tuomola

Presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut, että hän aikoo aloittaa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Samaan aikaan toisaalla Niinistön erinomaisuutta hehkuttavat jo estoitta ne, jotka ovat keränneet nimiä perustettavalle valitsijayhdistykselle.

– Kyllähän nimien kerääminen voidaan tulkita kampanjoinniksi. Tällä mallilla pyritään madaltamaan kynnystä äänestää Niinistöä, muotoilee professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Ruostetsaaren mukaan huomiota herättävää on, miten vähän nimienkeräyskampanja Niinistön valitsijayhdistystä varten on ollut esillä perinteisessä mediassa.

– Ilmoittautumiskortteja on kerätty turuilla ja toreilla, kerääjät ovat olleet ilmeisesti asialla erilaisten tapahtumien yhteydessä, Ruostetsaari toteaa.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mari Marttila puolestaan toteaa, että sosiaalisessa mediassa Niinistöä on tuotu esiin hyvinkin näyttävästi. Marttila tekee väitöskirjaansa sosiaalisen median käytöstä politiikassa.

– Kampanjointi on ollut hyvinkin aktiivista. Minusta se ei ole mitenkään yllättävää, Marttila arvioi.

Somessa on yllättävän hiljaista.

Sen sijaan muut presidenttiehdokkaat ovat Marttilan mukaan olleet somessa esillä varsin vähän, ehkä Pekka Haavistoa (vihr.) ja Laura Huhtasaarta (ps.) lukuun ottamatta.

– Kun vaaleihin on neljä kuukautta, siihen nähden somessa on yllättävän hiljaista. Odotan kovasti, että jotain tapahtuisi, Marttila sanoo.

Sauli Niinistön kampanjapäällikkö Pete Pokkinen kommentoi asiaa niukkasanaisesti. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, onko kannattajakorttien kerääminen yleisötapahtumineen ja Facebook-sivuineen jo käytännössä vaalikampanjointia.

– Kannattajakorttien kerääminen on ainoa mahdollinen tapa silloin, kun perustetaan valitsijayhdistystä, Pokkinen toteaa.

Valitsijayhdistyksellä tulee olla vähintään 20 000 äänioikeutettua kannattajaa.

Valitsijayhdistyksen perustamiseksi kerättyjen kannattajakorttien määrä julkistetaan maanantaina.

”Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt.” – SDP:n presidenttiehdokas Haatainen korostaa rajat ylittävää yhteistyötä

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen puolustaa Facebook-kirjoituksessaan kansainvälistä yhteistyötä, EU:ta ja YK:ta.

– Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. Siksi EU ja siksi YK ovat välineitä, joita pitää entistä paremmalla yhteistyöllä trimmata vastaamaan vakavien ongelmien ratkaisemiseksi, Haatainen kirjoittaa.

– Ongelmiin on olemassa ratkaisuja, mutta niiden toteuttamisessa emme pärjää yksin.

Haatainen ottaa kirjoituksellaan kantaa lauantaina julkisuudessa velloneeseen keskusteluun.

– Tämä viikonloppu on syksyn ainoa vapaa viikonloppuni. Maaseudun rauha ja metsän syksyinen kuulaus antavat ajatuksille tilaa. Tunnelman rikkoi lauantain uutisointi. Tuntuu, että ilmatila täyttyy toinen toistaan älyttömämmistä esityksistä.

EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Hän korostaa, että 2010-luvun maailmassa EU näyttäytyy ainoana järkevänä vaihtoehtona Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

– Terrorismi pelottaa. Mutta järki käteen nyt. Iskujen ehkäisemisessä Euroopan laajuinen viranomaisten yhteistyö on ratkaisevaa ja keskeistä. Sitä on nyt tiivistettävä ja jäljitettävä täällä toimivat terroristien solut.

EU-alueen yhteisten ulkorajojen valvonta on Haataisen mielestä myös mahdollista toteuttaa tehokkaasti, kun siihen on olemassa EU:n yhteinen tahtotila

– Jos EU:ta ei nyt olisi, se pitäisi nopeasti keksiä. Se on käytännön apparaatti, jota voi hyödyntää rajat ylittävien ongelmien ratkaisussa. Sellainen on ilmaston vaarallinen lämpeneminen.

Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia.

Haatainen ilmaisi kirjoituksessaan lisäksi huolensa ilmastonmuutoksesta.

– Ilmasto lämpenee kovaa vauhtia. Sen seurauksena Grönlanti ja jääkentät sulavat pelottavalla vauhdilla.

Hän kertoo, että viettäessään vapaa-aikaansa luonnon keskellä hänessä kasvaa joka kerta yhä suurempi halu suojella suomalaista luontoa.

– Esitykset irrottautua Pariisin ilmastosopimuksesta kuulostavat samalta kuin päättäisimme irrottautua yhteiseltä maapalloltamme. Seuraukset ilmastonmuutoksesta näkyvät jo nyt hirmumyrskyineen. Merenpinta nousee ja toisaalla kuivuus kasvattaa nälänhätää.

– Yhteisen maapallomme kohtaamiin ongelmiin ei voi vastata piiloutumalla metsään, kallion suojaisaan luolaan toivoen että paha maailma pysyy muualla.

HS: Valtuustoissa 395 kuntapoliitikkoa, joilla tuore rikostuomio – lähes 100 saanut vankeusrangaistuksen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestylippuja Kunnantoimiston pöydällä tarkistusta varten Sipoossa.

Viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.

Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.

Suurimmassa osassa kuntia ainakin yksi valtuutettu tai varavaltuutettu on saanut rikostuomion. Lehden selvityksen mukaan vain 30 prosenttia kunnista on sellaisia, joissa kuntapoliitikoilla ei ole rikostuomiota.

Neljännes kaikista selvityksessä olleista rikoksista on tapahtunut liikenteessä. Paikallispoliitikot ovat jääneet kiinni ylinopeudesta tai rattijuopumuksesta.

Perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan.

Puolueittain verrattuna rikoksista tuomittujen osuus on suhteellisesti suurin perussuomalaisten riveissä. Perussuomalaisista valtuutetuista ja varavaltuutetuista yli 5 prosentilla on rikostuomio.

Lehti ei ottanut selvityksessään huomioon kesällä tapahtunutta sinisen ryhmän erkaantumista perussuomalaisista.

Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi arvelee lehden haastattelussa, että perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan, koska puolue on kasvanut nopeasti.

”Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa seksin osto on kriminalisoitu” – Joukko keskustalaisia kansanedustajia vaativat lain tiukennusta

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Joukko keskustan kansanedustajia vaatii seksin oston kieltävän lain tiukennusta. He ovat jättäneet asiasta eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen, jossa haluavat tietää, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä seksin oston kriminalisoimiseksi.

Suomen nykylain mukaan seksin ostaminen parituksen kohteelta tai ihmiskaupan uhrilta on rangaistavaa, vaikka ostajan teko ei olisi tahallinen. Ostaja voidaan siis tuomita siitä huolimatta, ettei hän tiennyt parituksesta tai ihmiskaupasta.

Uusi laki tuli voimaan kesällä 2015. Sitä ennen teko oli rangaistava vain tahallisena.

Seksibisnekseen liittyy ihmiskauppaan.

– Suomen lain mukaan seksin osto on kriminalisoitu, jos seksin myyjä on alaikäinen tai ihmiskaupan uhri. Muissa tapauksissa seksin osto on sallittu. Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa seksin osto on kriminalisoitu, kansanedustaja Ulla Parviainen toteaa.

Kirjallinen kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös keskustan kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila, Hannakaisa Heikkinen, Elsi Katainen, Eeva-Maria Maijala, Aila Paloniemi ja Mirja Vehkaperä.

– Seksibisnekseen liittyy ihmiskauppaa, vapauden riistoa, alistamista, häpeää ja hyväksikäyttöä. Prostituutiota pyörittävät usein ulkomailta käsin kansainväliset toimijat, ja se on merkittävä osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Kyse on toiminnasta, missä rikas käyttää hyväksi köyhää, kansanedustajat huomauttavat.

He täydentävät perusteluitaan myös toteamalla, että seksin ostajat tuskin haluavat äitinsä, vaimonsa, tyttärensä tai poikansa työskentelevän prostituoituna.