x

Maratonkeskustelu perintöverosta kuumensi tunteet – ”Pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana”

Kuva: Getty Images

Eduskunta sai eilen käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, jossa peruttaisiin hallituksen aiempi kaavailu sallia alaikäisten perillisten perintöverohuojennukset yritysten perintätilanteissa.

Asiasta on aiemmin taitettu peistä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja nyt sama kiista siirtyi täysistuntosaliin. Helsingin Sanomat on kertonut lokakuussa muun muassa valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenen, kansanedustaja Timo Harakan (sd.) kannoista.

Harakan mielestä hallituksen toiminnan taustalla on pelko siitä, että perintö- ja lahjaveron huojennus, jonka tietyt henkilöt saavat syntyperänsä perusteella, todettaisiin perustuslain tasavertaisuusperiaatteen vastaiseksi.

– Kummastelen sitä, että meillä on laissa perustuslain kannalta testaamaton pykälä, koska pelätään, että vauraat ihmiset menettäisivät etujaan. Sellainen toiminta on minulle aika vastenmielistä, hän sanoi HS:lle.

Kyse on siis siitä, että jos alaikäisten huojennusta tarkasteltaisiin perustuslakivaliokunnassa, samalla perintö- ja lahjaveroasiat voisivat joutua laajempaan perustuslakivaliokunnan syyniin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että hallituksen käsityksen mukaan perintö- ja lahjaverolakiin esitetty uusi 55 §:n 9 momentti olisi ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Jotta esityksen mukaisten lakiehdotusten voimaansaattaminen valtion talousarvioesitykseen liittyvänä lakina vuoden 2017 alusta ei vaarantuisi, hallitus pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena kyseisen kohdan poistamista lakiehdotuksesta.

”Alun perin hyvä tarkoitus.”

Ennen keskustelun keskeyttämistä eilen, täysistunnossa riitti kolme tuntia puhetta asiasta.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen totesi, että alun perin hallituksen tarkoituksena oli muuttaa sinänsä hyvässä tarkoituksessa perintö- ja lahjaveroa siten, että myös alaikäinen saisi huojennuksen.

Viitasen mielestä kyse on siitä, nykyinen hallitus on alun perin ajatellut avata lakipykälän ja avatessaan sen toisessa tarkoituksessa onkin käynyt ilmi jotain muuta.

– Tässä asiassa kokonaisuudessaan, johon sisältyvät nämä mittavat kaverikapitalismin nimeä kuljettavat verohuojennukset hyvinvoiville ihmisille, nämäkin saattaisivat joutua vaaraan ja saattaisivat joutua perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden arvioinnin kohteeksi.

SDP:n kansanedustajat vaativat asian saattamista perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

– Alaikäisen oikeuksien lisääminen laajentaisi tämän pykälän alaa. Koska samalla sitten koko verohuojennuksen ehdosto tulisi kokonaisuudessaan tarkasteluun, mitä hallitus ei halunnut, niin tämä pykälä poistettiin tästä täydentävästä esityksestä, Timo Harakka totesi.

Hän lisäsi kannattavansa lämpimästi sitä, että pykälän 55 alaa laajennettaisiin alun perin ehdotetulla tavalla eli, että alaikäisetkin perilliset voisivat saadat perintöverohuojennuksen.

– Toivon, että lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta pitää huolen siitä, että niin voimassa oleva lainsäädäntö kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit, eikä osa eduskunnan jäsenistä pyri kaikin keinoin estämään tätä. Siitä on kysymys, vihreiden Touko Aalto sanoi.

Aalto kyseli, mitä hallitus oikein pelkää?

– Mikä on se vaara, jonka vuoksi hallitus tuntuu pelkäävän perustuslakivaliokuntaa kuin ruttoa, etenkin kun hallituksen itsensä mielestä perintö- ja lahjaverotukseen esitetty 55 §:n 9 momentti on ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuuden kannalta?

”Absurdia, surullista ja hullunkurista.”

Pia Viitanen painotti jälleen, että 17-vuotiaalla pitäisi olla samat oikeudet kuin 18-vuotiaalla.

– Sinänsä tässä oli hyvä tarkoitus. Siksi oli niin absurdia ja surullista ja hullunkurista ja minun mielestäni jopa vastenmielistä, että tuli se kuva tästä, että sen takia tätä nyt vältetään eikä tätä huojennusta voida alaikäiselle säätää, koska pelätään sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi koko sisällön oikeellisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Kysymyksessä on Viitasen mukaan tilanne, jossa yritysvarallisuuden ohella voidaan siirtää huomattavaakin arvopaperiomistusta huojennetuin ehdoin tilanteessa, jossa esimerkiksi maatilavarallisuudessa tosiasiassa efektiivinen veroaste on keskimäärin 1,6 tai yritysvarallisuudessa todellinen veroprosentti on keskimäärin noin 3,5.

– Ja sitten samaan aikaan kuitenkin se toinen perijä, joka ei ole tässä asemassa, joka on sen sisko, veli tai muu, maksaa ihan normaalin asteikon mukaisen perintöveron, joka voi olla vaikka 20 prosenttia tai minkä asteikon mukaan hänelle kuuluukaan. Varmasti on aika perusteltua herättää kysymys, onko tässä yhdenvertaisuusongelmia.

Krista Kiurun mukaan olisi tärkeätä, että sukuyritys tai sukutila voisi säilyä myös nuoren ja varttuvan ihmisen käsissä. Tältä osin hallituksen pyrkimys huojennusta tasapuolistamiseen oli järkevä.

– Mutta tämä uusi huojennus olisi johtanut siihen, että olisi pitänyt tarkistaa koko yrityshuojennuksen 55 §, jolloin ei pystytä tekemään Suomessa mitään muitakaan muutoksia … Käytännössä siihen ei voi koskea sen takia, että pelätään tätä perustuslaillista arviointia.

– Minä pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana, Kiuru sanoi.

”Nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen.”

Hallituksen toimia eilisessä täysistunnossa selvittivät muun muassa kansanedustajat Timo Kalli (kesk.) ja Ben Zyskowicz (kok.).

– Tämä huojennusjärjestelmä on ollut voimassa 37 vuotta, ja tämän hallituksen alkuperäisen ehdotuksen tarkoitus oli luoda entistä parempia edellytyksiä yrityksille investoida ja saada aikaan parempaa työllisyyttä. Sitten kun kävi ilmi, että tässä saattaa olla ongelmia, hallitus on korjannut esityksen, poistanut tämän 9 momentin ja nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Tällä hetkellä tässä tämä pykälä ei ole auki, eikä tässä ole olemassa näitä ongelmia, Kalli sanoi.

– Jos tämän nyt sanoo pähkinänkuoressa, niin ymmärrän tapahtuneen niin, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, sen verojaostossa, enemmistö eli hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet ottaa riskiä koko nykyisen perintö- ja lahjaverolainsäädännön sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuudesta eli siitä, että perustuslakivaliokunta toteaisi sen perustuslain vastaiseksi, ja siksi päätettiin korjata lakiesitystä niin, että lakiesitystä ei tarvitse lähettää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ja nyt siis tällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä tehdään tämä korjaus tähän alkuperäiseen esitykseen, Ben Zyskowicz sanoi.

Zyskowicz nimesi ongelmaksi myös sen, että perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kuuluvat hänen mukaansa pääosin niin sanottuun ”perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan”.

– Perustuslain tulkinnat ovat tulleet niin kireiksi ja niin oudoiksi minun mielestäni, että täällä vakavasti nyt tapahtui näin, että koko (valtiovarain)valiokunta — tai siis hallituspuolueiden enemmistö valiokunnassa — ei halunnut lähteä lähettämään asiaa edes perustuslakivaliokuntaan, kun oltiin huolissaan siitä, mitäköhän sieltä tulee.

Zyskowicz lausui myös, ettei perustuslakivaliokunta ole koskaan tähän mennessä todennut mitään verolakiesitystä yhdenvertaisuusperusteella perustuslain vastaiseksi. Zyskowicz totesi tämän olevan aivan luonnollista, koska esimerkiksi verotuksessa lainsäädäntö asettaa jatkuvasti eri kansalaisia erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin asemiin.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja esittää uutta mallia – Näin päästään tunnissa Turusta Helsinkiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari esittää uutta investointimallia tarpeellisiin väylähankkeisiin.

– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Skinnari toteaa.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan tämä edellyttää kokonaan uutta ajattelua.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR – rahoitusta, Skinnari päättää.

Keskustelua aiheesta

MTV: Rinne aikoo ehdolle maakuntavaaleissa – epäilee kuitenkin niiden toteutumista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo MTV:n Vaaliextra-ohjelmassa, että aikoo lähteä ehdolle maakuntavaaleihin. Ne järjestettäisiin ensi vuoden tammikuussa.

Rinne ilmoittaa kuitenkin epäilevänsä maakuntavaalien toteutumista.

– En tiedä, ovatko maakuntavaalit tulossa piakkoin. Pitäisi varmaan vaalilainsäädäntö ensin hyväksyä ja viedä loppuun maakuntahallinto. Jos maakuntavaalit tulevat ennakoidussa ajassa tai joskus myöhemmin niin kyllä näen, että maakunta on sellainen paikka, jossa ainakin ehdolla on syytä olla, Rinne sanoo.

Keskustelua aiheesta

Sipilä HS:ssa: EU-julistuksessa monitahtisuus Suomen kannan mukaisesti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiittää tuoretta EU-julistusta siitä, että siihen kirjattu linjaus eritahtisuudesta on Suomen kannan mukainen.

Sipilä arvioi lauantaina allekirjoitettua julistusta EU:n tulevaisuuden tavoitteista mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa.

Suomi hyväksyy Sipilän mukaan unionin monitahtisen kehityksen kahdella reunaehdolla. Sen on oltava avoimena kaikille jäsenvaltioille, minkä lisäksi sen on tapahduttava perussopimuksen puitteissa.

Pääministeri korostaa, että Suomi ei halua jakaa jäsenvaltioita a- ja b-luokan jäseniin.

Sipilä arvioi, että seuraava konkreettinen eritahtisuuden muoto voi toteutua eurooppalaisen puolustuksen kehittämisessä. Suomi on hänen mukaansa aktiivisesti mukana sen valmisteluissa.

Lausunnonantajilta kritiikkiä valinnanvapaudelle: Lasten ja perheiden palvelut vaarassa pirstoutua

Valinnanvapauden aito toteutuminen ja kustannusten mahdollinen nousu. Nämä ovat asioita, jotka erityisesti huolettavat lausunnonantajia sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen eli soten valinnanvapausluonnoksessa.

Kritiikkiä sataa myös siitä, että asiakas voi vaihtaa palveluntuottajan vain kerran vuodessa.

Useat lausunnonantajat pitävät valinnanvapauden laajentamista ja sote-uudistuksen tekemistä sinänsä hyvänä asiana, mutta näkevät sen toteuttamisessa monia ongelmia. Luonnos valinnanvapauslainsäädännöksi on parhaillaan lausuntokierroksella.

A-klinikkasäätiö katsoo, että luonnos lisäisi niiden valinnanvapautta, joilla on jo nyt hyvät mahdollisuudet valintoihin.

– Esityksellä ei kuitenkaan näyttäisi olevan mitään positiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointi- jaterveyserojen kaventamiseen. Pikemminkin näyttää siltä, että sosiaalisesti huono-osaisimmat ja monisairaimmat saisivat palveluja aikaisempaakin harkinnanvaraisemmin.

A-klinikkasäätiön mukaan nyt lausunnolla oleva esitys turvaa erityisen huonosti päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ja muiden sosiaalipalveluiden asiakkaiden aseman ja palveluiden saatavuuden.

Säätiön mukaan suoran valinnan palveluyksikön olisi kannattavaa sijoittautua korkean tulotason ja alhaisen sairastavuuden alueelle.

”Liian monta valinnanvapauden mallia.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielestä myös valinnanvapauden monimutkaisuus heikentää valinnanvapauden toteutumisen edellytyksiä.

– Vaikeudet korostuvat etenkin asiakasryhmissä, joilla on keskimääräistä heikommat edellytykset tehdä itseään koskevia päätöksiä ja hyödyntää tarjolla olevaa informaatiota palveluista ja niiden laadusta, THL linjaa.

Lääkäriliitto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksessa tarjotaan erittäin monta valinnanvapauden keinoa.

– Jopa liian monta ajatellen järjestelmän hallittavuutta ja selkeyttä, Lääkäriliitto kirjoittaa.

Lastensuojelun Keskusliitto kritisoi, että valinnanvapausmalli uhkaa pirstoa ja hajauttaa lasten ja perheiden palvelut, jolloin riittävän ja asianmukaisen tuen tarjoaminen lapsiperheille käy mahdottomaksi. Liiton mukaan riskinä on, että palveluiden jatkuvuus, luottamus viranomaisiin ja työskentelyn pitkäjänteisyys katoavat.

– Jos perhe kokonaisuutena ei saa tukea ja apua, ei lapsen edun mukaisia ratkaisuja ja tuloksia voida saavuttaa, liitto katsoo.

Harvaan asutun maaseudun verkosto sanoo lausunnossaan, että terveydenhuollon markkinat syntyvät suuriin kaupunkikeskuksiin, mutta eivät haja-asutusalueelle.

– Sote-uudistuksen vaikutuksia on arvioitu useista eri näkökulmista, muun muassa asiakkaiden, potilaiden ja verotuksen. Maaseutuvaikutusten arviointia ei kuitenkaan ole tehty, neuvosto kritisoi.

Keskustelua aiheesta

Sailas: ”Trump tuskin on lukenut enempää kirjoja kuin Teemu Selännekään”

Kuva: Johannes Ijäs
Ville Kopra (vasemmalta lukien), Raimo Sailas, Riina Nevamäki ja Antti Aarnio keskustelivat Espoon Leppävaarassa lauantaina puoleltapäivin.

Espoon Leppävaaran kauppakeskus Sellossa pidetyssä kuntavaalipaneelissa olivat lauantaina äänessä Raimo Sailas ja SDP:n espoolaiset kuntavaaliehdokkaat, ekonomistit Antti Aarnio ja Ville Kopra.

Ville Kopra katsoo, että monet merkit näyttävät nyt siltä, että Suomessa ollaan pääsemässä uuteen talouskasvuun.

– Oltiinpa Espoossa, Suomessa tai Euroopassa, poliitikkojen tehtävä pitää huoli siitä, että uusi kasvu on kestävää.

Valtioavarainministeriön entinen, eläkkeellä oleva valtiosihteeri Raimo Sailas näkee maailmantalouden kehittyvän tällä hetkellä myönteiseen suuntaan.

– Tätä mieltä ollaan nyt aika laajalti. Yksi suuri uhka kehitykselle on, hänen nimensä on Donald Trump. Hänen otteensa ovat arvaamattomia. Protektionismi olisi todellista myrkkyä maailmantalouden kasvulle. Trump tuskin on lukenut enempää kirjoja kuin Teemu Selännekään, Sailas sanoi ja muisteli, että Selänne olisi jossain sanonut lukeneensa vain yhden kirjan. Tosin siitä ei ole tietoa, onko tarina tosi.

Sailas sanaili, miten Trumpille ei ole ilmeisesti kukaan kertonut, että 30-luvun lama piteni, kun USA aloitti protektionismin. Syntyi kauppasota, kun muut vastasivat samalla tavalla. Seurauksena oli lama joka sillä kertaa ei oikeastaan katkennut kuin toiseen maailmansotaan.

Sailas ei lähtenyt ehdolle.

Espoon Sellossa keskustelua veti pääministeri Juha Sipilän poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki, kunnallisvaaliehdokas Espoossa hänkin. Nevamäki on keskustan listoilla. Sailas ei ole kuntavaaliehdokkaana lainkaan, vaikka Antti Aarnion mukaan yritetty oli.

Sailaksen mukaan nyt myös Suomen taloudelinen kehitys on vihdoinkin irtautumassa taantumasta. Takana on finanssikriisin jälkeinen vuosikymmen, jota voisi luonnehtia näivetystaudin vuosikymmeneksi.

Valtiontalouden velkaantumisen peittoamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen asetetut tavoitteet eivät ole kuitenkaan toteutumassa. Sailas totesikin kysymyksen kuuluvan, mitä hallitus aikoo puoliväliriihessä tehdä.

Milttonin pääekonomistin Ville Kopran mukaan finanssikriisin epävarmuudesta on päästy jo aika pitkälle eteenpäin. Myös teollisuuden rakennemuutokseen näkyy vastauksia. Esimerkiksi metsäteollisuus vetää ja palvelualallakin on kasvulukuja. Haasteena ovat kuitenkin kestävyysvaje ja pitkän ajan julkisen talouden tasapainottaminen.

Kopra sanoi kannattavansa keinoja, joilla työllisyysastetta nostetaan, yksi asia on perhevapaauudistus.

STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio painotti voimakkaasti koulutuksen merkitystä. Se auttaa työllistymiseen. Myös palkkatukea pitäisi lisätä Ruotsin tapaan.

”Se on hyvinvointivaltion säilymisen edellytys.”

Raimo Sailas teroitti työllisyysasteen nostamisen merkitystä.

– Paljon suuremman joukon ihmisiä pitää käydä töissä. Piste. Se on hyvinvointivaltion säilymisen edellytys. Olennaisinta on, että talous kasvaa ja vienti vetää, se luo työpaikkoja eikä yritetä erilaisilla tempuilla saada ihmisiä töihin. Vielä on se tilanne, että vienti on noin viidenneksen pienempää kuin 2007–2008. Nyt alkaa olla merkkejä viennin vedosta, se on ratkaisevaa työllisyyden paranemisen kannalta.

Riina Nevamäki totesi, että kyse on siitä, onko kasvu riittävän suurta ja johtaako se hallituksen tavoitteisiin.

– Parhaiten vetävät nyt kuljetusvälineet – viedään laivoja, autoja ja traktoreita. Niissä on liki 10 % viennin kasvu. Se ei välttämättä heijastu kovin laajalle työpaikkoina. Kasvu saisi olla laaja-alaisempaa, sen pitäisi olla palvelualoilla, Ville Kopra totesi.

”Enpä usko, että palkkoja lähdetään alentamaan.”

Raimo Sailaksen mukaan kilpailukykykeskustelu Suomessa on ollut sekavaa.

–  Enpä usko, että palkkoja lähdetään alentamaan, palkkapolitikka varmaan pysyy tiukkana. Nyt on katseen käännyttävä yrityksiin. Niltä odotetaan uusia avauksia ja suurempaa riskinottoa, Sailas sanoi ja siteerasi selvitystä, jonka mukaan Suomessa on vain puolensataa kansainvälistymiseen pyrkivää keskisuurta yritystä.

Ville Kopra arveli, että Suomen yritysverotuksessa on kasvua hidastavia tekijöitä.

– Jos sanoo rumasti, niin listaamattomien yritysten osinkoverotus saattaa joissain tapauksissa jopa laiskistaa. Jos tase on kasvanut riittävän suureksi, ei ole enää kannustinta uudelle kasvulle. Pitäisi jossain vaiheessa tehdä yritysveroremontti, ettei taseen varassa köllöttelemällä olisi enää yhtä mukavaa kuin tähän asti.

Kopra katsoi myös, että Kataisen hallituksen aikana tehty yhteisöverokannan lasku on ollut kilpailukykysopimuksen ohella merkittävässä roolissa, jotta kasvu on lähtenyt vetämään.

”Suosittelen opintomatkaa Ouluun.”

Sailaksen mukaan työvoiman liikkuvuuden kannalta keskeistä on asuntopolitikkaa. Hän sanoi, etä Suomessa ollaan totaalisesti monien hallitusten aikana epäonnistuttu asuntopolitiikassa. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat  järkyttävän korkealla pääkaupunkiseudulla.

– Puheet siitä, että ei ole maata eikä tontteja – eihän täällä ole muuta kuin metsää. Espoostakin taitaa suurin osa olla Nuuksion erämaata, Sailas sanoi eikä tällä sinänsä ottanut kantaa Nuuksion rakentamisen puolesta

– Ei maapula ole ongelma ja tonttikysymys on ratkaistavissa, jos halutaan. Tämän kuntoonsaaminen on omisssa eli suomalaisten päättäjien käsissä, Sailas jatkoi.

Ville Kopra painotti valtion ja kuntien yhteistyötä ja radan varsiin rakentamista. Samalla asialla oli Antti Aarnio.

– Suosittelen, että valittava (Espoon) valtuusto tekisi opintomatkan Ouluun. Siellä kaupunki on hoitanut maa- ja tonttipolitiikaa pitkäjänteisesti. Asuntojen hinnat ovat aivan siedettäviä, Sailas totesi.

”Miten Suomen rakennusala on voinut epäonnistua niin pahoin?”

Raimo Sailas on asunut hieman yli 30 vuotta Espoossa. Kaupunki on hänen mukaansa hänen toinen kotiseutunsa.

– Minäkin olen junantuoma. Kaikissa tuktimuksissa mitä espoolaisista tehdään, ihmiset arvostavat ainakin luontoa ja turvallisuutta. Luonto on minulle iso juttu Espoossa, tämä on tosi viihtyisä ympäristö. Täällä on hyvät koulut lapsille, Antti Aarnio sanoi.

Hän kuitenkin huolehti myös siitä, että Espoossakin monet nuoret jäävät vain peruskoulun varaan.

Antti Aarnio arveli myös, että Espoossa on melko hyvät palvelut verrattuna moneen muuhun kuntaan. Samalla hän kuitenkin muistutti, että kaupungissa on myös suuria alueellisia eroja.

Myös homekouluista puhuttiin. Sailas sanoi pitävänsä ongelmaa käsittämättömänä ja ihmetteli, miten Suomen rakennusala on voinut epäonnistua niin pahoin.

– Ja vieläkin epännistuu, uudet koulut homehtuvat käteen. Tämä pitäisi Espoossa saada kuntoon hyvin nopeasti.

”Modernin liikennejärjestelmän esimerkkikaupungiksi.”

Ville Kopra uskoo, että hajanainen Espoo kaupungistuu Länsimetron myötä. Sen varteen rakennetaan.

Kopran mukaan Espoossa on monia innovatiivisia liikennealan yrityksiä. Niissä on kiinnostusta kehittää liikennejärjestelmää ja esimerkiksi sähköautoja.

– Toivon, että Espoon uusi valtuusto rakentaisi tästä modernin liikennejärjestelmän esimerkkikaupunkia.

Aarnio visioi jopa, että joskus tulevaisuudessa joukkoliikenne olisi ilmainen.

– Paljon puhutaan erilaisista maskuttomista palveluista. Itse olisin aika varovainen, että vietäisiin kaikki palvelut vuorotellen maksuttomiksi. Se johtaa veroasten kasvuun, Ville Kopra jatkoi.

Aarnio toppuutteli, että uskoa voi luoda, mutta lupauksien antamisesta ei ole kyse. Hän painotti myös, että asioita on tehtävä yhteistyössä.

Trumpin ensimmäinen kunnon häviö.

Raimo Sailas palautti asioita maailmanpolitiikkaan. Hän muistutti, miten kriisit tulevat yllättäen, öljykriisiin, Neuvostoliiton hajoamiseen sekä 2007–2008 finanssikriisiin ei osattu varautua.

Sailas painotti hyvää taloudenhoitoa ja varautumista erilaisiin yllätyksiin.

– Pidetään valtiontalous paljon paremmassa kunnossa ja toinen on, että kilpailukyky olisi hyvä.

Sailas palasi vielä Trumpiin. Hänen presidenttiytensä on aiheuttanut tavatonta epävarmuutta maailmanpolitiikassa ja -taloudessa.

Sailaksen mukaan Trumpin ensimmäinen kunnon häviö eli terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisen estyminen osoittaa, että elämä tulee olemaan aika hankalaa.

”Italia Euroopan heikoin lenkki.”

Brexitin Sailas ennusti vielä synnyttävän Euroopassa ristiriitoja. Italiaa hän pitää Euroopan heikoimpana lenkkinä. Sen poliittinen järjestelmä on epävakaa ja pankit ovat heikossa kunnossa.

– Kyllä tämä näyttää valitettavan sekavalta ja riskialttiilta tämä maailman meno tällä hetkellä, Sailas murehti ja nosti esiin myös Länsi-Balkanin epävakauden.

– On tärkeää, etä Suomessa jaksetan ajatella, että EU on meille kuitenkin se väylä, jonka kutta pystytään vaikuttamaan pöydissä, joihin ei muuten pääsisi.

Kopra viittasi Paavo Lipposen kirjoitukseen Helsingin Sanomissa.

– Hän sanoi ääneen, että Suomen pitää jaksaa ja malttaa tukea EU:ta myös silloin kun siellä on vaikeata.

– Olen postiviinen ja uskon, etä asiat ratkeavat. Tulee uusia kriisejä, mutta pääsemme niistä eteenpäin Eurooopassa. Ei auta kuin hoitaa Espoossa oma leviskä niin hyvin kuin mahdollista, Antti Aarnio päätti.