Maratonkeskustelu perintöverosta kuumensi tunteet – ”Pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana”

Kuva: Getty Images

Eduskunta sai eilen käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, jossa peruttaisiin hallituksen aiempi kaavailu sallia alaikäisten perillisten perintöverohuojennukset yritysten perintätilanteissa.

Asiasta on aiemmin taitettu peistä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja nyt sama kiista siirtyi täysistuntosaliin. Helsingin Sanomat on kertonut lokakuussa muun muassa valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenen, kansanedustaja Timo Harakan (sd.) kannoista.

Harakan mielestä hallituksen toiminnan taustalla on pelko siitä, että perintö- ja lahjaveron huojennus, jonka tietyt henkilöt saavat syntyperänsä perusteella, todettaisiin perustuslain tasavertaisuusperiaatteen vastaiseksi.

– Kummastelen sitä, että meillä on laissa perustuslain kannalta testaamaton pykälä, koska pelätään, että vauraat ihmiset menettäisivät etujaan. Sellainen toiminta on minulle aika vastenmielistä, hän sanoi HS:lle.

Kyse on siis siitä, että jos alaikäisten huojennusta tarkasteltaisiin perustuslakivaliokunnassa, samalla perintö- ja lahjaveroasiat voisivat joutua laajempaan perustuslakivaliokunnan syyniin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että hallituksen käsityksen mukaan perintö- ja lahjaverolakiin esitetty uusi 55 §:n 9 momentti olisi ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Jotta esityksen mukaisten lakiehdotusten voimaansaattaminen valtion talousarvioesitykseen liittyvänä lakina vuoden 2017 alusta ei vaarantuisi, hallitus pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena kyseisen kohdan poistamista lakiehdotuksesta.

”Alun perin hyvä tarkoitus.”

Ennen keskustelun keskeyttämistä eilen, täysistunnossa riitti kolme tuntia puhetta asiasta.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen totesi, että alun perin hallituksen tarkoituksena oli muuttaa sinänsä hyvässä tarkoituksessa perintö- ja lahjaveroa siten, että myös alaikäinen saisi huojennuksen.

Viitasen mielestä kyse on siitä, nykyinen hallitus on alun perin ajatellut avata lakipykälän ja avatessaan sen toisessa tarkoituksessa onkin käynyt ilmi jotain muuta.

– Tässä asiassa kokonaisuudessaan, johon sisältyvät nämä mittavat kaverikapitalismin nimeä kuljettavat verohuojennukset hyvinvoiville ihmisille, nämäkin saattaisivat joutua vaaraan ja saattaisivat joutua perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden arvioinnin kohteeksi.

SDP:n kansanedustajat vaativat asian saattamista perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

– Alaikäisen oikeuksien lisääminen laajentaisi tämän pykälän alaa. Koska samalla sitten koko verohuojennuksen ehdosto tulisi kokonaisuudessaan tarkasteluun, mitä hallitus ei halunnut, niin tämä pykälä poistettiin tästä täydentävästä esityksestä, Timo Harakka totesi.

Hän lisäsi kannattavansa lämpimästi sitä, että pykälän 55 alaa laajennettaisiin alun perin ehdotetulla tavalla eli, että alaikäisetkin perilliset voisivat saadat perintöverohuojennuksen.

– Toivon, että lainsäädäntövaltaa käyttävä eduskunta pitää huolen siitä, että niin voimassa oleva lainsäädäntö kuin siihen tehtävien muutosten tulee aina kestää perustuslaillisuusarvioinnit, eikä osa eduskunnan jäsenistä pyri kaikin keinoin estämään tätä. Siitä on kysymys, vihreiden Touko Aalto sanoi.

Aalto kyseli, mitä hallitus oikein pelkää?

– Mikä on se vaara, jonka vuoksi hallitus tuntuu pelkäävän perustuslakivaliokuntaa kuin ruttoa, etenkin kun hallituksen itsensä mielestä perintö- ja lahjaverotukseen esitetty 55 §:n 9 momentti on ongelmaton perustuslain yhdenvertaisuuden kannalta?

”Absurdia, surullista ja hullunkurista.”

Pia Viitanen painotti jälleen, että 17-vuotiaalla pitäisi olla samat oikeudet kuin 18-vuotiaalla.

– Sinänsä tässä oli hyvä tarkoitus. Siksi oli niin absurdia ja surullista ja hullunkurista ja minun mielestäni jopa vastenmielistä, että tuli se kuva tästä, että sen takia tätä nyt vältetään eikä tätä huojennusta voida alaikäiselle säätää, koska pelätään sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsisi koko sisällön oikeellisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Kysymyksessä on Viitasen mukaan tilanne, jossa yritysvarallisuuden ohella voidaan siirtää huomattavaakin arvopaperiomistusta huojennetuin ehdoin tilanteessa, jossa esimerkiksi maatilavarallisuudessa tosiasiassa efektiivinen veroaste on keskimäärin 1,6 tai yritysvarallisuudessa todellinen veroprosentti on keskimäärin noin 3,5.

– Ja sitten samaan aikaan kuitenkin se toinen perijä, joka ei ole tässä asemassa, joka on sen sisko, veli tai muu, maksaa ihan normaalin asteikon mukaisen perintöveron, joka voi olla vaikka 20 prosenttia tai minkä asteikon mukaan hänelle kuuluukaan. Varmasti on aika perusteltua herättää kysymys, onko tässä yhdenvertaisuusongelmia.

Krista Kiurun mukaan olisi tärkeätä, että sukuyritys tai sukutila voisi säilyä myös nuoren ja varttuvan ihmisen käsissä. Tältä osin hallituksen pyrkimys huojennusta tasapuolistamiseen oli järkevä.

– Mutta tämä uusi huojennus olisi johtanut siihen, että olisi pitänyt tarkistaa koko yrityshuojennuksen 55 §, jolloin ei pystytä tekemään Suomessa mitään muitakaan muutoksia … Käytännössä siihen ei voi koskea sen takia, että pelätään tätä perustuslaillista arviointia.

– Minä pidän tätä erittäin suurena eduskunnan alennustilana, Kiuru sanoi.

”Nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen.”

Hallituksen toimia eilisessä täysistunnossa selvittivät muun muassa kansanedustajat Timo Kalli (kesk.) ja Ben Zyskowicz (kok.).

– Tämä huojennusjärjestelmä on ollut voimassa 37 vuotta, ja tämän hallituksen alkuperäisen ehdotuksen tarkoitus oli luoda entistä parempia edellytyksiä yrityksille investoida ja saada aikaan parempaa työllisyyttä. Sitten kun kävi ilmi, että tässä saattaa olla ongelmia, hallitus on korjannut esityksen, poistanut tämän 9 momentin ja nyt palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Tällä hetkellä tässä tämä pykälä ei ole auki, eikä tässä ole olemassa näitä ongelmia, Kalli sanoi.

– Jos tämän nyt sanoo pähkinänkuoressa, niin ymmärrän tapahtuneen niin, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, sen verojaostossa, enemmistö eli hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet ottaa riskiä koko nykyisen perintö- ja lahjaverolainsäädännön sisältämän sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuslainmukaisuudesta eli siitä, että perustuslakivaliokunta toteaisi sen perustuslain vastaiseksi, ja siksi päätettiin korjata lakiesitystä niin, että lakiesitystä ei tarvitse lähettää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Ja nyt siis tällä nyt käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä tehdään tämä korjaus tähän alkuperäiseen esitykseen, Ben Zyskowicz sanoi.

Zyskowicz nimesi ongelmaksi myös sen, että perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kuuluvat hänen mukaansa pääosin niin sanottuun ”perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan”.

– Perustuslain tulkinnat ovat tulleet niin kireiksi ja niin oudoiksi minun mielestäni, että täällä vakavasti nyt tapahtui näin, että koko (valtiovarain)valiokunta — tai siis hallituspuolueiden enemmistö valiokunnassa — ei halunnut lähteä lähettämään asiaa edes perustuslakivaliokuntaan, kun oltiin huolissaan siitä, mitäköhän sieltä tulee.

Zyskowicz lausui myös, ettei perustuslakivaliokunta ole koskaan tähän mennessä todennut mitään verolakiesitystä yhdenvertaisuusperusteella perustuslain vastaiseksi. Zyskowicz totesi tämän olevan aivan luonnollista, koska esimerkiksi verotuksessa lainsäädäntö asettaa jatkuvasti eri kansalaisia erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin asemiin.

Keskustelua aiheesta

Ilouutisia jäsenille: Uuden Teollisuusliiton jäsenmaksuun reilu alennus

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Uuden Teollisuusliiton työttömyyskassan jäsenmaksu alenee ensi vuonna. Finanssivalvonta on vahvistanut Teollisuuden työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia. Tämä tarkoittaa erityisen suurta jäsenmaksun alenemista entisen Metallin ja Puuliiton kassan maksuihin, mutta myös teamilaisten jäsenten maksu alenee.

Kolme nyt vielä itsenäisinä toimivaa kassaa yhdistyy yhdeksi suurkassaksi vuoden alussa. Teollisuusliiton varsinainen jäsenmaksu on ensi vuonna 1,0 prosenttia. Yhdessä kassamaksun kanssa jäsenten kokonaisjäsenmaksu on siis 1,49 prosenttia.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi entisille Metallin kassan jäsenille peräti 0,25 prosenttiyksikköä pienempää kokonaismaksua tähän vuoteen verrattuna. Korkeimmillaan Metallin maksu oli 90-luvun lamassa vuonna 1994, jolloin maksettiin 2,20 prosenttia. Tällä vuosikymmenellä käytiin korkeimmillaan 1,80 prosentissa vuonna 2011.

Myös puuliittolaisille tulee nyt reilu, 0,21 prosenttiyksikön alennus. Teamilaisilla alennus on 0,01 prosenttiyksikköä. Nykyiset TEAMin jäsenet hyötyvät kuitenkin erityisesti siitä, että uusi suurkassa ei peri työttömiltä jäseniltään jäsenmaksua.

– On todella hienoa, että pääsemme kertomaan jäsenillemme näin iloisia uutisia. Suurin syy siihen, että pystymme tällaisiin alennuksiin, on tietenkin työllisyystilanteen parantuminen roimasti, sanoo Teollisuuden työttömyyskassan johtaja Irene Niskanen.

Työttömyys on alentunut kaikissa kolmessa fuusioituvassa liitossa viime vuoden lopulta lähtien. Tämän vuoden lokakuussa päivärahan saajia oli yhteensä vajaat 14 000, mikä oli noin 4 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Hyvä kehitys on heijastunut selkeästi myös maksettuihin etuuksiin. Kassat ovat tänä vuonna maksaneet yhteensä 218 miljoonaa euroa, missä on 66 miljoonan vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Keskustelua aiheesta

Kuningatar Elisabet löi Salolaisen ”Commander of the Order of the British Empire CBE:ksi”

Kuva: Lehtikuva
Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) sai kuningtattarelta korkean arvonimen - Commander of the Order of the British Empire CBE

Britannian kuningatar Elisabet on myöntänyt kansanedustaja Pertti Salolaiselle (kok.) korkean arvonimen Commander of the Order of the British Empire CBE. Salolainen sai arvonimen tunnustuksena työstään Suomen ja Britannian suhteiden hyväksi.

Salolainen toimi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittajana Lontoossa vuonna 1966. Yleisradion Lontoon kirjeenvaihtajana hän oli vuosina 1966–1969. Hän palasi Lontooseen Suomen suurlähettilääksi 1996–2004.

Hänelle myönnettiin Lontoon Cityn vapaakansalaisuus vuonna 1998. Suurlähettiläänä toimiessaan Salolainen oli perustamassa suomalais-brittiläistä kauppakamaria. Eduskuntaan palattuaan hän on toiminut Britannian ystävyysryhmän puheenjohtajana.

Suomessa Salolainen sai ministerin arvonimen vuonna 2004.

 

 

Keskustelua aiheesta

Kasvupalvelulaki hiertää yhä hallituksessa – ”Ei ole mitään uutta sanottavaa”

Kuva: Kari Hulkko
Hallitus siirtäisi TE-keskusten tehtäviä kasvupalvelulakiuudistuksessa valtiolta maakunnille tai kuntayhtymille.

Hallituksen piti lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta tänään päivällä eduskunnassa ei siltä näyttänyt.

Asiasta sinisten puolesta neuvotteleva Jari Lindström vastasi kysymykseen missä mennään lyhyesti, että ”ei missään”.

– Ei ole mitään uutta sanottavaa.

Eilen hän kertoi Demokraatille, ettei uutta neuvottelupäivää asiasta ole sovittu.

Kokoomuksen puolesta asiasta neuvottelee oikeusministeri Antti Häkkänen.

Missä mennään kasvupalvelulain kanssa?

– Neuvottelut jatkuvat ja kohta saadaan varmasti asia maaliin, ei siinä sen ihmeempää. Eiköhän ihan tässä lähiaikoina varmaan asiat selkene.

Aikataulua Häkkänen ei käy arvioimaan.

– En osaa sanoa sen tarkemmin, sitten, kun on valmista, sitten julkaistaan, hän toteaa.

Kasvupalvelulaki siirtäisi työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille. Keskustan ja kokoomuksen mielestä kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Siniset pitää tiukasti kiinni hallituksen aiemmasta sovusta, jossa vain Uudellamaalla eli pääkaupunkiseudulla olisi kuntayhtymiin nojaava erillisratkaisu.

Puoluevaltuuston oikeistolaisuusarvio ei yllättänyt keskustaedustajaa: ”Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedusta Hannakaisa Heikkinen sanoo toivovansa, että keskustan kasvot näyttäytyisivät enemmän hallituksen jäljellä olevalla kaudella.

59% Suo­men­maan ky­se­lyyn vas­tan­neis­ta kes­kus­tan puo­lu­e­val­tuus­ton jä­se­nis­tä pi­tää hal­li­tuk­sen po­li­tiik­kaa lii­an oi­keis­to­lai­se­na. Muutos on raju, sillä vii­me huh­ti­kuussa vain 30 pro­sent­tia ajatteli näin.

Suomenmaan mukaan ar­vos­te­li­jat sa­no­vat, et­tä hal­li­tus on sääs­tö­pää­tök­sil­lään li­sän­nyt köy­hyyt­tä.

Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen toteaa suoraan, ettei puoluevaltuuston arvio politiikan oikeistolaisuudesta tullut mitenkään yllätyksenä.

– Kyllä sama näkemys varmaan meillä myös eduskuntaryhmässä on. Toisaalta minulla on myös se ymmärrys, että nyt kun talous on saatu kuntoon, pystymme myös lähtemään toteuttamaan hallitusohjelman niitä osioita, jotka sitten näyttäytyvät myös siinä, että heikompiosaisista huolehditaan. Kyllä minä kuitenkin allekirjoitan, että ne toimet, joilla talous on saatu käännettyä vielä vahvempaan kasvuun kuin edes uskallettiin toivoa, ovat olleet olennaisia, hän sanoo.

Heikkisen mukaan seuraava kiinnekohta on se, kun professori Juho Saaren työryhmä antaa elementtejä siihen, miten sosiaalista hyvinvointia ruvetaan jakamaan uudelleen.

– Nyt tarvitaan vielä vähän malttia, Heikkinen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on asettanut työryhmän antaen sille tehtäväksi yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämisen.

Kysymykseen, onko kokoomus vienyt hallitusta ensi vuodet, Heikkinen toteaa, että hallitus on keskustajohtoinen.

– Mutta en minä sitäkään kiistä, etteikö meillä näkemyseroja ole.

– Ehkä minä näkisin sen asian niin, että nimenomaan lääkkeet talouden kääntämiseksi ovat olleet kovat. Ehkä ne ovat olleet nimenomaan sitten leimallisesti kokoomusmaisempia. Mutta jospa tässä jälkikaudella näyttäytyisivät sitten enemmän keskustan kasvot, kun saadaan Saaren työryhmän toimenpiteitä toteutettua.

Saaren selän takana?

Oppositio jätti tänään välikysymyksen hallituksen eriarvoistamispolitiikkaa vastaan. Kritiikki hallituksen toimia kohtaan oli kovaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi muun muassa, että kokoomus on tekemässä Suomesta yövartijavaltion.

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä totesi esitellessään välikysymystä, että hallitus piiloutuu nimenomaan Saaren työryhmän työn taakse.

– Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä painotti.

– Me olemme kuitenkin linjanneet nämä kaikki linjaukset, mitä on tehty, hallitusohjelmaan jo. Se on ollut tiedossa ja ne on onneksi lähes kaikki tiukennukset ja kiristykset toteutettu. Tässä on kuitenkin nyt esimerkiksi pystytty takuueläkettä korottamaankin, joka merkitsee juuri niille pienituloisemmillekin ensi vuoden alusta kevennystä, Hannakaisa Heikkinen vastaa.

– Juho Saaren taakse menemiseen haluan todeta, että hallituskausi on kuitenkin toivottavasti nytkin sen neljä vuotta. On parempi, että Juho Saaren linjaamat asiat ovat hyvin suunniteltuja ja jopa sellaisia, että jos kaikkea hänen esittämäänsä ei ehditä tänä loppukautena toteuttamaan, että myös oppositio kokee niiden olevan järkeviä ja hyvin mietittyjä. Sitä työtä voidaan jatkaa ja hyödyntää tulevilla hallituskausilla, Heikkinen jatkaa.

Millainen sulka hattuun, Ben Zyskowicz?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa, ettei ole lukenut Suomenmaan kyselyä. Millaisena sulkana otatte sen hattuun, että keskustan puoluevaltuusto pitää hallituksen politiikkaa oikeistolaisena?

– Jos ihan yleisellä tasolla kommentoin, niin täällä salissahan ihan viime päivinäkin oppositio on moittinut hallituksen talouspolitiikkaa kokoomuslaiseksi. Kyllä me mielellämme otamme isyyttä, jos niin halutaan sanoa, tässä asiassa, koska hallituksen talouspolitiikka on ollut se työn linja, jota kokoomus on aina korostunut. On pyritty tekemään ratkaisuja ennen kaikkea verotuksen puolella mutta muutoinkin, joilla tuetaan työntekoa ja yrittäjyyttä, Zyskowicz vastaa ja kuten kokoomus teki vaihtoehtobudjeteista keskusteltaessa, syyttää oppositiota halusta korottaa veroja.

Hallituskumppani keskustan puoluevaltuusto ei ole Zyskowiczin arvioista huolimatta kovin tyytyväinen hallituksen linjaan.

– Minä en nyt osaa keskustan puoluevaltuuston tunnelmia arvioida. Mutta jos arvioin esimerkiksi pääministerin puheita eduskunnassa ja kansanedustajien puheita, muun muassa ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkosen puheita, tuntuu siltä, että tyytyväisyys siihen, että valittu talouspolitiikka toimii ja tuottaa tulosta, on aivan yhteinen hallituspuolueiden piirissä, Zyskowicz vastaa.

Suo­men­maan ky­se­lyyn viikolla 46 vas­ta­si 67 puo­lu­e­val­tuu­tet­tua 135:stä. Ky­se­ly teh­tiin vii­kol­la 46. An­ta­mas­taan oi­keis­to­lei­mas­ta huo­li­mat­ta val­tuu­te­tut suo­vat hal­li­tuk­sel­le kou­lu­ar­vo­sa­nan 8,2 ja vas­taa­jis­ta 60 pro­sent­tia oli mel­ko tyy­ty­väi­siä kes­kus­tan ar­vo­jen nä­ky­mi­seen hal­li­tuk­sen pää­tök­sis­sä.

Keskustelua aiheesta

”Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi” – Sipilä saa sd-kolmikolta kaipaamaansa konkretiaa EU-pöytiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n Tytti Tuppurainen eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona.

Pääministeri Juha Sipilä peräänkuulutti oppositiolta pääministerin ilmoituksen yhteydessä eduskunnassa konkreettisia ajatuksia Suomen EU-linjan kehittämiseen.

– Valitettavasti yhden minuutin puheenvuorossa ei kaikkea evästystä ennätä antaa. Niinpä kirjaamme tähän ylös sellaisia konkreettisia sosiaalisemman Euroopan tavoitteita, joihin hallituksen olisi hyvä pikimmiten tarttua, toteavat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sekä kansanedustajat Tytti Tuppurainen ja Lauri Ihalainen yhteisessä kirjeessä, joka on on välitetty pääministeri Sipilälle tänään perjantaina.

– Pienikin maa voi olla EU:ssa kokoaan suurempi. Oikeilla eväillä ja aktiivisuudella Suomi voi olla yksi EU:ta uudistavista voimista, he painottavat.

Antti Rinne. (Kuva: Lehtikuva)

Sd-kolmikko toivoo, että pääministeri ottaa nämä kymmenen tavoitetta mukaansa neuvottelupöytiin ja keskittyy rakentamaan Suomesta sellaista toimijaa, joka haluaa kehittää EU:ta tasapainoisesti arvoyhteisönä, sosiaalisena yhteisönä, taloudellisena yhteisönä sekä turvallisuusyhteisönä.

EU:n sosiaalisen pilarin kehittämisessä on heidän mukaansa tehtävä selkeä työnjako siitä, mitkä kuuluvat kansallisvaltioiden tasolla toteutettaviin asioihin ja mitkä asiat toteutetaan koko unionin alueella. Esimerkiksi erot sosiaaliturvan perusteiden painotuksissa voivat erota jäsenmaittain merkittävästi.

Rinne, Tuppurainen ja Ihalainen tarjoavat Sipilälle 10 evästä EU-pöytiin.

  1. Palkka- ja siihen liittyvät sopimusratkaisut kuuluvat järjestöjen sopimusautonomian piiriin. Olennaista on huolehtia, että järjestöjen neuvottelu- ja sopimusoikeudet turvataan ja vahvistetaan EU:n alueella.
  2. Kansalliset rajat ylittävien konsernien työntekijöiden tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää.
  3. Nuorten koulutus- ja työllistämismahdollisuuksien parantamiseen on lisättävä voimavaroja. Tähän työhön on jo olemassa valmis työkalu: eurooppalainen nuorisotakuu, jossa Suomi on toiminut innoittajana.
  4. Yksinyrittäjien ja itsensätyöllistävien asemaa on parannettava. Yksi askel voisi olla komission esittämä työsuhteen todentamisdirektiivi. Nollatuntisopimuksille on kyettävä luomaan pelisäännöt.
  5. Työ- ja sosiaalipolitiikan tavoitteita voidaan tehostaa EU-tasolla lisäämällä taloudellisen ohjausjakson seurantatavoitteisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerit.
  6. Toimitaan aloitteellisesti uuden EU –tason työsuojelustrategian ja ohjelman aikaansaamiseksi. Työmarkkinajärjestöt voisivat laatia puitesopimuksen.
  7. Parannetaan lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä vaikuttavuutta ja valvontaa.
  8. Toimitaan aloitteellisesti EU -tasoisten pelisääntöjen rakentamiseksi työntekijöiden osaamisen ja muutosturvan parantamiseksi. Suomen muutosturvamalli on hyvä innovaatio näihin keskusteluihin.
  9. EU -rahastoja on kohdennettava tarkemmin sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edellytyksiin.
  10. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi Suomen tulee aloitteellinen EU:ssa mukaan lukien perhevapaajärjestelmän kehittämisessä. Työpaikkakohtaiset tasa-arvosuunnitelmat tulisi olla EU-tasoa koskeva uudistus.

Lauri Ihalainen. (Kuva: Kari Hulkko)

Antti Rinteen, Lauri Ihalaisen ja Tytti Tuppuraisen mukaan nyt on juuri oikea aika hallituksen laatia laajalla yhteistyöllä erillinen tilannearvio ja tavoitteet siitä, miten 100-vuotias Suomi vientivetoisena ja suhdannevaiheluihin herkästi reagoivana maana varautuu kansallisesti tulevaisuuden Emu-aikaan.