Kolumnit
12.6.2026 05:30 ・ Päivitetty: 11.6.2026 11:21
Maria Guzenina: Tekoäly leikkaa läpi koko yhteiskunnan – pysyykö päätöksenteko sen perässä?
Kun tulin Euroopan parlamenttiin, oletin, että tekoälyn kaltaiselle yhteiskuntaa mullistavalle ilmiölle olisi oma valiokuntansa. Olin väärässä.
Tekoäly osaa ja pystyy vaikka mihin, mutta vähemmälle analysoinnille on jäänyt se, miten tekoäly muokkaa yhteiskuntaamme.
Euroopan parlamentissa valiokunnat kyllä tiedostavat tekoälyn olemassaolon omasta kapeasta kulmastaan, mutta siiloutunut käsittely estää näkemästä kokonaiskuvaa. Emme koskaan käsittelisi ilmastonmuutosta pelkästään energiapolitiikkana tai turvallisuutta pelkästään puolustuspolitiikkana.
Samalla tavalla tekoäly ei ole vain tutkimus-, talous,- hyvinvointi,- tai digipolitiikkaa. Se on ilmiö, joka vaikuttaa niihin kaikkiin yhtä aikaa.
HISTORIAN aikana yksikään muu teknologia ei ole muuttanut yhteiskuntia yhtä nopeasti kuin tekoäly.
Työn tekeminen, luovuus, tiedon etsiminen, tutkimus ja tuotekehitys, terveydenhuolto, energiapolitiikka, turvallisuus, kansainväliset valtasuhteet, vapaa-aika ja jopa ihmisen aivojen käyttö ovat kaikki muutoksessa tekoälyn vaikutuksesta.
Tekoälystä on tullut uuden ajan strateginen voimavara.
Yksikään muu teknologia ei ole muuttanut yhteiskuntia yhtä nopeasti kuin tekoäly.
Mutta pysyykö päätöksenteko kehityksessä mukana? Kun mitä tahansa poliittisia päätöksiä tehdään irrallaan kokonaisuudesta, lopputuloksena voi olla ihan muuta kuin toivottiin.
Tekoälyn yhteiskuntaa läpileikkaava voima on valtava, eikä Euroopalla pitäisi olla varaa antaa muiden määritellä, minkälaisena apurina sitä mantereellamme käytetään.
OLEN tehnyt Euroopan parlamentissa aloitteen erillisen tekoälyvaliokunnan perustamiseksi. Aloitteeni on allekirjoittanut useampi parlamentin varapuhemies ja yli 40 europarlamentaarikkoa eri poliittisista ryhmistä.
Syntynyt keskustelu on jo itsessään ollut tärkeä. Keskustelusta on siirryttävä dynaamiseen toimintaan. Kun muualla maailmassa huomioidaan tekoäly yhtenä tärkeimmistä poliittisen päätöksenteon uusista lohkoista, myös Euroopan on otettava se vakavasti.
Esimerkiksi Australian senaatti perusti vuonna 2024 erityisen tekoälyä käsittelevän valiokunnan. Sen tehtävänä on tarkastella tekoälyä kokonaisuutena: taloutta, työelämää, demokratiaa, ympäristöä, turvallisuutta ja kansalaisten oikeuksia.
Valiokunnan toimeksiannossa korostettiin nimenomaan tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia, ei vain teknologiaa.
Suurin riski eurooppalaisessa politiikassa ei taida olla se, että teemme tekoälystä vääriä päätöksiä. Suurin riski taitaa olla siinä, että teemme oikeita päätöksiä liian kapeasta näkökulmasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.