Marinin mukaan ilmastonmuutoksen torjunta vaatii ”aivan ennätyksellisiä” investointeja myös julkiselta puolelta.

Myös EU:ssa pohditaan parhaillaan velkasääntöjä. Keskeinen kysymys on, laskettaisiinko “vihreät investoinnit” enää sääntöihin mukaan.

Valtiovarainministerinä toiminut, kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) esitti keväällä Maaseudun Tulevaisuudessa kymmenen miljardin sijoitusta kymmeneksi vuodeksi tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) lisäämiseen, jolla saataisiin Suomen talous selvästi nykyistä kovempaan kasvuun. Tavoite olisi saada yritykset tuotekehityksen avulla investoimaan vihreään siirtymään.

Demokraatille Vanhanen kommentoi niin Marinin avausta kuin taannoista omaa puheenvuoroaan keväällä. Hän muistuttaa, että kehyksen tasosta päätetään vaalikausittain.

– Kehysjärjestelmän etu on se, että sillä neljäksi vuodeksi vakautetaan ja saadaan luotettava käsitys siitä, mikä menotaso on. Jos puhutaan mittavista investoinneista, eivät ne ole juuri tässä hetkessä ratkaistavia. Kyllä niissä täytyy olla sitten erittäin perusteellinen, hyvä valmistelu takana. Jos siihen on sitten aina hallitusta muodostettaessa vaalikauden mittainen näkymä ja usko, että kannattaa investoinnit tehdä, silloin sellainen varmaan otetaan kehystä päätettäessä huomioon, Vanhanen sanoo Demokraatille.

Tällä kaudella kehyksestä on luovuttu koronatilanteen hoitamisen takia. Vanhasen mukaan vaikuttaa siltä, että rahahanojen avautuessa myös pidäkkeitä menetetään helposti.

– Ehkä jälkeenpäin sitten kyetään arvioimaan, mikä väliaikaisen kehyksistä luopumisen vaikutus menotasoon on ollut. Kohdistuivatko ne investointeihin vai mihinkä? hän sanoo.

– Ennen kuin on tiedossa, mikä olisi mahdollinen uusi järjestelmä, kannattaa yrittää vahvistaa nykyistä kehyssääntöä, että sen luotettavuus ja uskottavuus säilyisi mahdollisimman hyvänä, hän sanoo.

Toisaalta heti perään hän palaa siihen, että on itsekin teki keväisen aloitteen tutkimuksen ja kehityksen varojen lisäämisestä, joka sekin olisi ratkaisu, joka ei mahtuisi nähtävissä oleviin kehyksiin.

– Se on juuri sentyyppinen, joka pitäisi tehdä erillisenä ratkaisuna itse asiassa pariakin vaalikautta koskien. Mutta se olisi silloin sen uuden kehyksen osa. Sellaista mallia, jossa kesken kehyskautta tulee vaan hienoja ideoita, joita halutaan toteuttaa eli ikään kuin olemassaolevan kehyksen joustavaa rikkomista kyllä varoisin. Menojen täytyy olla äärimmäisen hyvin suunniteltuja, jotta uskotaan myös siihen, että sellaiset investoinnit tuottavat itsensä takaisin.

Hallitus päättää aina vaalikauden alussa vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta. Noin neljä viidennestä budjetin määrärahoista mitoitetaan kehyksen mukaan. Menosäännön avulla pyritään rajoittamaan veronmaksajan maksettavaksi koituvia menoja.