Huippukokouksen antama evästys komissiolle jäi kuitenkin yleiselle tasolle. EU-johtajat toivovat, että komissio sisällyttää lakipakettiin arvion toimien vaikutuksista ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi kokouksen jälkeen, että EU-maiden johtajat halusivat jättää komissiolle mahdollisuuden omiin ehdotuksiin.

–  Ei haluttu tässä yksityiskohtaisesti määritellä, eikä toisaalta suitsia komission työtä, vaan korostettiin sitä, että nämä vaikutukset pitää arvioida hyvin huolellisesti, Marin kommentoi.

Lakimuutoksia on tehtävä, koska EU on kiristänyt ilmastotavoitteitaan. EU-instituutiot ovat sopineet EU:n ilmastolain lähtökohdaksi, että unioni on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotetaan vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Ilmastolakiin sisältyy myös päästövähennystavoite vuodelle 2030, joka on vähintään 55 prosentin vähennys verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Marinin mukaan EU-maat seisovat edelleen näiden yhteisten tavoitteiden takana.

–  Mutta ymmärrettävästi jäsenmailla on erilaisia tilanteita ja lähtökohtia saavuttaa näitä tavoitteita ja myös omia prioriteetteja ilmastopolitiikkaan liittyen, Marin muotoili.

Marin kertoi korostaneensa omassa puheenvuorossaan metsien ja metsäteollisuuden merkitystä Suomelle.

–  Metsämme auttavat meitä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska metsistä teemme sellaisia tuotteita, jotka vähentävät päästöjä ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

EU-komissiolta heinäkuussa tuleva lakipaketti vaikuttaa suoraan muun muassa siihen, miten Suomen metsät lasketaan mukaan EU:n hiilinielujen kasvattamiseen. Hiilinielulla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ilmiötä tai prosessia, joka sitoo itseensä hiilidioksidia.

Marin sanoi Suomen tekevän aktiivista vaikuttamistyötä EU:n metsälinjausten suhteen.

–  Teemme koko ajan töitä sen eteen, että meidän erityispiirteemme ja meille tärkeät kysymykset huomioidaan, Marin sanoi.