Guterres piti videoiduin avajaispuheen YK:n ihmisoikeusneuvoston vuotuisessa tapaamisessa.

Guterres ei nimennyt maita, mutta nosti esimerkiksi esille vaalikäytäntöjen heikentämisen, itsenäisen journalismin vaientamisen ja sen, että turvallisuutta käytetään tekosyynä toisinajattelijoiden hiljentämiseen.

–  Ihmisoikeuspuolustajia, toimittajia, asianajajia, poliittisia aktivisteja ja jopa lääketieteen ammattilaisia on otettu kiinni, syytetty ja asetettu tarkkailun alle pandemiatoimien tai vaihtoehtoisesti niiden puutteen kritisoinnista, hän sanoi.

Hän myös kehotti maailmaa puuttumaan äärioikeiston ja uusnatsismin nousuun ja varoitti, että kotimaisen terrorismin uhka on monissa maissa kohonnut.

Marin puhui naisten oikeuksista ja ilmastonmuutoksesta

Ihmisoikeusneuvoston kokouksessa puhui myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.), joka keskittyi muun muassa naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja niiden heikentymiseen koronapandemian aikana.

–  Olemme nähneet naisten ja tyttöjen oikeuksien takapakkia monissa maissa — koronapandemia on heikentänyt monien maiden terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden tilannetta, ja heistä valtaosa on naisia. Myös lähisuhdeväkivallasta on tullut niin sanottu varjopandemia. Myös Suomessa olemme nähneet perheväkivallan kasvua, hän sanoi.

–  Samalla naiset ovat vahva muutoksen ja toipumisen voima. Tämä neuvosto on avain tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseen.

Marin puhui myös muun muassa ilmastonmuutoksesta ja digitaalisista oikeuksista.

–  Emme voi sallia autoritaaristen hallintojen käyttävän internetin ja median rajoittamista poliittisena työkaluna — Suomi myös tuomitsee voimakkaasti poliittisen opposition ja muiden rauhanomaisten mielenosoittajien kaltoinkohtelun, jota olemme todistaneet viime aikoina.

Suomi on hakemassa ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 2022–2024, mistä Marin sanoi olevansa ylpeä.

Kiinan ulkoministeri: Kiinan vähemmistöjen kohtelu loistava esimerkki

Kokouksessa niin ikään maanantaina puhunut Kiinan ulkoministeri Wang Yin puolusti vain tunteja ennen puhettaan Kiinan vähemmistöjen kohtelua. Wangin mukaan maan etnisten vähemmistöjen kohtelu Tiibetissä ja uiguurialueilla Xinjiangissa on “loistava esimerkki” maan ihmisoikeuksien kehittymisestä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin miljoona uiguuria ja muita pääasiassa muslimivähemmistöihin kuuluvia on suljettu pakkotyöleirille ja naisia esimerkiksi pakkosteriloitu. Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Kiinan toimet uiguurialueella vastaavat kansanmurhaa.