Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Ulkomaat

Marin YK:n ihmisoikeusneuvostossa: ”Lähisuhdeväkivallasta on tullut varjopandemia”

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres syyttää osaa maailman maista siitä, että ne käyttävät koronapandemiaa vaientaakseen hallituksen kriitikkoja.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Guterres piti videoiduin avajaispuheen YK:n ihmisoikeusneuvoston vuotuisessa tapaamisessa.

Guterres ei nimennyt maita, mutta nosti esimerkiksi esille vaalikäytäntöjen heikentämisen, itsenäisen journalismin vaientamisen ja sen, että turvallisuutta käytetään tekosyynä toisinajattelijoiden hiljentämiseen.

–  Ihmisoikeuspuolustajia, toimittajia, asianajajia, poliittisia aktivisteja ja jopa lääketieteen ammattilaisia on otettu kiinni, syytetty ja asetettu tarkkailun alle pandemiatoimien tai vaihtoehtoisesti niiden puutteen kritisoinnista, hän sanoi.

Hän nosti puheessaan esille myös huolensa siitä, että koronaviruspandemian aikana on levitetty paljon virukseen ja pandemiaan liittyvää disinformaatiota.

Hän myös kehotti maailmaa puuttumaan äärioikeiston ja uusnatsismin nousuun ja varoitti, että kotimaisen terrorismin uhka on monissa maissa kohonnut.

Marin puhui naisten oikeuksista ja ilmastonmuutoksesta

Ihmisoikeusneuvoston kokouksessa puhui myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.), joka keskittyi muun muassa naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja niiden heikentymiseen koronapandemian aikana.

–  Olemme nähneet naisten ja tyttöjen oikeuksien takapakkia monissa maissa — koronapandemia on heikentänyt monien maiden terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden tilannetta, ja heistä valtaosa on naisia. Myös lähisuhdeväkivallasta on tullut niin sanottu varjopandemia. Myös Suomessa olemme nähneet perheväkivallan kasvua, hän sanoi.

–  Samalla naiset ovat vahva muutoksen ja toipumisen voima. Tämä neuvosto on avain tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseen.

Marin puhui myös muun muassa ilmastonmuutoksesta ja digitaalisista oikeuksista.

–  Emme voi sallia autoritaaristen hallintojen käyttävän internetin ja median rajoittamista poliittisena työkaluna — Suomi myös tuomitsee voimakkaasti poliittisen opposition ja muiden rauhanomaisten mielenosoittajien kaltoinkohtelun, jota olemme todistaneet viime aikoina.

Suomi on hakemassa ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 2022–2024, mistä Marin sanoi olevansa ylpeä.

Kiinan ulkoministeri: Kiinan vähemmistöjen kohtelu loistava esimerkki

Kokouksessa niin ikään maanantaina puhunut Kiinan ulkoministeri Wang Yin puolusti vain tunteja ennen puhettaan Kiinan vähemmistöjen kohtelua. Wangin mukaan maan etnisten vähemmistöjen kohtelu Tiibetissä ja uiguurialueilla Xinjiangissa on ”loistava esimerkki” maan ihmisoikeuksien kehittymisestä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin miljoona uiguuria ja muita pääasiassa muslimivähemmistöihin kuuluvia on suljettu pakkotyöleirille ja naisia esimerkiksi pakkosteriloitu. Esimerkiksi Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan Kiinan toimet uiguurialueella vastaavat kansanmurhaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE