Vanhanen (kesk.) toimi tuolloin eduskunnan puhemiehenä ja kesästä 2020 kesään 2021 myös valtiovarainministerinä.

Valtiovarainministeriajalta Vanhasen päiväkirjamerkinnät valitettavasti puuttuvat, mutta hän vetää tuoreessa kirjassa kuitenkin yhteen tuotakin kautta.

Kirjan nimi on Kriisien keskellä – Näkymä valtiojohtamisen todellisuuteen (Otava). Vanhanen listaa koronan ja Ukrainan sodan sävyttämän ajan viiden suuren kriisiajan joukkoon yhdessä sisällissodan, 1920-30-luvun laman, toisen maailmansodan ja 1990-luvun laman kanssa.

VANHASEN kirja on jälleen yksi sarjassa, jossa avataan paitsi maamme koronajohtamista myös tietämme Natoon. Kaksinkertaisena ex-pääministerinä Vanhasella oli tunnustettu ja keskeinen rooli siinä, miten niin kutsuttu Nato-prosessi vietiin läpi eduskunnassa. Päiväkirjamerkinnät avaavat valtiojohdossa asiasta käytyjä keskusteluja ja asetelmia.

Isoja poliittisia pommeja tai paljastuksia Vanhasen kirjassa ei ole. Kiinnostavaa tietoa tulee kuitenkin esimerkiksi koronajohtamiseen liittyneestä silloisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja hallituksen välisestä köydenvedosta.

Kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) erilaiset suorasukaiset Venäjän toimiin Ukrainassa liittyneet pohdiskelut ovat päiväkirjamerkintöjen perusteella ottaneet Vanhasta päähän.

– Halla-aho taannoin vaati muita maita tekemään väliintulon sotaan eli laajentamaan sen Euroopan laajuiseksi. Nyt hän spekuloi Venäjän vastatoimena sitä, että Venäjä kaappaa pienen palan syrjäistä Suomea. Jokainenhan on mielessään käynyt näitä kiusaa aiheuttavia temppumahdollisuuksia läpi, mutta ei niitä kannata Venäjälle syöttää. Ville Tavio (ps.) puhui televisiossa juuri siitä, että meille olisi vaikeaa, jos Venäjä työntäisi kolmansien maiden kansalaisia Suomen puolelle. Se on totta, se tekisi tilanteesta vaikean, koska siihen vastaamiseksi varautumisemme ei ole riittävää. Mutta ei sitäkään kannata tarjottimella heille ehdottaa, Vanhanen kirjoitti päiväkirjaansa huhtikuussa 2022 pari kuukautta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

Hän viittasi todennäköisesti Maaseudun Tulevaisuudessa ilmestyneeseen haastatteluun.

Halla-aho toimi Marinin hallituskaudella osan aikaa muun muassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

VANHASEN päiväkirjaan on jäänyt merkintöjä myös pääministeri Antti Rinteen (sd.) erosta ja vaihtumisesta Sanna Mariniin. Postin omistajaohjaukseen liittyneeseen kalabaliikkiin liittyi myös kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) ero.

Vanhanen kertoo, että tuolloin keskustelussa oli ajatuksia myös siitä, mitä tapahtuisi, jos Rinne olisi saanut jatkaa. Vanhasen mukaan silloisella keskustan puheenjohtajalla, elinkeinoministerinä toimineella Katri Kulmunilla oli mielessään omistajaohjauksen siirtäminen RKP:lle, mikäli Rinne olisi yhä toiminut pääministerinä.

Rinnettä Vanhanen ei kirjassaan erityisesti arvioi kuten ei juuri muitakaan henkilöinä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) toiminnasta varsinkin tämän pääministerikauden alkaessa Vanhasella vaikuttaa olevan positiivinen kuva ja hän ja Marin tuntuvat löytävän toisensa koronajohtamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tammikuussa 2022 Vanhanen kritisoi Marinin Nato-lausuntoa.

– Marin antoi kummallisen lausunnon, jossa hän kertoi pitävänsä epätodennäköisenä, että hänen kaudellaan Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä. Epätodennäköistähän se onkin, mutta ei sitä tarvitse tuolta tasolta ääneen sanoa. Pitäisi vain malttaa toistaa, että yhteinen kantamme on ”mahdollisuus hakea jäsenyyttä”, ja siihen annetaan näkemys reaaliajassa, Vanhanen kirjoittaa.

SUOMEN ensimmäinen koronavirustartunta vahvistettiin 29. tammikuuta vuonna 2020.

Maaliskuun puolivälissä samana vuonna Vanhanen oli hiihtelemässä aurinkoisessa ilmassa Jerisjärveltä Sammaltunturin ja Keimiötunturin ympäri.

Hän kertoo pääministeri Marinin soittaneen iltapäivällä ja kertoneen tilanteesta ja haasteista. Haasteet liittyivät muun muassa presidentti Niinistöön.

– Suosittelin, että hänen kannattaisi ryhtyä pitämään nyt päivittäin tilannekatsauksia. Hän kysyi varovasti, miten pitäisi suhtautua presidentti Niinistön aktiivisuuteen. Kerroin, että olin kuullut hänen pitävän viruksen merkeissä yhteyttä puoluejohtajiinkin… sopii huonosti hänelle. Ei saisi syntyä kuvaa kahdesta johtajasta. Sanoin, että päivittäiset tilannekatsaukset veisivät Niinistöltäkin tilaa pois.

Koronan hoitamiseen liittyi myös valmiuslain käyttöönotto.

– Keskustelin myös Marinin kanssa kahvilassa valmiuslain luonteesta. Hän kertoi, että ”joka aamu herää kuin painajaiseen, voiko tämä olla totta”, Vanhanen päivitti 18. maaliskuuta 2020.

Maaliskuussa käytiin keskustelua myös mahdollisuudesta perustaa niin kutsuttu koronanyrkki. Taustalla hääri muun muassa presidentti Niinistö.

– Valitettavasti uskon, että hän ei malta pitäytyä sivussa, ja näillä kontakteilla hän heikentää hallituksen toimintakykyä, vaikka pyrkimys olisi kuinka auttaa. Sanoin omana kantanani, että kriisin johtoryhmä kuuluu vakiotoiminnan mukaan valtioneuvoston kanslian (VNK) valtiosihteerin johdettavaksi, eikä tätä perusjärjestelmää pitäisi rikkoa, kun sitä nyt kerrankin kunnolla tarvitaan, Vanhanen on kirjoittanut.

VANHANEN kirjoitti jopa, että “suppean ‘nyrkin’ ajajat käytännössä ajavat ‘kaappausta’ normaaliin parlamentaariseen järjestelmään verrattuna”.

Maaliskuun lopussa 2020 Vanhanen on kirjannut päiväkirjaansa varapuhemies Rinteen kanssa käymänsä keskustelun. Hän kuvaa Rinteen olleen huolestunut.

– Taustakeskustelu ”nyrkistä” tai turvallisuuskomiteasta on jatkunut, ja erään version mukaan siinä olisivat vahvassa roolissa Puolustusvoimat, poliisi ja myös presidentti. Kokoomuslaiset puhuvat ”hätätilahallituksesta”, jossa Rinteen tulkinnan mukaan vasemmistoliitto ja vihreät olisi korvattu kokoomuksella. Arvelin, että keskustelu ”nyrkistä” on karannut pahasti yli esittäjän ajatusten. Olimme täsmälleen samaa mieltä siitä, että johtamisjärjestelmän on oltava perustuslain mukainen, eikä siinä sivuuteta pääministeriä, hallitusta ja niiden kautta eduskuntaa. Yksi kokoomuslainen oli sanonut Rinteelle kuppilassa, että ”mehän olemme syksyllä samassa hallituksessa”. Hän näki, että kaikki tämä tähtää Marinin aseman heikentämiseen, mutta hän tukee Marinia täysin. Hän kertoi myös yhteenotosta, joka hänellä ja presidentillä oli ollut viime syksyn USA:n-matkaan liittyen, jonka aikana hän oli pääministerinä ottanut utvan koolle puhtaasti hallituksen ministerivaliokuntana, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhanen kertoo puhuneensa myös ex-demaripääministeri Paavo Lipposen kanssa tämän tavoiteltua häntä.

– Olimme samaa mieltä pääministerin roolista ja rajan pitämisestä selkeänä eri valtioelinten välillä. Hän oli hyvin huolissaan, mutta sanoi rauhoittuvansa kuultuaan kantani. Uskon, että presidentti tarkoittaa hyvää tukeakseen hallitusta, mutta sivusta puuttuminen mielletään helposti kritiikiksi, että ”nuoret” eivät osaa. Näitä arvostelijoita on kulisseissa liikkeellä ihan tarpeeksi, ja liekki on helppo sytyttää.

Kirjan mukaan myös kesän 2020 Kultaranta-keskustelut ja Niinistön kannat talouspolitiikkaan saivat aikaan tilanteen, jossa Marin ja Vanhanen koordinoivat omaa viestintäänsä.

YKSI kirjassa esiin nouseva episodi Suomen Nato-tiellä liittyi ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimineeseen Erkki Tuomiojaan (sd.) sekä Ruotsin puolustusministerinä toimineeseen Peter Hultqvistiin liitettyyn ajatuksen Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta, mahdollisesti vaihtoehtona Suomen Nato-jäsenyydelle.

Asia pyöri mediassa huhtikuussa 2022 ja silloin Tuomiojakin kertoi näkemyksensä, mistä oli kyse.

Vanhanen on kirjoittanut asiasta päiväkirjaansa maaliskuun 11. päivänä. Käy ilmi, että Vanhasellakin on ollut roolia näissä keskusteluissa.

– Tuomioja soitti ja tunnusteli ajatusta esittää Ruotsin demarikollegoille puolustusliittoa. Sanoin, että tapaan tänään Ruotsin keskustapuolueen edustajan ja ensi viikolla käyn Ruotsissa, jossa olen nostamassa esille pohdintaa, miten kummankin maan parlamentit suhtautuisivat, jos toinen oikeasti tarvitsisi sotilaallista apua. Olisi arvokas lisä, jos löytäisimme keinon, jolla voisimme sanoa olevamme varmoja, että kummankin maan kansanedustuslaitokset hyväksyisivät sotilaidensa lähettämisen. Ensi viikolla tunnustelen teemaa, ja jätetään hautumaan, olisiko jotain tehtävissä. Keskustan edustajalta kyllä kysyn puolustusliittoaiheesta. Olen pitänyt sitä aina epärealistisena, ilman että samalla yhdistettäisiin ulkopoliittinen päätöksenteko, Vanhanen kirjoittaa.

Hän kertoi myös tapaamisestaan Suomessa käyneen Ruotsin keskustapuolueesta tulevan varapuhemies Kerstin Lundgrenin kanssa.

– Jäi käsitys kuten ennenkin, että tuntee tiettyä reaalipoliittista skeptisyyttä Suomi-Ruotsi puolustusliittoa kohtaan: olisiko se uskottava Venäjän näkökulmasta?

15. maaliskuuta Vanhanen tapasi Ruotsissa maltillista kokoomusta edustavan puhemies Andreas Norlénin.

– Puhuimme siitä, että jos tulisi vakava paikka, olisivatko parlamentit molemmissa maissa valmiita tekemään päätöksen sotilaiden lähettämisestä toisen avuksi. Arvioimme, että olisivat. Mutta tätä ei pystytä etukäteisellä lupauksella varmistamaan tulevien kokoonpanojen tai tilanteiden osalta. Silti ideoin, että jos esimerkiksi nykyiset puolustus- tai ulkoasiainvaliokunnan jäsenet ilmaisisivat olevansa valmiita tekemään päätöksen, sillä olisi varmuutta ja vakavuutta luova vaikutus. Puolustusliitto vaatisi pitkälle yhdennettyä ulkopolitiikkaa, ja EU saattaa myös kehittyä puolustuksessa pitkälle. Jos taas molemmat maat liittyisivät Natoon, kahdenvälistä liittoa ei tarvita, Vanhanen kirjoittaa.

SUOMI eteni lopulta Natoon ennen Ruotsia. Vanhasen päiväkirjassa on myös tähän liittyvä yksityiskohta. Maaliskuun puolivälissä 2023 tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkusti Turkkiin, jossa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli halunnut lunastaa presidentiltä presidentille sen, että Turkki kelpuuttaa Suomen Natoon.

Ennen Niinistön käyntiä Vanhanen sai Ruotsista tekstiviestin. Alla asiaan liittyvät Vanhasen päiväkirjamerkinnät:

14.3.2023
Sain Ruotsin varapuhemieheltä mystisen tekstiviestin, jossa hän toivoi, ettei kukaan johtaja vierailisi Turkissa lähitulevaisuudessa.

15.3.2023
Eilisen viestin tarkoitus selvisi. Niinistö ilmoitti matkustavansa Turkkiin ottamaan vastaan presidentin lupauksen lunastamisen… Eli ruotsalaisilla oli tästä tieto.

MARININ kaudella keskustan tiedettiin kipuilleen mukanaoloaan hallituksessa, jossa puolue kuitenkin lopulta uskollisesti pysyi.

Vanhanen käy keskustalaisten tuntoja kirjassa läpi. Joulukuussa 2021 hän kirjoittaa puoluejohdon olevan kyllästynyt halitusyhteistyöhön ja silloinen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi olevansa hyvin väsynyt.

– Kävi selväksi, että yhteistyö loppuu. Meidän läsnäolijoiden viesti (Sipilä, Vehviläinen ja minä) oli se, että joulun alla hävittäjäkauppa on saatava päätökseen (huomenna) ja ensi vuoden budjetti eduskunnan läpi. Oma kantani oli se, että joulun alla kansalaisten kyky ymmärtää hallituksen kaatamista ei ole parhaimmillaan. Parempi pohtia sitä tammikuussa, Vanhanen kirjoitti 9. joulukuuta 2021.

Kirjansa loppusanoissa Vanhanen jossittelee käsityksenään, että menneen vaalikauden hallitus olisi kaatunut kesken kauden, elleivät ensin koronakriisi ja sitten Venäjän käynnistämä sota olisi luoneet sellaisia kriisejä, joissa enemmistöhallitusta tarvittiin.

– Hallituksen sisäisen ilmapiirin tulehtuminen hallituspuolueiden välillä ajoittui vaiheisiin hieman ennen mainittujen ulkopuolisten kriisien syttymistä. Syyt hallituksen sisäisiin vaikeuksiin olivat samaan aikaan pieniä mutta symbolisia ja toisaalta talouspolitiikassa suuria. Pienet syyt liittyivät eri puolueille tärkeisiin identiteettipoliittisiin aiheisiin, joissa ei ollut halua tehdä kompromisseja. Talouspolitiikassa koronan aiheuttamaan velkaantumiseen ja taloudellisen tilanteen muutokseen ei haluttu vasemmalla reagoida. Kuvaavaa oli se, että kun kehykseen palaamiseksi oli sovittu tarvittava 370 miljoonan euron leikkauspaketti, ja kun tilanne vielä sen jälkeen muuttui, vastaus oli, että ei enempää, Vanhanen kirjoittaa.

– Tulkintani on, että vasemmistoliitolle, vihreille ja silloin myös SDP:lle leikkaukset hyvinvointivaltion palveluihin olivat mahdottomia. Se on näkynyt nyt myös alkaneella vaalikaudella. Heidän huomionsa kohdistuu yhä voimakkaammin vauraimman väestön tuloihin – erityisesti pääomatuloihin ja niiden verotuksen muuttamiseen.

TÄRKEÄÄ Vanhasen mielestä hallituskaudessa oli muun muassa se, että Nato-jäsenyys toteutui ja vuosi myöhemmin myös Ruotsista tuli liittokunnan jäsen.

– Minusta seuraava luonnollinen askel olisi, että EU tekisi päätöksen siirtyä yhteiseen puolustukseen. Siinä sen tehtävä olisi keskittyä teollisuuspolitiikkaan, logistiikkaan ja kuljetuksiin, hybridiuhkien torjumiseen, huoltovarmuuden vahvistamiseen ja rajoihin. Tarvittaisiin myös yhteisvastuuta ja taakanjakoa maahanmuuttokysymyksissä. Uskon, että politiikan sisältö olisi määriteltävissä siten, että se sopisi myös unionin puolueettomille jäsenmaille. Nato ja Nato-maat keskenään huolehtivat sotilaallisesta puolustuksesta.

Vanhanen toteaa kirjassaan myös, että opposition vaalikauden lopulla käynnistynyt jatkuva propaganda ”velkarallista” ei anna oikeaa kuvaa Rinteen/Marinin hallitusten talouspolitiikasta.

– Koronan hoitokulut ja kompensaatiot kunnille ja yrityselämälle nostivat vuoden 2020 valtion kulujäämän 12,9 miljardiin euroon, ja uutta velkaa valtiolle otettiin noin 19 miljardia. Vuoteen 2022 tultaessa valtionhallinnon kulujäämä oli supistunut kuitenkin jo 4,8 miljardiin euroon, ja ilman Venäjän käynnistämää sotaa alijäämä olisi ollut tuotakin pienempi. Lisäksi vaalikaudesta on muistettava se, että myös oppositio hyväksyi valtaosan sekä koronaan että sotaan jyvitetyistä lisämäärärahoista. Politiikassa ei pidä koskaan jossitella asioilla, jotka eivät ole omissa käsissä, mutta ilman sotaa Marinin hallituksen kaudella parantunut työllisyysaste olisi vuoden 2023 loppuun mennessä supistanut alijäämän todella pieneksi. Mutta politiikassa tulee yllätyksiä. Sodan oloissa voimavaroja piti suunnata sinne, missä niitä tarvitaan.

Vanhanen muistuttaa nykyhallitusta sen valtavasta velanotosta.

– Nykyinen oppositio on siinä kuitenkin sivistyneempi, että se ei populistisesti toista sanomaa ”velkarallista”. Olen perusluonteeltani optimisti, mutta en silti jaksa uskoa, että nykyinen hallitusrintama koskaan tunnustaisi, että sen viime vaalikauden syytökset holtittomuudesta olivat harkitsemattomia.

VANHANEN sanoo, että vallassa oleva Orpon hallitus on tehnyt monta virhettä.

Hänen mukaansa hallitus suojele suurituloisia yrityksiä ja yritysten omistajia ja pääomatulon saajia – kuten Vanhanen tosin muistuttaa myös itsensä politiikassa tehneen.

– Nyt olisi ollut paikka tehdä juustohöyläkiristys myös näihin veroihin. Vanha oppi siitä, että hallituksen pitää leikkauksia tehdessään leikata myös ”omiltaan”, on perusteltu. Tätä ei nyt noudatettu ja ennustukseni valitettavasti on, että seuraavassa sellaisessa hallituksessa, jossa myös vasemmistopuolueita on mukana, halutaan tehdä rajumpi uudistus. Se taas vaarantaisi nykyisen järjestelmän, jossa on tietoisesti haluttu kannustaa yrityksiä vahvistamaan vakavaraisuutta, jotta ne kestäisivät kriiseissä. Thomas Pikettyn ajama ajattelutapa saa vasemmalla yhä ideologisemman työn ja pääoman ristiriitaa korostavan luonteen, ja ennustan, että niiden ehtona hallitustyöhön osallistumiselle on pääomaan puuttuminen.

Vanhanen katsoo nykyhallituksen ajavan valinnoillaan nuorisoa pitkästä aikaa vasemmalle.

– Ellei keskusta olennaisesti vahvista kannatustaan, joutuu jompikumpi nykyisen hallituksen pääpuolueista rakentamaan enemmistökoalitiota SDP:n kanssa. Tai onko vaalitulos sellainen, että se mahdollistaisi aidosti uuden punamullan syntymisen ilman vasemmistoliittoa ja vihreitä? hän kyselee.

NOSTONA Vanhasen kirjasta voi ottaa vielä tämän valtiopäivien avajaisissa 2022 pitämään puheeseen liittyvän keskustelun vaalien yhdistämisestä.

Hän kertoo tuolloin saaneensa tukea varapuhemies Antti Rinteeltä mutta myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta.

– Antti Rinteen kanssa juttelin asiasta jälkikäteen. Hänestäkin kunnallisvaalit, aluevaalit ja EU-vaalit voitaisiin yhdistää viiden vuoden kausilla.

– Vaihdoin muutaman ajatuksen Antti Lindtmanin kanssa eilisestä puheestani, josta hän kyseli. Hän oli vastaanottavainen ajatukselle yhdistää EU-, alue- ja kuntavaalit pidentämällä valtuustojen kaudet viiteen vuoteen. Todettiin, että ennen puolueiden välisiä keskusteluja on hyvä käydä pohdiskelevaa julkista vuoropuhelua. Antti tuntui olevan samaa mieltä myös siitä, että presidentin toimikautta voisi lyhentää viiteen vuoteen, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhanen oli ehdottanut vaalikauden lyhentämistä kuudesta viiteen vuoteen Alfa TV:n Sanna Ukkola Liven keskusteluohjelmassa.

Myös Sauli Niinistö on pohtinut presidentin toimikausien pituutta. Kun Niinistö 2019 nosti asiaa esiin, SDP:n Lindtmanilla ei vielä tuolloin ollut halukkuutta lyhentämiseen.