Puolue ohjasi tykkinsä kohti hallitusta ja sen pääministeripuoluetta SDP:tä  ja vaati muun muassa koko hallitusohjelman uudistamista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen mukaan hallitusohjelmalta on pudonnut pohja. Mykkänen sanoi, että hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoite on edelleen oikea, mutta se vaatisi nykytilanteessa yli 100 000 työsuhteen lisäyksen ja eri mittaluokan keinoja kuin hallitus on sopinut.

– Edellytämme, että eduskunta saa viipymättä tiedonannon uudesta hallitusohjelmasta. Muuten meillä on hallitus, jonka tosiasiallinen ohjelma on jotain muuta kuin se ohjelma, jolle eduskunnan enemmistö on antanut hyväksyntänsä. Uuden ohjelman on perustuttava osaamiseen ja työllisyyteen – ja sisällettävä hyvien tavoitteiden lisäksi päätöksiä teoista, Mykkänen sanoi eduskuntaryhmässä pitämässään puheessa.

Orpo sanoi, että ”kyseessä on edelleen Antti Rinteen hallitusohjelma ja Antti Rinteen hallitus”.

– Eli sama linja jatkuu, joka alkoi vuosi sitten siitä, että hallitus ostettiin kasaan velkarahalla.

SDP kannattaa tavoitetta työajan lyhentämisestä, mutta Tampereelle kokoontunut puoluekokous ei ottanut kantaa mihinkään tiettyyn työaikaan, ei myöskään pääministeri Sanna Marin linjapuheessaan.

– Tulevalla puoluekokouskaudella meidän on luotava selkeä visio ja konkreettiset askelmerkit siitä, millä tavoin Suomi voi edetä kohti lyhyempää työaikaa ja suomalaiset työntekijät kohti parempaa työelämää, Marin sanoi Tampereella.

Puoluekokouksen kanta oli, että työntekijöiden oikeuksia vaikuttaa omiin työaikoihin pitää lisätä ja erilaisten joustojen mahdollisuuksia tutkia.

Kokoomus vaikutti tänään kuitenkin ottavan ikään kuin annettuna, että SDP ajaisi kaikille kuuden tunnin työpäivää.

– He ehdottavat nyt koko puolue työajan kaavamaista lyhentämistä kuuteen tuntiin päivässä, Kai Mykkänen muotoili puheessaan SDP:hen viitaten.

– Pääministeri haaveilee 2000-luvullekin kolmikantaista mahtipäätöstä kaikkien yhteisestä työn ja vapaa-ajan oikeasta suhteesta. Itse tavoittelen sitä, että me suomalaiset voisimme valita entistä yksilöllisemmin työ- ja vapaa-ajan välillä, kokoomusryhmyri jatkoi.

– Ymmärrän, että unelmoida kannattaa ja me kannustamme ihmisiä toteuttamaan itse elämässään unelmiaan, mutta silloin jos takerrutaan haavekuviin ja luodaan olkiukkoja, se on suomalaisten pettämistä, hän sanoi.

Demokraatille Mykkänen vastasi kuitenkin itsekin kannattavansa ala- ja yksilökohtaisesti työn joustoja, joten häneltäkin voitaneen kysyä olkiukkojen luomisesta.

– Niin kuin korostin tuossa, että itse haaveilen yksilöllisimmistä työajoista ja ihmisten mahdollisuuksista sopia työnantajien kanssa enemmän. Se vaatii varmasti myös työmarkkinajärjestöiltä. Mutta en minä nyt ihan sattumalta tuota asiaa nostanut, Mykkänen vastaa.

Kun Marin vaati konkreettisia askelmerkkejä lyhyempään työaikaan kulkemisesta, Mykkkäsen mielestä sen pitäisi loogisesti tarkoittaa sitä, että asiasta tulisi SDP:n vaaliohjelman osa.

– Aika on nyt vaan niin toinen kuin silloin viisipäiväisen viikon kohdalla, että meidän työikäisten määrä romahtaa ja kaikki muut yrittäisivät etsiä kuumeisesti, mistä sitä työtä löytäisi. Siihen tämä ei oikein jengaa, Mykkänen lisää.

Tuttua kokoomusta oli myös se, että puolue vastustaa oppivelvollisuuden pidentämistä. Tätä Mykkänen sanoitti puheessaan näin:

– Kokoomus vaatii ja tukee niitä uudistuksia, joilla saadaan eniten vähennettyä koulutuksen keskeyttäneiden määrää. Haluamme että jokainen suomalainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Olemme myös valmiita satsaamaan tavoitteen saavuttamiseen vähintään saman summan kuin hallitus. Se on oikea paikka satsaukselle. Mutta emme pidä ratkaisuna sitä, että pyritään sitomaan nuori oppilaitokseen kirjoille täysi-ikäisyyteen asti ilman, että estetään häntä tipahtamasta ulos sen jälkeen ilman tutkintoa.

Mykkänen sanoi, että lähes kaikki nuoret hakeutuvat jo nykyään peruskokoulun jälkeen ammattioppiin tai lukioon. Ongelma on, että sieltä pudotaan kesken eri syistä.

– Pudokkuuden lopettamiseen varatut rahat eivät saa huveta siihen, että ostamme koulutarvikkeita valtaosin sellaisille nuorille, joiden tutkinnon saaminen on kiinni aivan muista kuin tarvikekuluista. Selvitysten perusteella toisen asteen koulutuksen kulut ovat keskeinen tekijä opiskelujen keskeyttämiselle harvemmin kuin joka kymmenennessä tapauksessa. Ei ilmaisissa koulukirjoissa ja -matkoissa meidän mielestä ole yhtään mitään pahaa, mutta mitä jos keskityttäisiin ensin ratkomaan niitä syitä, joiden takia moni aivan oikeasti jättää tutkintonsa kesken ja tippuu.

Mykkänen korosti keinoina ainakin pienryhmäopetusta, opinto-ohjausta ja kuraattoreiden toimintaa.

Mykkäsen suuntaisi myös Euroopan unionin elpymisrahaston varoja suomalaiseen koulutukseen ja tutkimukseen. Suomen osuus rahastosta on noin 3 miljardia euroa.

Lisäksi Mykkänen nostaisi budjetin vuosittaista tutkimus- ja kehitysinvestointien tasoa 100 miljoonalla eurolla kymmenen vuoden ajan 2020-luvun loppuun.

– EU:n elpymisrahaston varoista vähintään miljardi euroa satsataan suomalaisten korkeakoulujen pääomittamiseen. Se tarkoittaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille pesämunaa, käytännössä osakkeita ja muuta tuottavaa omaisuutta, jonka rahavirralla ne voivat rakentaa vahvistuvaa tulevaisuutta, Mykkänen sanoi puheessaan.

Tiedotustilaisuudessa hän vaati elpymisrahastosta tulevien rahojen liittämistä uuteen hallitusohjelmaan.

– Sen tulisi olla hallitusohjelmassa keskeinen osa ja osoittaa mitkä ne panostukset jaot ovat. Sillloin tietysti eduskunta sen sitä kautta käsittelisi.

– Jos hallitus aikookin rakentaa salaisen hallitusohjelman, jota eduskunta ei käsittele, tietysti siinä tapauksessa toivomme, että edes tämä elpymisrahaston kohdennus sitten tuodaan erillisellä tiedonannolla esimerkiksi eduskuntaan, Mykkänen sanoi.

Kuten usein kuluneen vuoden aikana, kokoomus vetoaa hallituksessa nimenomaan Sipilän (kesk.) hallituksen aikaiseen hallituskumppaniinsa keskustaan. Niin tänäänkin, valtiovarainministeri Matti Vanhaseen (kesk.):

– Matti Vanhanen, jota arvostan, teki kohtalokkaan virheen sisällyttäessään vasemmiston keskeiset menolisäykset budjetti-esitykseensä ilman, että edellytti riittäviä työllisyyspäätöksiä ennakkoehtona. Se on surullista erityisesti sitä taustaa vasten, että vielä kesäkuussa Vanhanen vannoi eduskunnan edessä että sopeutus on tehtävä samaan aikaan ja päällekkäin koronaan liittyvien elvytystoimien kanssa, Mykkänen totesi puheessaan.

– Yleinen käsitykseni on se, että aika lailla pää on katossa eli kehykset on täynnä, Petteri Orpo sanoi tulevista budjettineuvotteluista ja ennusti niistä ”todella todella vaikeita”.

– Mitä todennäköisimmin silloin he joutuvat ensimmäisen kerran sen tosiasian eteen, että jostakin pitää leikata, Orpo sanoi.

Tiedotustilaisuudessa Orpolta kysyttiin myös SDP:n ja kokoomuksen suhteista.

– Puolueilla on eroja. Se ehkä vahvistuu se näkemys ja politiikka palaa politiikkaan, mikä on omalla tavallaan tervetullutta. Käydään poliittista keskustelua, ollaan eri mieltä. Kokoomuksella on oikeus tehdä omia esityksiä ja me teemme niitä, Orpo sanoi.

– Mitä suhteisiin tulee, olen voimakkaasti sitä mieltä, että asiat asioina fiksusti ja sivistyneesti… Siinä sitten taas kyllä olen samaa mieltä, että kovasti vasemmalle siellä Tampereella viikonlopun aikana mentiin, Orpo sanoi SDP:n puoluekokoukseen viitaten.