- Tämä tulee välillä yllätyksenä ihmisille länsimaissa. Ilmastonmuutokseen liittyvät väärät tiedot tai väärä informaatio eivät ole ongelma sellaisissa maissa, kuten Intia, Pakistan ja Brasilia, sanoo raportin pääkirjoittaja, tutkijatohtori Waqas Ejaz STT:lle Britanniasta.

Pakistanista alun perin kotoisin oleva Ejaz sanoo, ettei ilmastonmuutos ole globaalissa etelässä samalla tavalla ihmisiä jakava aihe kuin se on länsimaissa.

- Me emme ole jakautuneita ilmastonmuutoksessa, koska meidän ei tarvitse luottaa tietoon siitä, että jotain tapahtuu vuosikymmenien päästä. Se tapahtuu nyt. Kenenkään ei tarvitse kertoa meille, kuinka hirveää se on, Ejaz sanoo.

Karkeasti jaettuna globaaliin etelään kuuluu maita Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Globaalilla etelällä viitataan usein kehittyviin maihin, joista moni on aiemmin ollut siirtomaa. Määritelmä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja samalla globaalin etelän maat ovat hyvin erilaisia keskenään. Globaalilla pohjoisella viitataan teollisuusmaihin.

Reuters-insitituutin Climate change and news audiences 2025 -raportin mukaan Pakistanissa 72 prosenttia vastaajista luotti mediaan ilmastoasioissa. Huomionarvoista on, että vaikka mediaan luotetaan ilmastoaiheissa, luotto ei ole suurta politiikan uutisoinnissa.

Pienintä luotto oli Ranskassa, jossa 36 prosenttia vastaajista luotti mediaan ilmastotietolähteenä.

Tutkimuksessa tehtiin kyselytutkimus, johon osallistui ihmisiä Ranskasta, Saksasta, Japanista, Britanniasta, Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Pakistanista. Kysely on neljäs laatuaan. Kyselyn toteutti verkkotutkimuksena Ipsos. Jokaisesta maasta tutkimukseen on osallistunut noin tuhat ihmistä, ja tutkimuksen virhemarginaali on neljä prosenttiyksikköä suuntaansa.

GLOBAALISSA etelässä poliitikot niin vasemmalla kuin oikealla puhuvat ilmastonmuutoksesta, Ejaz kuvaa. Hän lisää, että kun on olemassa kansallinen yhteisymmärrys ongelmasta, ei tarvita väärän tiedon disinformaatiokampanjoita. Samalla hän huomauttaa, että esimerkiksi pakistanilaiset eivät saa ilmastotietoa valtamedioista vaan muualta, esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tai kansainvälisestä mediasta.

Kyselytutkimuksessa selvisi, että luotto siihen, että poliittisilla johtajilla olisi oikeat asiat etusijalla ilmastonmuutoksen tärkeydessä, ei ollut kovinkaan korkeaa missään tutkimusmaassa. Intiassa oltiin luottavaisimpia ja Ranskassa vähiten luottavaisia.

Ejaz sanoo, että epäluottamus poliitikkoihin on maailmanlaajuinen ilmiö. Ero on siinä Ejazin mukaan, että esimerkiksi Intian kaltaisissa maissa poliitikot yli puoluerajojen näkevät ilmastonmuutoksen ongelmana. Poliittisissa ratkaisuissa sen sijaan on eroja.

- Intian pääministeri (Narendra) Modi ei koskaan kieltäisi ilmastonmuutoksen olemassa oloa tai poistuisi maailmanlaajuisista diplomaattisista ilmastotapahtumista, Ejaz sanoo tuoden esiin esimerkiksi sen, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vetänyt maansa pois muun muassa Pariisin ilmastosopimuksesta.

Modi kuuluu konservatiiviseen, hindunationalistiseen Intian kansanpuolueeseen.

Ejaz huomauttaa, että vähemmistö maailman ihmisistä kieltää ilmastonmuutoksen olemassaolon. Ipsosin tekemän parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 36 prosenttia maailman väestöstä kiistää ihmisen osuuden ilmastonmuutokseen.

Globaalissa etelässä ja maailmanlaajuisestikin puhutaan yhä enemmän ilmasto-oikeudenmukaisuudesta. Oikeudenmukaisuudella viitataan esimerkiksi reiluuteen ilmastonmuutokseen liittyvässä yhteiskunnallisessa muutoksessa. Samalla oikeudenmukaisuus voidaan ymmärtää eri tavoin eri yhteyksissä.

- On olemassa yksimielinen ymmärrys, että tämän ongelman ovat luoneet länsimaat, Ejaz sanoo viitaten keskusteluun Intian ja Pakistanin kaltaisissa maissa.

Reuters-instituutin raportista käy ilmi, että maailmanlaajuisesti suurin osa ihmisistä on yhä kiinnostunut ilmastoaiheista, mutta samalla ilmastouutisten ja -tiedon kulutus on vähentynyt hieman. Ejaz sanoo, että kulutus on vähentynyt, koska jostain syystä ilmastosta uutisoidaan vähemmän.

Milja Rämö / STT