Hän avasi torstaina Helsingissä ministerien EU-keskustelutilaisuuksien sarjan.

– Korona-aika on osoittanut, miten tärkeää on, että kykenemme Euroopassa toimimaan yhdessä ja vahvistamaan yhteistä kriisinsietokykyämme. Samalla olemme varmasti jokainen havainneet sellaisia asioita, joissa meidän on onnistuttava entistä paremmin, Tuppurainen muistutti avajaistilaisuudessa.

Hän painotti, että esimerkiksi yhteisen arvopohjan lujittaminen ja oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen myös Euroopassa on tärkeää, jotta EU voi yhä toimia vahvana vaikuttajana maailmanpolitiikassa.

Tuppurainen myös kuuli ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta Narinkkatorilla. Suomalaiset nostivat keskusteluissa esiin esimerkiksi työllisyyteen, tasa-arvoon ja ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä.

Tuppurainen patisti rohkeasti esille erityisesti niitä, jotka eivät yleensä pidä kovinta ääntä EU-politiikasta. Vain ihmisvihaa ja rasismia ei suvaita.

Tärkeä osa tulevaisuuskonferenssia ovat tilaisuudet, joita voi järjestää kuka tahansa, niin yksittäinen kansalainen kuin esimerkiksi poliittiset tai kansalaisjärjestöt. Tapahtuman ideat kootaan ja rekisteröidään yhteiselle verkkoalustalle, jonka kautta ne välittyvät tulevaisuuskonferenssin täysistunnolle ja sitä kautta ensi keväänä julkistettaviin johtopäätöksiin.

Avoimessa verkkofoorumissa jokainen voi vapaasti jakaa myös ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi eilen omalta osaltaan askelmerkkejä EU:n tulevaisuuteen unionin tila -puheessaan, jota pidettiin etukäteen vuoden tärkeimpänä puheenvuorona.

– Se oli vahva arvojohtajan puheenvuoro, jossa ei sinänsä mitään valtavan suuria uusia avauksia tullut, Tuppurainen arvioi Demokraatille.

Eurooppaministeri antaa sekä ruusuja että risuja komission puheenjohtajan näkemyksille.

Von der Leyen nosti esille erilaisia näkemyksiä unionin toimintakyvyn vahvistamiseksi koronakriisin jäljiltä.

– Puheenjohtaja pyrki osoittamaan, että itse asiassa koronatilanteessa EU toimi yhtenäisenä ja onnistuneesti muun muassa rokotehankinnoissa. Jokaiselle EU-kansalaiselle voidaan taata rokotukset.

Von der Leyen muistutti EU:n toimivan myös alueensa ulkopuolella rokotekattavuuden nostamiseksi korkeammalle.

– Tämä on von der Leyenin mukaan osoitus siitä, että EU:lla on kriisivalmiutta, mutta sitä pitää edelleen kehittää. Tämä on mielestäni tärkein viesti, Tuppurainen toteaa.

Se myös tukee täysin Suomen hallituksen näkemystä siitä, että lähiajan keskeisin kysymys on vahvistaa EU:n kriisinkestävyyttä laajasti, ei vain tulevien terveyskriisien varalta.

Tuppurainen pitää tervetulleena myös puheenvuoron vahvaa painotusta EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseen, joka on ollut Suomen pitkä linja jo useiden hallitusten ajan.

– EU:lla pitää olla valmiutta käyttää omaa kyvykkyyttään mahdollisissa kriisitilanteissa. Suurin ongelma on ollut poliittisen tahdon puute, ministeri arvioi.

Hän ottaa esimerkiksi Afganistanin tilanteen ja evakuoinnit pääkaupunki Kabulista.

– EU:lla olisi nimenomaan ollut juuri tämäntyyppisiin tehtäviin, evakuointeihin ja lentokentän suojaamiseen, tarkoitetut taistelujoukot, mutta niitä ei pystytty käyttämään.

Hänen mukaansa onkin Suomen kannalta hyvä asia, että puolustuksesta järjestetään oma huippukokouksensa, ja asiaa viedään eteenpäin Ranskan puheenjohtajuuskaudella.

Kolmannen ruusun Tuppurainen antaa siitä, että von der Leyen puhui vahvasti EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta. Hän esitti EU:lle hoivastrategiaa, joka passaa Suomelle hyvin.

– Suomi on pitänyt esillä hyvinvointitaloutta, jossa otettaisiin taloudellisen kilpailukyvyn rinnalle muun muassa ihmisten hyvinvointi, jaksaminen, koulutus sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

Lisäksi von der Leyen kantoi huolta, miten Eurooppa vastaa ikääntyneiden hyvinvoinnin haasteisiin. Hän myös painotti ensi vuoden olevan nuorten vuosi, sillä korona-aika on ollut erittäin raskas nuorille kaikissa EU-maissa.

– Meillä on velvollisuus lähteä maksamaan myös sitä velkaa. Muun muassa Erasmuksen rinnalle on tulossa Alma-ohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi työharjoitteluun ja kesätöihin, Tuppurainen valottaa.

Risuja hän antaa siitä, että von der Leyenin puheesta puuttui vahva kunnianhimo sisämarkkinapolitiikassa.

– Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, ettei EU:n sisällä lähdetä kilpailemaan valtion tukiaisilla tai yrityskaupoilla, jotka tähtäävät määräävään markkina-asemaan. Me haluamme, että koronan poikkeusolojen jälkeen palataan reiluihin pelisääntöihin. Kilpailun ehtoja pitää kunnioittaa.

Pettymykseksi voi laskea senkin, että von der Leyen piti kiinni ajatuksestaan ilmastotoimien sosiaalirahastosta. Tuppuraisesta tämä ei kuulosta edelleenkään kovin tarkoituksenmukaiselta.

– Olemme juuri lyöneet kiinni 7-vuotisen EU:n budjetin ja lisäksi varsinainen sosiaalipolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Suomi suhtautuu kriittisesti isoon uuteen rahastoon, jossa olisimme suurin maksaja, Tuppurainen perustelee.