Alustuksessaan ennen toimittajien haastatteluosuutta Stubb otti kantaa Ukrainan, USA:n ja Itämeren tilanteeseen.

Stubb sanoi, että on puhuttu paljon siitä, että Ukrainalla, Euroopalla ja Yhdysvalloilla tai Suomella ei ole strategiaa siitä, miten Ukrainan tilanne ratkaistaan. Stubb sanoi olevansa tästä melko vahvasti eri mieltä.

Stubbin mukaan lyhyellä tähtäimellä on jatkettava Ukrainan poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea. Ukraina on saatava sellaiseen tilanteeseen, jossa sillä on vahva asema aloittaa mahdolliset tulitauko- ja rauhanneuvottelut.

Ukrainassa ollaan Stubbin mukaan asemasodassa. Maan saama sotilallinen apu liikkuu tällä hetkellä Puolan kautta hyvin rajan yli.

Stubbin mukaan 3-6 kuukauden kuluessa, keskipitkällä aikavälillä, tavoitellaan ensisijaisesti tulitaukoa ja toissijaisesti sen jälkeen rauhanneuvotteluja. Keskeistä on Ukrainan itsenäisyys, suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus.

Suvereniteetti tai itsemääräämisoikeus tarkoittaa Stubbin mukaan sitä, että Ukrainalla on oikeus päättää, haluaako se olla EU:n ja/tai Naton jäsen. Tätä oikeutta ei pidä Stubbin mukaan missään tapauksessa kiistää. Alueellinen koskemattomuus tarkoittaa sitä, ettei Venäjän aluevaltauksia hyväksytä.

Pitkässä aikavälillä kyse on Ukrainan jälleenrakentamisesta, EU-jäsenyydestä sekä myös Nato-jäsenyydestä.

– Meidän pitää tehdä selväksi, että Ukraina on voittanut tämän sodan ja Venäjä on hävinnyt tämän sodan. Silloin jos me pidämme kiinni niistä kolmesta periaatteesta – itsenäisyys, itsemääräämisoikeus ja alueet – pidämme myös kiinni siitä, että Ukraina tämän sodan voittaa, Stubb lausui.

YHDYSVALTOIHIN ja sen uuteen hallintoon liittyen Stubb aloitti sanomalla, että olemme tilanteessa, jossa kansainvälinen politiikka on vahvassa murroksessa. USA:n vaalitulos ja uuden hallinnon toiminta on osa laajaa maailmanpoliittista murrosta. Nyt eletään rauhattomuuden, epävarmuuden ja epäjärjestyksen aikakautta.

Toisaalta Stubb katsoo, että Donald Trump muutti USA:n ulkopolitiikan suunnan jo ensimmäisellä kaudellaan.

Stubb ennusti, että näemme enemmän transaktioita ja diilejä USA:n politiikassa.

– Samalla voidaan ehkä todeta, että Suomen asema tässä tilanteessa ei ole välttämättä huono.

Suomen asemaan liittyen Stubb mainitsi kolme esimerkkiä. Suomen mahdollisuus myydä jäänmurtajia on noussut Stubbin ja Trumpin keskusteluissa esille kaksi kertaa, molemmat Trumpin aloitteesta.

Toinen etulyöntiasema Suomella on puolustus ja erityisesti puolustusteollisuus, Stubb mainitsi Suomen hävittäjähankinnat USA:sta.

Kolmas Suomen vahvuus on teknologia, Stubb nosti esiin muun muassa Nokian.

– Eli me olemme niin sanotusti hyvissä kirjoissa, Stubb summasi Suomen tilannetta USA:n kanssa.

Stubb kiinnitti positiivista huomiota myös siihen, että Trump on osoittanut Ukrainan tilanteeseen liittyen syyttävän sormen Moskovaan sodan aloittamisesta ja jatkamisesta.

Haasteita Stubb odottaa siltä pohjalta, miten USA toimii tullien kanssa sekä tiettyjen alueiden suhteen. Jälkimmäisillä hän viittasi mitä luultavimmin esimerkiksi Grönlannin ja Panaman tilanteeseen.

Stubb uskoo, että Trumpin hallinto keskittyy vahvasti sisäpolitiikkaan.

ITÄMEREN tilanteesta puhuessaan Stubb sanoi, että jos nyt eletään rauhattomuuden aikakautta, ollaan menossa lähemmäs ja lähemmäs jonkinlaista hybridisodankäyntiä.

– Ja kaikkien tavoitteena on se, että me vältämme konventionaalisen sodankäynnin.

Hybridisodankäynnillä Stubb viittasi muun muassa siihen, että voimme kohdata turvapaikanhakijoiden välineellistämistä, kyberhyökkäyksiä tietojärjestelmiin, sabotaaseja sekä informaatiosotaa.

Stubb kehotti suomalaisia pitämään pään kylmänä ja olemaan rauhallisia.

– Huoltovarmuus tapahtuu myös meidän korviemme välissä. Meidän ei pidä ylireagoida erilaisiin tilanteisiin, vaikka ne välillä pelottavilta ja vaarallisilta tuntuvatkin.

Stubbin mukaan pitää luottaa siihen, että suomalaisella yhteiskunnalla on sietokykyä toimia uudessa maailmanpoliittisella tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii epävakauttamaan läntisiä yhteiskuntia.

– Alireaktio on aina parempi kuin ylireaktio näissä kysymyksissä.

VIIMEISEN 16 kuukauden aikana Itämerellä on ollut Stubbin laskujen mukaan viisi tapausta, jossa laiva on katkonut kaapeleita. Syyllistä näihin tapauksiin ei ole onnistuttu osoittamaan.

Aiheuttajan kohdalla on Stubbin mukaan aina käytännössä kolme mahdollisuutta: tahallisuus, tahattomuus tai vahinko ja epäpätevyys.

Vaarallisin yhdistelmä on Stubbin mukaan on tahallisuus, jossa toimija on epäpätevä.

– Meidän tulokulma on se, että viisi tällaista tapausta 16 kuukaudessa ei voi olla sattumaa. Kaikista tärkeintä ja oleellisinta ei välttämättä ole se, kuka sen teki, vaan miten me pystymme tulevaisuudessa välttämään, että näin tapahtuu ja miten me kykenemme korjaamaan vauriot mahdollisimman nopeasti.

Stubb ennakoi, että vastaavia tapauksia eri muodoissaan tulee lisää. Hän sanoi, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että viranomaiset toimivat tehokkaasti ja minimoivat yhteiskunnalliset vauriot.