Kantelu perustuu kolmeen keskeiseen syyhyn: eduskunnan menettelyyn valituskelpoisen ratkaisun saamiseksi, kieltäytymiseen julkisten tietojen antamisesta vastoin oikeuden ratkaisua ja hyvän tiedonhallintatavan noudattamatta jättämiseen.

– Nähdäksemme eduskunta on menettelytavoissaan rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia. Kyse ei siis ole kenenkään mielipiteistä, vaan laillisuusperiaatteesta, joka on suomalaisessa yhteiskunnassa täysin keskeinen asia. On käsittämätöntä, jos lait säätävä eduskunta ei itse noudata niitä, perustelee STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen.

Korkein hallinto-oikeus linjasi viime vuonna, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontapöytäkirjat ovat julkisuuslain tarkoittamia jatkuvasti ylläpidettäviä luetteloita, joiden merkinnät ovat julkisia.

Holopaisen mukaan kantelu ei ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö joitain nimiä voitaisi salata.

– On eduskunnan asia järjestää vierailijarekisterinsä ylläpito niin, että sieltä voidaan salata julkisuuslain perusteella salassa pidettävät nimet, jos sellaisia on, vaikkei eduskunta ole tähän mennessä pystynyt niitä esittämään, hän sanoo.