Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi 2016, että tiedot eduskunnan käyvistä vieraista ovat lähtökohtaisesti julkisia. Vielä tuolloin vierailijalistoja eli tietoja henkilöistä säilytettiin eduskunnassa vuoden ajan.

Nyttemmin listoja säilytetään vain yhden päivän kerrallaan, minkä jälkeen ne hävitetään. Eduskunnan turvallisuusyksikkö katsoo, ettei listoja ei ole mahdollista saada esimerkiksi median käyttöön. Uusi päiväkohtainen käytäntö on nyt sama kuin valtioneuvostossa.

Mauri Pekkarinen toteaa, että KHO:n päätökseen liittyvät vierailijapaperit ovat yhä julkisia. Tämä koskee papereita yhden vuoden, eli vanhan säilyttämiskäytännön ajalta.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, että käytännössä tallessa ja paperisina katsottavissa ovat tällä hetkellä tiedot päiviltä 14.9.2016–23.4.2017, koska joka päivä tuhotaan ylivuotiseksi vanhenevan päivän lista.

Svenska Yle ja Avoin ministeriö -yhdistys ovat valittaneet Helsingin hallinto-oikeuteen tietojen toimittamisen muodosta. Ne haluaisivat kävijätiedot sähköisesti. Rauhio vahvistaa, että nyt listoihin pääsee tutustumaan vain paperisina.

Avoin ministeriö -yhdistyksestä on kanneltu oikeusasiamiehelle siitä, että eduskunta tuhosi vuoden 2014 listoja oikeusprosessin ollessa kesken.

Eduskunnan kansliatoimikunta keskusteli tänään laajasti eduskunnan vierailukäytännöistä. Pekkarisen mukaan vierailijatietoja ei julkisteta, koska halutaan suojella yksityisiä kansalaisia.

– Heidän yksityisyyden suojansa on se prinsiippi, josta tässä pidetään kiinni. Ne joilla on ihan oikeasti asiaa ja joiden on tärkeä tulla ihmisten tietoon, ne tulevat ihmisten tietoon. Jokaikinen valiokunnassa kävijä kirjataan mietintöön. Mietinnössä näkyy jokaikisen nimi. Jos ei näy, valiokunta on tehnyt virkavirheen.

Mitä tulee lobbareihin, Pekkarinen toteaa, että on veteenpiirretty viiva, mikä luetaan lobbaukseksi.

– Sen osalta me nyt selvitämme, onko se määriteltäväksi sellaiseksi asiaksi, jonka paremmin hallitsemiseksi voisi olla jokin järjestely.

Käytännössä kyseeseen voi tulla esimerkiksi lobbarirekisteri.

– Minä pidän jonkinlaista sellaista ihan kelpoisena, mutta me nyt sitä selvitämme.

– Eero Heinäluoma (sd.) tähän kiinnitti huomiota jo viime valtiopäivien päätöspuheessaan. Ei tämä ole tässä nyt syntynyt ajatus. Tämä on ollut aikaisemminkin ja ehkä korkeimmalla statuksella se tuli sanotuksi ja tärkeimmästä paikasta eduskunnan päätösistunnossa eduskunnan puhemiehen suulla, Pekkarinen sanoo.

“Eduskuntaan ja kansanedustajiin vaikuttaminen on lisääntynyt ja myös ammatillistunut. Etujärjestöjen, yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen lisäksi liikkeellä ovat yhä useammin myös erilaiset viestintätoimistot. Uuden eduskunnan on perusteltua sidonnaisuusmenettelyn tultua ratkaistuksi ottaa työlistalleen pelisääntöjen laatiminen myös tähän lobbaukseen”. (Silloinen puhemies Heinäluoma 15.4.2015 eduskunnan pöytäkirjan mukaan.)

Toinen seikka, minkä takia eduskunta ei halua vierailjoittensa nimiä julkisuuteen liittyy Pekkarisen mukaan yksityishenkilöiden turvallisuuteen.

– Siinä on myöskin turvallisuusnäkökohtia, vaikka ei yht’äkkiä huomaisikaan, mutta kyllä myös niitä on. Kyllä se on yksityisyyden turvaaminen ja varmistaminen.

Eduskunnassa liikkuu myös esimerkiksi vieraiden valtioiden henkilöitä. Kysymys valtiolliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista on Pekkarisen mukaan kuitenkin eri asia.

– Nehän kirjaantuvat aina täällä. Menettely on sama valtioneuvostolla, hän toppuuttelee.

Kun vierailijalistojen julkisuutta puitiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2014, kansliatoimikunta huomautti oikeudelle, että vierailijatiedoissa voi olla tietoja, jotka koskevat esimerkiksi Suomen suhteita toiseen valtioon. Tiedon antaminen voisi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille. Tämä ei kuitenkaan vakuuttanut KHO:ta.

– Julkisuuslain pykälä, joka liittyy ulkovaltojen vierailuihin edellyttäisi sitä, että tällaisen tiedon saaminen jollakin ajateltavissa olevalla konkreettisella tavalla heikentäisi suhteita. KHO katsoi, ettei tällaista ole näytetty, hallintojohtaja Pertti Rauhio selvittää.

Esimerkiksi Supossa katsotaan, että eduskunnan vierailijalistat ovat eduskunnan oma asia. Suposta kerrotaan Demokraatille, ettei sillä ole mitään kantaa tai sanottavaa asiaan.

Hallintojohtaja Pertti Rauhio pitää kiinni eduskunnan linjauksesta, jonka mukaan tiedot vierailijoista tuhotaan päivittäin.

Hän vetoaa asiassa henkilötietolakiin.

– Henkilörekisteri on hävitettävä sen jälkeen, kun sillä ei ole sen keräämiseen tarkoitettua syytä.

Rauhio vakuuttaa, että vierailijatiedot todellakin hävitetään. Päivän päätteksi turvatarkastajat tuhoavat niihin liittyvät Excel-tiedostot.

Vierailijalistojen hävittämisestä seuraa luonnollinen kysymys. Entä jos eduskunnassa tapahtuu jotakin ikävää ja tietoja siellä vierailleista henkilöistä ei ole enää tallella.

Mauri Pekkarisen mukaan tämäkin asia otetaan nyt käynnistyvässä selvityksessä huomioon. Hän kuitenkin huomauttaa muun muassa, että kansanedustajat vastaavat henkilöistä, joita he tuovat eduskuntaan vierailulle. Ketä tahansa talossa ei liiku. Eduskunnassa on lisäksi turvajärjestelmät.

Pertti Rauhio toteaa, että myös poliisi on kertonut, etteivät he tarvitse vierailijalistoja. Käytännössä ihmisten valvonta onnistuu ilman niitäkin ja tarvittaessa saadaan selville, ketkä eduskunnassa ovat käyneet.