Kolumni

ANTTI VUORENRINNE

Kirjoittaja on uutispäätoimittaja (osaeläkkeellä).

Medvedevin housut eivät kastuneet

Monet gurut ovat sitä mieltä, että maailman muuttuminen edellyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan muuttamista. Paasikivi joutaa historian roskatynnyriin. Ei enää ole Neuvostoliittoa eikä kotiryssiä.

Venäjän duuman vaalien jälkeen voisi melkein piruilla, että noinkohan. Siellähän otettiin taas askel kohti yksipuoluejärjestelmää. Kremlin ja siis Vladimir Putinin puolue Yhtenäinen Venäjä on tätä menoa yhtä suuri ja mahtava kuin NKP aikoinaan.

Mitähän duuman vaaleista voisi sitten sanoa? Ainakaan valtapuolueen puheenjohtajan, pääministeri Dmitri Medvedevin housut eivät kastuneet, kuten galluppien perusteella hiukan epäilin. Galluppien perusteella vaikutti siltä, että Yhtenäinen Venäjä häviää ja kannatus lähenee 40 prosentin haamurajaa. Venäjän hallitsevalle eliitille tämä olisi ollut lähes katastrofi.

Mutta toisin kävi.

Yhtenäinen Venäjä sai vaaleissa 54,2 prosenttia äänistä. On muuten mielenkiintoista, että sekä gallupeissa että ovensuukyselyissä puo­lueen ääniosuus oli kymmenen pinnaa pienempi.

Silti mistään isoista väärinkäytöksistä ei raportoitu. Vain joillakin takamailla puoluepamput olivat yrittäneet pyörittää karusellia ja pelata muita entisen maailman pelejä.

Nätti puhallus.

Venäjän poliittinen eliitti oli valmistautunut duumanvaaleihin huolellisesti. Mitään ei jätetty sattuman varaan. Vaalijärjestelmääkin oli rukattu. Puolet paikoista valittiin nyt alueellisista yhden edustajan vaalipiireistä. Tämä hyödytti Yhtenäistä Venäjää. Puolue saikin 90 prosenttia aluepaikoista itselleen. Kaiken kaikkiaan Yhtenäinen Venäjä sai duumaan 343 paikkaa, mikä on puolueen kaikkien aikojen ennätys. Ääniosuudella mitattuna puolue eteni vain viisi prosenttiyksikköä mutta sai sillä 105 lisäpaikkaa. Nätti puhallus.

Yhtenäisen Venäjän lisäksi duumaan pääsivät samat puolueet kuin aikaisemminkin, tosin enemmän tai vähemmän kutistuneina. Gennadi Tsjuganovin kommunistipuolue on edelleen Venäjän toiseksi suurin ja edustaa Venäjällä vanhaa leniniläistä perinnettä. Kun Kominternkin on lopetettu, Venäjän kommunisteilla ei ole juurikaan tovereita muualla. Nykyiset eurooppalaiset vassaripuolueet ovat Tsjuganoviin verrattuna aivan eri planeetalta.

Äärioikeistolainen Vladimir Zhirinovskin puolue sai vaaleissa niin sanotun torjuntavoiton – eli hävisi vähiten. Populismi siis kiehtoo venäläisiäkin.

Demari-internationaaliin kuuluva Oikeudenmukainen Venäjä sai armon jatkaa duumassa. Puolue menetti viisi miljoonaa äänestäjää. Edellisten vaalien kahdeksasta miljoonasta jäi jäljelle kolme. Tällaisessa tuloksessa olisi kenellä hyvänsä eurooppalaisella demarijohtajalla selittämistä. Mutta – iso maa, iso hajonta. Sergei Mironovin puoluetta on sanottu Kremlin luomukseksi, jota se jossain määrin onkin. Toisaalta puolueesta on löytynyt myös aitoa oppositiohenkeä.

Duumanvaalien piti olla Vladimir Putinille porras kohti neljättä kautta.

Dmitri Medevedevin ura puoluejohtajana sujui siis vähän liiankin hyvin. Hänhän liittyikin puolueeseen vain päivää ennen kuin valittiin sen puheenjohtajaksi. Sitä ennen hän puuhaili ikioman oikeistopuolueprojektinsa kimpussa.

Demokratian kannalta Venäjän vaalit eivät olleet varsinainen riemuvoitto. Varsinkaan suurissa kaupungeissa kansalaiset eivät uskoneet voivansa vaikuttaa äänestämällä.

Pietarissa vain 16 prosenttia vaivautui uurnille. Tällainen tulos heittää pitkän varjon vaalien ylle.

Duumanvaalien piti olla Vladimir Putinille porras kohti neljättä kautta. Presidentinvaalit pidetään vuonna 2018. Sitä ennen äänestysaktiivisuudelle pitäisi tehdä jotakin, jotta tulos olisi uskottava. Mutta mitä tehdä? Uskottava äänestysprosentti kun edellyttää uskottavaa oppositiota.

ANTTI VUORENRINNE

Kirjoittaja on uutispäätoimittaja (osaeläkkeellä).

Kolumni

Ruotsidemokraatit ratsastaa Trumpin Ruotsi-väitteillä Wall Street Journalissa – hallitus aikoo vastata

Ruotsin maahanmuuttokeskustelu siirtyi torstaina yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin sivuille. Maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien johto julkaisi lehdessä kirjoituksen, jonka mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli oikeassa moittiessaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa.

Kirjoituksessa puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mattias Karlsson yhdistivät tuhannet muslimimaista saapuneet turvapaikanhakijat rikollisuuteen, mellakointiin ja yhteiskunnalliseen levottomuuteen.

Ruotsin oikeusministeri Morgan Johanssonin mukaan Åkesson ja Karlsson tekevät Ruotsille tahallaan vahinkoa valehtelemalla kansainvälisessä mediassa.

Hallitus aikoo lähipäivinä kirjoittaa Wall Street Journaliin oman vastineensa kirjoitukseen.

Kolumni

Julian Assangen kohtalo ratkeaa huhtikuussa – Ecuadorin presidentinvaalit toiselle kierrokselle

Ecuadorin presidentinvaalit ratkeavat vasta toisella kierroksella huhtikuun alussa. Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, vasemmiston Lenin Moreno oli saamassa runsaat 39 prosenttia äänistä ja oikeiston Guillermo Lasso runsaat 28 prosenttia.

Voittaakseen vaalit jo ensimmäisellä kierroksella ehdokkaan pitää saada vähintään 40 prosenttia äänistä ja vähintään 10 prosenttiyksikön ero toiseksi suosituimpaan ehdokkaaseen.

Vaalien lopputuloksesta riippuu myös tietovuotaja Julian Assangen kohtalo. Lasso on ilmoittanut häätävänsä Assangen Ecuadorin Lontoon-lähetystöstä, jos voittaa vaalit.

Assange on lymyillyt lähetystössä jo vuosikausia välttääkseen luovutuksen Ruotsiin, missä häntä epäillään seksuaalirikoksista.

Aiemmin Assange on sanonut pelkäävänsä, että hänet luovutettaisiin Ruotsista edelleen Yhdysvaltoihin.

Kolumni

mosul

Läpimurto: Irakin armeija tunkeutui Mosulin lentokentälle – suuri huoli asukkaista

Irakin armeijan joukot ovat päässeet sisään Isisin hallussa olevalle Mosulin lentokentälle. Uutistoimisto AFP:n paikalla oleva toimittaja kertoo, että armeijan joukot pääsivät lentokentälle alueen länsipuolelta.

Äärijärjestö Isis on pitänyt Mosulin eteläosassa sijaitsevaa lentokenttää hallussaan vuodesta 2014. Tämänpäiväinen eteneminen on osa Irakin armeijan ja sen liittolaisten sunnuntaina aloittamaa hyökkäystä Mosulin länsiosiin.

Irakin armeijan joukot haluavat vallata kentän ja sen vieressä sijaitsevan Ghazlanin sotilastukikohdan päästäkseen valtaamaan Länsi-Mosulin, Isisin viimeisen ison tukikohdan Irakissa. Myös tukikohtaan on tänään tehty hyökkäyksiä.

Moslun länsiosien valtaus tulee olemaan vaikea tehtävä.

Mosul on Isisille tärkeä kaupunki, koska juuri siellä Isisin johtaja Abu Bakr al-Baghdadi julisti Isisin kalifaatin alueelle vuonna 2014. Yhdysvaltain johtama koalitio on ollut Irakin armeijalle suuri tuki kaupungin takaisinvaltaamisessa. Koalitio on tukenut armeijaa pääasiassa ilmaiskuin sekä neuvonantajien avulla.

Mosulin länsiosien valtaus tulee olemaan vaikea tehtävä. Alueen kadut ovat kapeita, eivätkä kaikki armeijan kulkuneuvot mahdu operoimaan siellä. Lisäksi alueella on loukussa noin 750 000 siviiliä.

Paine Länsi-Mosulin ympärillä on kasvanut jo kuukausia, ja siviilien elinolot ovat heikenneet vauhdilla. Alueen asukkaat ovat esimerkiksi kertoneet AFP:lle puhelimitse, että ruokapulan vuoksi monien perheiden on selvittävä vain yhdellä aterialla päivässä.

Lääkintäviranomaisten mukaan heikoimmat ovat alkaneet jo kuolla lääkkeiden puutteen ja aliravitsemuksen vuoksi. He kertovat, että Isisin joukot ovat pitäneet lääkkeet itsellään.

On arvioitu, että ainakin 250 000 ihmistä on mahdollisesti pakenemassa Mosulin länsipuolelta. Tämän vuoksi ympäri kaupunkia on kiireellä pystytetty uusia leirejä, joihin pakenijat voisivat mennä.

mosul

Kolumni

korea

Kauittimista raikaa rajan toiselle puolelle: ”Neljä murhasta epäiltyä on Pohjois-Korean kansalaisia”

Etelä-Korea tiedottaa pohjoiskorealaisia johtajansa Kim Jong-unin velipuolen salamurhasta jättimäisten kaiuttimien kautta. Eteläkorealaisen MBC-televisiokanavan mukaan Etelä-Korea on kiikuttanut kaiuttimet maiden rajalle kertoakseen yksityiskohtia Kim Jong-namin murhasta.

– Kim Jong-nam…kuoli jouduttuaan kahden tunnistamattoman naisen hyökkäyksen kohteeksi Kuala Lumpurin lentokentällä Malesiassa, kaiuttimista kuului MBC:n mukaan.

– Malesian viranomaisten mukaan neljä murhasta epäiltyä on Pohjois-Korean kansalaisia. Yksi heistä on pidätetty, kuulutus jatkui.

Kaiuttimilla Etelä-Korea haluaa varmistaa, että murhauutinen tavoittaa Pohjois-Korean, jossa vallitsee tiukka sensuuri maan ulkopuolisista uutisista. Etelä-Korea on käyttänyt kaiuttimia useasti aiemminkin propagandan ja ulkomaan uutisten lähettämiseksi Pohjois-Koreaan, ja onpa kaiuttimista kuulunut myös korealaista K-poppia. Pohjois-Korea on niin ikään käyttänyt kaiuttimia peittääkseen etelästä tulevat uutiset.

Ruumiinavaus on ”laiton ja moraaliton”.

Pohjois-Korean valtiollinen media on pysytellyt vaitonaisena johtajansa velipuolen murhasta. Tänään valtionmediassa kuitenkin tuomittiin Malesian tapa hoitaa murhatutkintaa. Kimille tehty ruumiinavaus ja kuolemansyyn tutkinta ovat ”laittomia ja moraalittomia”, syyttää Pohjois-Korean juristikomitea valtiollinen uutistoimiston KCNA:n mukaan.

Pohjois-Korea suuttui aiemmin Malesialle siitä, että maa kieltäytyi luovuttamasta Kimin ruumista Pohjois-Korealle. Malesia haluaa varmistaa velipuolen henkilöllisyyden dna-näytteellä tämän perheenjäseneltä.

Etelä-Korean viranomaiset ovat syyttäneet Kimin murhasta Pohjois-Koreaa.

Pohjois-Korea on vaatinut saada omat edustajansa mukaan murhatutkimukseen Malesiassa.

Kim Jong-nam kuoli Malesiassa matkalla sairaalaan sen jälkeen, kun hänen kasvoilleen oli suihkutettu nestettä Kuala Lumpurin lentokentällä.

korea

Kolumni

Verkko-IMF-Lagarde-LK-4.6.

IMF: Kreikalle ei pidä antaa velkoja anteeksi

Kreikan velat tarvitsevat uudelleenjärjestelyä, mutta velkojen antamista anteeksi ei tällä hetkellä tarvita, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi keskiviikkona Berliinissä.

Kreikan johto, IMF sekä euromaat ovat vääntäneet jo kuukausien ajan velkahelpotuksista ja Kreikalta vaadittavista toimista. Kreikka suostui maanantaina keskustelemaan uusista velkojien haluamista ehdoista, jotta umpikuja saataisiin murrettua.

Euromaat ja IMF ovat olleet erimielistä siitä, millaisia ehtoja ja toimia Kreikalta pitäisi edellyttää taloudellisen tuen vastineeksi. Euromaat esimerkiksi haluavat Kreikan sitoutuvan 3,5 prosentin budjettiylijäämään suhteessa bruttokansantuotteeseen ennen lainojen takaisinmaksuja, mitä IMF ei pidä realistisena.

Kreikka tarvitsee uuden erän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan viimeistään heinäkuussa, jotta se voisi maksaa 7 miljardin euron edestä velkojaan.

IMF ei lähtenyt mukaan vuonna 2015 myönnettyyn tukipakettiin, mutta moni euromaa haluaisi sen nyt mukaan lainaohjelmaan.

Verkko-IMF-Lagarde-LK-4.6.