Kolumni

ANTTI VUORENRINNE

Kirjoittaja on uutispäätoimittaja (osaeläkkeellä).

Medvedevin housut eivät kastuneet

Monet gurut ovat sitä mieltä, että maailman muuttuminen edellyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan muuttamista. Paasikivi joutaa historian roskatynnyriin. Ei enää ole Neuvostoliittoa eikä kotiryssiä.

Venäjän duuman vaalien jälkeen voisi melkein piruilla, että noinkohan. Siellähän otettiin taas askel kohti yksipuoluejärjestelmää. Kremlin ja siis Vladimir Putinin puolue Yhtenäinen Venäjä on tätä menoa yhtä suuri ja mahtava kuin NKP aikoinaan.

Mitähän duuman vaaleista voisi sitten sanoa? Ainakaan valtapuolueen puheenjohtajan, pääministeri Dmitri Medvedevin housut eivät kastuneet, kuten galluppien perusteella hiukan epäilin. Galluppien perusteella vaikutti siltä, että Yhtenäinen Venäjä häviää ja kannatus lähenee 40 prosentin haamurajaa. Venäjän hallitsevalle eliitille tämä olisi ollut lähes katastrofi.

Mutta toisin kävi.

Yhtenäinen Venäjä sai vaaleissa 54,2 prosenttia äänistä. On muuten mielenkiintoista, että sekä gallupeissa että ovensuukyselyissä puo­lueen ääniosuus oli kymmenen pinnaa pienempi.

Silti mistään isoista väärinkäytöksistä ei raportoitu. Vain joillakin takamailla puoluepamput olivat yrittäneet pyörittää karusellia ja pelata muita entisen maailman pelejä.

Nätti puhallus.

Venäjän poliittinen eliitti oli valmistautunut duumanvaaleihin huolellisesti. Mitään ei jätetty sattuman varaan. Vaalijärjestelmääkin oli rukattu. Puolet paikoista valittiin nyt alueellisista yhden edustajan vaalipiireistä. Tämä hyödytti Yhtenäistä Venäjää. Puolue saikin 90 prosenttia aluepaikoista itselleen. Kaiken kaikkiaan Yhtenäinen Venäjä sai duumaan 343 paikkaa, mikä on puolueen kaikkien aikojen ennätys. Ääniosuudella mitattuna puolue eteni vain viisi prosenttiyksikköä mutta sai sillä 105 lisäpaikkaa. Nätti puhallus.

Yhtenäisen Venäjän lisäksi duumaan pääsivät samat puolueet kuin aikaisemminkin, tosin enemmän tai vähemmän kutistuneina. Gennadi Tsjuganovin kommunistipuolue on edelleen Venäjän toiseksi suurin ja edustaa Venäjällä vanhaa leniniläistä perinnettä. Kun Kominternkin on lopetettu, Venäjän kommunisteilla ei ole juurikaan tovereita muualla. Nykyiset eurooppalaiset vassaripuolueet ovat Tsjuganoviin verrattuna aivan eri planeetalta.

Äärioikeistolainen Vladimir Zhirinovskin puolue sai vaaleissa niin sanotun torjuntavoiton – eli hävisi vähiten. Populismi siis kiehtoo venäläisiäkin.

Demari-internationaaliin kuuluva Oikeudenmukainen Venäjä sai armon jatkaa duumassa. Puolue menetti viisi miljoonaa äänestäjää. Edellisten vaalien kahdeksasta miljoonasta jäi jäljelle kolme. Tällaisessa tuloksessa olisi kenellä hyvänsä eurooppalaisella demarijohtajalla selittämistä. Mutta – iso maa, iso hajonta. Sergei Mironovin puoluetta on sanottu Kremlin luomukseksi, jota se jossain määrin onkin. Toisaalta puolueesta on löytynyt myös aitoa oppositiohenkeä.

Duumanvaalien piti olla Vladimir Putinille porras kohti neljättä kautta.

Dmitri Medevedevin ura puoluejohtajana sujui siis vähän liiankin hyvin. Hänhän liittyikin puolueeseen vain päivää ennen kuin valittiin sen puheenjohtajaksi. Sitä ennen hän puuhaili ikioman oikeistopuolueprojektinsa kimpussa.

Demokratian kannalta Venäjän vaalit eivät olleet varsinainen riemuvoitto. Varsinkaan suurissa kaupungeissa kansalaiset eivät uskoneet voivansa vaikuttaa äänestämällä.

Pietarissa vain 16 prosenttia vaivautui uurnille. Tällainen tulos heittää pitkän varjon vaalien ylle.

Duumanvaalien piti olla Vladimir Putinille porras kohti neljättä kautta. Presidentinvaalit pidetään vuonna 2018. Sitä ennen äänestysaktiivisuudelle pitäisi tehdä jotakin, jotta tulos olisi uskottava. Mutta mitä tehdä? Uskottava äänestysprosentti kun edellyttää uskottavaa oppositiota.

Kolumni

43233961

Keskustelu aseenkanto-oikeudesta leimahti jälleen Yhdysvalloissa – Tutkija: ”Seuraava joukkoampuminen tulee ennen lakien muuttumista”

Yhdysvalloissa Floridan kouluampuminen on jälleen johtanut kiihkeään keskusteluun aselaeista ja aseenkanto-oikeudesta. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että Yhdysvallat on tässä suhteessa aina vähän agitoidummassa tilassa kuin Suomi. Aaltola kuitenkin näkee, että tilanne on nyt erilainen.

– Tässä on nyt muuttunut se, että republikaanit ovat vallan kahvassa ja heidän on suhtauduttava tähän keskusteluun entistä vakavammin, Aaltola sanoo.

Hänen mielestään ilmassa voisi olla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuksia jonkinlaisille tiukennuksille aselaeissa.

– Obaman aikana se oli mahdotonta, koska republikaanit olivat hyvin fundamentalistisia asian suhteen.

Aaltolan mukaan tilanteesta tekee erilaisen nyt ainakin se, että uhrit sekä koulun opettajat ja opiskelijat tulivat julkisuuteen ja saivat äänensä kuuluviin.

– Floridassa on jo kyllästytty näihin ampumisiin ja terroritekoihin, joita siellä on ollut viime aikoina aika paljon. Tietyllä lailla yhdysvaltalaiset alkavat väsyä. Mutta jollain tavalla Sandy Hookin ampumisen jälkeen vallalla ollut apatia, ettei näille voida mitään, on voitettu.

Järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n johto ehti jo tuomita tiukasti rajoitukset aselakeihin. Aaltola muistuttaa, että järjestö on hyvin tärkeä lobbausryhmä.

– Se tukee osavaltio- ja liittovaltiotasolla ehdokkaita, jotka sitoutuvat aseenkanto-oikeuden ehdottomuuteen ja tulkitsevat perustuslain kohdan samalla tavalla kuin NRA. Se on ollut vuosia keskeinen tekijä ja organisaattori taustalla.

Hän sanoo, että ihan viime aikoina järjestönkin sisältä on vilauteltu tiettyjä rajoituksia.

– Selkeästi amerikkalaisten enemmistö alkaa olla heitä vastaan. NRA:n parhaat päivät saattavat olla ohitse, ja amerikkalaiset ovat tiedostamassa, että aseitten lisääminen ja niiden antaminen opettajille ei ole järkevin mahdollinen tapa hoitaa asia.

Aseiden antaminen opettajille sai alkunsa presidentti Donald Trumpin ehdotuksesta, jota Yhdysvaltain opettajat ja opettajajärjestöt nousivat saman tien kiihkeästi vastustamaan.

– Kouluampumisissa on usein taustalla motiiveja, joita on vaikea pelotteella torjua. Se ei välttämättä estä mielenterveyshäiriöistä ihmistä toteuttamasta tekoaan, vaan siihen tulee jopa lisää glamouria, muistuttaa Aaltola ja jatkaa, että jos aseita olisi, niitä pitäisi myös osata käyttää.

– Ja tällaiset tilanteet ovat usein varsin sekavia. En usko, että tällä linjalla on mitään voitettavaa.

Aaltola myöntää, että tällainen keskustelu kuulostaa suomalaiselle täysin älyttömältä.

– Amerikkalaisessa keskustelussa on usein ajateltu, että jos rikollisilla on aseita, niin perustuslaki takaa aseenkanto-oikeuden myös muille, mitä kautta tulee pelotetta. Siinä on tällainen oma logiikkansa, jota Yhdysvalloissa käytetään ja joka ei ehkä suomalaisille avaudu.

Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aaltola toteaa, että erityisesti ampumistapausten erityispiirteistä nousee lainsäädännöllisiä hankkeita. Yksittäistapauksista nouseva lainsäädäntötyö ei ole hänen mielestään kovinkaan strategista.

– Pitäisi miettiä lakeja, jotka olisivat laajempia ja ratkaisisivat ongelman.

Aseenkanto-oikeuden muuttuminen ei Aaltolan mukaan ole tällä hetkellä esillä.

– Se vaatisi demokraattien hyvin laajan voiton ensi marraskuun välivaaleissa, minkä jälkeen se saattaisi olla mahdollista.

Aaltolan mukaan keskustelu tukeekin demokraatteja ennen vaaleja ja republikaanien piireissä asiasta tunnetaan painetta.

Trump saattaa taktikoida.

Aaltola pohtii, että Trumpin ilmaisema tuki joillekin tiukennuksille oli taktista.

– Trump on edelleen hyvin epäsuosittu presidentti. Jollain lailla ihmisten reaktiot tällaisiin massamurhiin pitää ottaa huomioon. Näyttäisi, että hän välttäisi olemasta pelkkä vastarannan kiiski, joka ärsyttäisi amerikkalaisia lisää, Aaltola pohtii.

Aaltola muistuttaa, että Trumpin ehdottamat kiristykset olivat aika symbolisia, mutta sinällään tärkeitä.

– Pitkään aikaan fundamentalistisen linjan ottaneet republikaanit eivät ole tällaisia väläyttäneet. Tämä voisi olla sellaista, joka voisi tyydyttää keskivertoamerikkalaista.

– Kyse voi olla taktiikasta, kun Trump tietää, että hän voi tukea nimellisesti lainsäädäntöprojekteja, jotka eivät hänen arvionsa mukaan etene.

Pessimistisesti Aaltola ennustaakin, että aselakien tiukennukset eivät kovin nopeasti etene.

– Seuraava joukkoampuminen nähdään ennen aselakien muutoksia. Erityisesti edustajainhuoneessa on vaikea saada tiukennuksia aikaansaavaa enemmistöä kokoon. Toivotaan, että joku järki saadaan ja aseita ei anneta sellaisten käsiin, joilla riskit väkivallantekoihin ovat suuret.

Toimittaja: Mikko Kuusisalo

43233961

Kolumni

43224376

YK:n turvallisuusneuvosto ei löytänyt sopua tulitauosta – Syyrian Itä-Ghoutan pommituksissa yli 400 siviiliuhria

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, jolla vaadittaisiin 30 päivän tulitaukoa Syyriaan humanitaarisen avun viemiseksi Itä-Ghoutaan ja haavoittuneiden saamiseksi pois alueelta.

Syyrian hallitusta tukevan Venäjän edustaja Vasili Nebenzia esitti tänään muutoksia päätöslauselmaluonnokseen, josta on neuvoteltu lähes kahden viikon ajan.

Viiden viime päivän aikana Itä-Ghoutan pommituksissa on kuollut yli 400 siviiliä. Syyrian hallinnon joukot aloittivat kapinallisten hallussa olevan alueen tulituksen sunnuntaina.

43224376

Kolumni

41034328

Yhä useampi EU-kansalainen jättää Britannian – saldo silti 244 000 plussalla

EU-kansalaisia lähtee Britanniasta yhä enemmän, ja myös maahanmuutto muista EU-maista on vähentynyt. Tieto selviää Britannian tilastokeskuksen ONS:n maahanmuuttoraportista.

Raportissa tarkastellaan maahan- ja maastamuuttolukuja syyskuun 2016 ja syyskuun 2017 välillä. Nettomaahanmuutto on Britanniassa silti edelleen plussalla: 12 kuukauden aikana Britanniaan muutti 244 000 ihmistä enemmän kuin maasta lähti.

Yhä suurempi osa tulijoista kuitenkin saapuu nyt EU:n ulkopuolelta.

Erityisesti töitä etsimään tulevien EU-kansalaisten määrä Britanniassa on vähentynyt tarkastellun vuoden aikana.
ONS:n asiantuntija arvioi, että brexit on yksi tekijä ihmisten päätöksenteossa, mutta syyt muuttaa ovat usein monimutkaisia.

41034328

Kolumni

42699171

Venäjän oppositiojohtaja pidätettiin jälleen – Navalnyi: Viranomaiset odottivat, kun astuin ulos hammaslääkäristä

Venäjällä oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kertoo Twitterissä joutuneensa pidätetyksi. Navalnyi kirjoittaa viranomaisten odottaneen häntä, kun hän astui ulos hammaslääkäristä.

Tuoreemmassa tviitissä Navalnyi lisäsi, että hänet päästetään pian vapaaksi.

Tammikuussa Navalnyi otettiin lyhyeksi ajaksi kiinni Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.

Viime vuonna hän pyrki sinnikkäästi presidenttiehdokkaaksi, mutta viranomaiset hylkäsivät hänen ehdokkuutensa vedoten aiempaan rikostuomioon. Navalnyin mukaan tuomiolla on poliittiset motiivit.

42699171

Kolumni

41563902

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook kaatui hetkeksi

Sosiaalisen median jättiläisen Facebookin verkkosivut kaatuivat hetkeksi torstai-iltapäivällä. Myös Facebookin omistama Instagramin päivittämisessä on ilmennyt ongelmia.

Kun Facebookin verkkosivuja yritti ladata, ruudulle ilmeistyi pahoitteluteksti, jossa kerrottiin jonkin menneen pieleen. Tällä hetkellä Facebookin sivut näyttäisivät jälleen toimivan. Myös Instagram päivittyy jälleen. Myös Faebookin mobiilisovellus sekä mobiiliviestipalvelu ”messenger” lakkasi hetkeksi toimimasta.

Ongelma korjaantui kuitenkin muutamassa minuutissa.

Facebookilla on noin 2 miljardia aktiivista käyttäjää. Downdetectro.com-verkkosivuston mukaan ongelmia ilmeni ympäri maailmaa.

Myös Twitterissä käyttäjät kertovat Facebookin kaatuneen ympäri maailman.

 

41563902