Kolumni

ANTTI VUORENRINNE

Kirjoittaja on uutispäätoimittaja (osaeläkkeellä).

Medvedevin housut eivät kastuneet

Monet gurut ovat sitä mieltä, että maailman muuttuminen edellyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan muuttamista. Paasikivi joutaa historian roskatynnyriin. Ei enää ole Neuvostoliittoa eikä kotiryssiä.

Venäjän duuman vaalien jälkeen voisi melkein piruilla, että noinkohan. Siellähän otettiin taas askel kohti yksipuoluejärjestelmää. Kremlin ja siis Vladimir Putinin puolue Yhtenäinen Venäjä on tätä menoa yhtä suuri ja mahtava kuin NKP aikoinaan.

Mitähän duuman vaaleista voisi sitten sanoa? Ainakaan valtapuolueen puheenjohtajan, pääministeri Dmitri Medvedevin housut eivät kastuneet, kuten galluppien perusteella hiukan epäilin. Galluppien perusteella vaikutti siltä, että Yhtenäinen Venäjä häviää ja kannatus lähenee 40 prosentin haamurajaa. Venäjän hallitsevalle eliitille tämä olisi ollut lähes katastrofi.

Mutta toisin kävi.

Yhtenäinen Venäjä sai vaaleissa 54,2 prosenttia äänistä. On muuten mielenkiintoista, että sekä gallupeissa että ovensuukyselyissä puo­lueen ääniosuus oli kymmenen pinnaa pienempi.

Silti mistään isoista väärinkäytöksistä ei raportoitu. Vain joillakin takamailla puoluepamput olivat yrittäneet pyörittää karusellia ja pelata muita entisen maailman pelejä.

Nätti puhallus.

Venäjän poliittinen eliitti oli valmistautunut duumanvaaleihin huolellisesti. Mitään ei jätetty sattuman varaan. Vaalijärjestelmääkin oli rukattu. Puolet paikoista valittiin nyt alueellisista yhden edustajan vaalipiireistä. Tämä hyödytti Yhtenäistä Venäjää. Puolue saikin 90 prosenttia aluepaikoista itselleen. Kaiken kaikkiaan Yhtenäinen Venäjä sai duumaan 343 paikkaa, mikä on puolueen kaikkien aikojen ennätys. Ääniosuudella mitattuna puolue eteni vain viisi prosenttiyksikköä mutta sai sillä 105 lisäpaikkaa. Nätti puhallus.

Yhtenäisen Venäjän lisäksi duumaan pääsivät samat puolueet kuin aikaisemminkin, tosin enemmän tai vähemmän kutistuneina. Gennadi Tsjuganovin kommunistipuolue on edelleen Venäjän toiseksi suurin ja edustaa Venäjällä vanhaa leniniläistä perinnettä. Kun Kominternkin on lopetettu, Venäjän kommunisteilla ei ole juurikaan tovereita muualla. Nykyiset eurooppalaiset vassaripuolueet ovat Tsjuganoviin verrattuna aivan eri planeetalta.

Äärioikeistolainen Vladimir Zhirinovskin puolue sai vaaleissa niin sanotun torjuntavoiton – eli hävisi vähiten. Populismi siis kiehtoo venäläisiäkin.

Demari-internationaaliin kuuluva Oikeudenmukainen Venäjä sai armon jatkaa duumassa. Puolue menetti viisi miljoonaa äänestäjää. Edellisten vaalien kahdeksasta miljoonasta jäi jäljelle kolme. Tällaisessa tuloksessa olisi kenellä hyvänsä eurooppalaisella demarijohtajalla selittämistä. Mutta – iso maa, iso hajonta. Sergei Mironovin puoluetta on sanottu Kremlin luomukseksi, jota se jossain määrin onkin. Toisaalta puolueesta on löytynyt myös aitoa oppositiohenkeä.

Duumanvaalien piti olla Vladimir Putinille porras kohti neljättä kautta.

Dmitri Medevedevin ura puoluejohtajana sujui siis vähän liiankin hyvin. Hänhän liittyikin puolueeseen vain päivää ennen kuin valittiin sen puheenjohtajaksi. Sitä ennen hän puuhaili ikioman oikeistopuolueprojektinsa kimpussa.

Demokratian kannalta Venäjän vaalit eivät olleet varsinainen riemuvoitto. Varsinkaan suurissa kaupungeissa kansalaiset eivät uskoneet voivansa vaikuttaa äänestämällä.

Pietarissa vain 16 prosenttia vaivautui uurnille. Tällainen tulos heittää pitkän varjon vaalien ylle.

Duumanvaalien piti olla Vladimir Putinille porras kohti neljättä kautta. Presidentinvaalit pidetään vuonna 2018. Sitä ennen äänestysaktiivisuudelle pitäisi tehdä jotakin, jotta tulos olisi uskottava. Mutta mitä tehdä? Uskottava äänestysprosentti kun edellyttää uskottavaa oppositiota.

Kolumni

LKS 20171108 LJM104; US President Donald Trump (C) addresses the National Assembly in Seoul on November 8, 2017. Trump's marathon Asia tour moves to South Korea, another key ally in the struggle with nuclear-armed North Korea, but one with deep reservations about the US president's strategy for dealing with the crisis. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Lee Jin-Man

Trump tuomitsi Egyptin moskeijaiskun

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tuominnut Egyptin moskeijaiskun ”hirveänä ja pelkurimaisena”. Trump sanoo tviitissään, että maailma ei voi suvaita terrorismia. Presidentin mukaan terroristit täytyy päihittää sotilaallisesti ja heidän ekstremististä ideologiaansa on horjutettava.

Lisäksi muun muassa Britannian ja Ranskan ulkoministerit ovat tuominneet iskut. Myös Suomen presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini ovat esittäneet surunvalittelunsa ja tuominneet iskun.

Moskeijaiskussa Siinain niemimaan rauhattomassa pohjoisosassa on kuollut yli 230 ihmistä. Kukaan ei ole toistaiseksi ilmoittanut olleensa iskun takana.

STT-AFP, Kairo

LKS 20171108 LJM104; US President Donald Trump (C) addresses the National Assembly in Seoul on November 8, 2017. Trump's marathon Asia tour moves to South Korea, another key ally in the struggle with nuclear-armed North Korea, but one with deep reservations about the US president's strategy for dealing with the crisis. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Lee Jin-Man

Kolumni

Presidentti Niinistö vierailee Porvoossa

LKS 20171116 Presidentti Sauli Niinistö kansalaistapaamisessa Porvoon torilla Porvoossa 16. marraskuuta 2017. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Egyptin uhriluku nousee – Niinistö ja Soini lähettivät Suomen osanotot

Egyptissä moskeijaan tehdyn pommi-iskun kuolonuhrien määrä on noussut tuoreimman tiedon mukaan jo yli 230:een, kertoo Egyptin televisio. Lisäksi yli 120 ihmistä on haavoittunut.

Aseistetut miehet hyökkäsivät perjantairukouksen aikana moskeijaan, räjäyttivät sen sisällä pommin ja ampuivat kohti rukoilijoita. Hyökkäys tapahtui Siinain niemimaalla lähellä Al-Arishin kaupunkia.

Egyptissä on neljän viime vuoden ajan ollut levotonta islamististen ääriryhmien takia. Esimerkiksi äärijärjestö Isisin Egyptin-haara on tappanut iskuissaan Siinailla satoja poliiseja ja sotilaita sekä siviilejä, joiden on väitetty auttaneen viranomaisia.

Perjantain iskun kuolonuhrien määrä on yksi viime aikojen suurimmista.

Presidentti Niinistö esittää surunvalittelunsa Egyptin moskeijaiskusta

Presidentti Sauli Niinistö on esittänyt surunvalittelunsa Egyptin moskeijaiskusta. Presidentin kanslian tiedotteen mukaan Niinistö on lähettänyt pahoitteluviestin Egyptin presidentille Abdel Fattah al-Sisille.

Niinistö esittää syvimmät pahoittelunsa niin omasta kuin Suomen kansan puolesta. Suomi tuomitsee terrori-iskun jyrkästi, tiedotteessa sanotaan.

Myös ulkoministeri Timo Soini (sin.) on esittänyt surunvalittelunsa moskeijaiskun uhreille. Soinin pahoittelut julkaistiin ulkoministeriön Twitter-tilillä.

STT-AFP, Kairo

 

 

 

 

Presidentti Niinistö vierailee Porvoossa

LKS 20171116 Presidentti Sauli Niinistö kansalaistapaamisessa Porvoon torilla Porvoossa 16. marraskuuta 2017. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kolumni

Ainakin 54 kuolonuhria Egyptin moskeijahyökkäyksessä

Ainakin 54 kuolonuhria Egyptin moskeijahyökkäyksessä

Ainakin 54 ihmistä on kuollut ja arviolta 75 loukkaantunut pommi-iskussa Egyptissä tänään, kertoo Egyptin televisio.

Aseistetut miehet hyökkäsivät perjantairukouksen aikana moskeijaan, räjäyttivät sen sisällä pommin ja ampuivat kohti rukoilijoita.

Hyökkäys tapahtui Siinain niemimaalla lähellä Al-Arishin kaupunkia.

Ainakin 54 kuolonuhria Egyptin moskeijahyökkäyksessä

Kolumni

TOPSHOT ZIMBABWE POLITICS MNANGAGWA

LKS 20171124 tk19; TOPSHOT - Zimbabwe's incoming president Emmerson Mnangagwa (3rd L) speaks to supporters flanked by his wife Auxilia (2nd R) surrounded by their bodyguards at Zimbabwe's ruling Zanu-PF party headquarters in Harare on November 22, 2017. Zimbabwe's former vice president Emmerson Mnangagwa flew home on November 22 to take power after the resignation of Robert Mugabe put an end to 37 years of authoritarian rule. Mnangagwa will be sworn in as president at an inauguration ceremony on November 24, officials said. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Tony Karumba

”Krokotiili-Mnangagwa vannoi virkavalansa Zimbabwessa

Zimbabwe on saanut uuden presidentin. Emmerson Mnangagwa on vannonut virkavalansa pääkaupunki Hararen urheiluareenalla. Seremoniaa seurasi kymmeniätuhansia ihmisiä.

Runsaat kaksi viikkoa sitten Mnangagwa sai potkut presidentti Robert Mugabelta ja lähti maasta. Mnangagwan erottamista vastustanut armeija otti vallan ja sulki Mugaben kotiarestiin. Mugabe ilmoitti erostaan tiistaina.

Mnangagwan on määrä johtaa maata ensi vuoden presidentinvaaleihin asti.

Lempinimellä Krokotiili tunnettua Mnangagwaa pidetään kovan linjan johtajana, jolla on hyvät yhteydet armeijaan.

Hänen ympärilleen on muodostunut krokotiilihahmostaan tutun Lacoste-merkin mukaan nimetty ryhmä.

Mnangagwaa kutsutaan krokotiiliksi myös hänen tuiman katseensa ja tuuheiden kulmakarvojen takia.

TOPSHOT ZIMBABWE POLITICS MNANGAGWA

LKS 20171124 tk19; TOPSHOT - Zimbabwe's incoming president Emmerson Mnangagwa (3rd L) speaks to supporters flanked by his wife Auxilia (2nd R) surrounded by their bodyguards at Zimbabwe's ruling Zanu-PF party headquarters in Harare on November 22, 2017. Zimbabwe's former vice president Emmerson Mnangagwa flew home on November 22 to take power after the resignation of Robert Mugabe put an end to 37 years of authoritarian rule. Mnangagwa will be sworn in as president at an inauguration ceremony on November 24, officials said. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Tony Karumba

Kolumni

Rinne vakavana Saksan tilanteesta: ”Ymmärrän hyvin Frank-Walter Steinmeierin huolen siitä, että 1930-luvun tapahtumat eivät lähde toistumaan”

Saksassa Angela Merkelin kristillisdemokraatit (CDU) ei onnistunut saamaan hallitusta pienten puolueiden kanssa kasaan. Sosialidemokraattien ei pitänyt hallitukseen lähteä (SPD).

Nyt kuitenkin neuvotellaan kristillisdemokraattien ja Saksan demarien välillä. SPD:n sisältäkin alkoi jo tulla painetta puolueen puheenjohtajalle Martin Schulzille lähteä sittenkin hallitusneuvotteluihin. Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier oli tärkeässä roolissa Schulzin mielenmuutoksessa.

Suomessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että Saksan vaalien tulos oli hankala sekä Angela Merkelin CDU:n että SPD:n kannalta. SPD hävisi selvästi CDU:lle.

– Molemmat ison koalition puolueet menettivät merkittävästi kannattajiaan ja tekivät historiansa huonoimpia tuloksia. On selvää, että tällaisessa tilanteessa toiseksi suorin puolue SPD teki linjauksen, että vaalitulosta pitää kunnioittaa sillä tavalla, että oppositio kutsuu.

Kristillisdemokraattien epäonnistuttua pienten puolueiden kanssa tilanne on kuitenkin nyt Rinteenkin mielestä erilainen. Rinne katsoo varsin vakavana Saksan ja Euroopan historiaan.

– Nyt kysymys kuuluu, miten tällainen tilanne vaikuttaa historiaperspektiivistä Saksan yhteiskunnan toimintalogiikkaan. Kyllä minä ymmärrän hyvin Frank-Walter Steinmeierin huolen siitä, että 1930-luvun tapahtumat eivät lähde toistumaan. Silloinhan yhteiskunnan poliittinen epävakaus, useat uusintavaalit peräkkäin, johtivat siihen, että pikku hiljaa luottamus demokratiaan ja demokratian toimivuus asettui uhan alle ja Hitler pääsi diktaattorina nousemaan, Rinne pohdiskelee.

– Hyvin ymmärrän tämän historian perspektiivistä, että presidentti on huolissaan siitä, mitä tuleman pitää, jos ei poliittinen tilanne vakaudu. Siinä mielessä vetoomus SPD:lle, että he lähtisivät yrittämään hallitusyhteistyötä uudelleen, on perusteltu, hän jatkaa.

”Tällaisiin asioihin kiinnittää hallitusneuvotteluissa huomiota.”

Antti Rinne toivoo, että uusi neuvottelutilanne Saksassa johtaa siihen, että maassa päästään sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan kehitykseen.

– Saksassa on paljon osa-aikatyötä, hyvin lyhyitä työsuhteita. Ihmiset saattavat joutua tekemään 4–5 työtä selkeästi yli normaalin säännöllisen työajan kuukaudessa, jotta tulevat ylipäätään toimeen. Tästä ei ole monta vuotta, kun Saksassa oli 2 miljoonaa ihmistä, joiden tuntipalkka oli alle 5 euroa. Työtunteja ei ollut taattu millään tapaa. Tätä kehitystä päästään toivottavasti Saksassa korjaamaan. Uskon, että SPD tällaisiin asioihin kiinnittää hallitusneuvotteluissa huomiota, Rinne arvioi.

Schulz ei siis hallitukseen halunnut ja joutui taipumaan.

– Kansanvaltaisissa puolueissa on se hyvä puoli, että johtajat pääsevät keskustelemaan oman joukkonsa kanssa. Sitten porukalla mietitään, mikä on kansakunnan näkökulmasta oikein, mikä on puolueen näkökulmasta oikein ja tämän jälkeen yhdessä tehtyä päätöstä viedään eteenpäin, Rinne kommentoi.

Porvaripolitiikan apumieheksi ei pidä lähteä.

Myös sitä voidaan pohtia, millaista viestiä Saksan sosialidemokraattisen toiminta nyt antaa muulle Euroopalle ja muiden maiden sosialidemokraattisille puolueille.

– Minusta se osoittaa hyvää vastuullisuutta, jos se johtaa siihen, että SPD:n vaaleja ennen ilmaistuja tavoitteita voidaan mittavassa määrin lähteä toteuttamaan CDU:n ja SPD:n yhteisessä hallituksessa, Rinne sanoo.

– Jos vastuullisuus tarkoittaa vain sitä, että lähdetään ikään kuin porvaripolitiikan apumieheksi ja jatketaan sellaisella linjalla, sitten minun mielestäni kyllä pitää kovasti harkita Saksassakin, mitä tehdään.

– Kyllä tässä ajassa on nyt selkeästi poliittisen järjestelmän kannalta tärkeätä, että kun vaaleja ennen luvataan toteuttaa asioita, niistä pitää pitää kiinni. Jos ei niitä pysty toteuttamaan riittävässä määrin ja menemään mukaan hallituksen, sitten pitää pysyä poissa hallituksesta.

Rinne tiivistää, että SPD:n on ajettava vakaampaa ja oikeudenmukaisempaa Saksaa ja Eurooppaa.

Miten lopulta käy, Antti Rinne?

Peikko, joka Saksan hallitusneuvottelujen takana vaanii ja synnyttää historiamielikuvia, on tietenkin oikeistopopulistinen, jyrkän linjan puolue AfD. Sen kannatus nousi vaaleissa. Senkin vuoksi uusintavaaleja ei välttämättä haluta nähdä.

– Kyllä minun mielestäni AfD:n nousu kertoo Saksassa myöskin siitä, että epäoikeudenmukaisuuden ja osattomuuden kokemus sekä näköalattomuus tulevaisuudesta vahvistaa populistisia äärinationalistisia liikkeitä. Se on vaarallista kehitystä. Sen takia vastuullisten puolueiden, ovat ne oikealta tai vasemmalta, pitää kyetä oikeudenmukainen hyvinvointivaltiokehitys turvaamaan, Rinne sanoo.

Mutta jatkaako Saksassa näidenkin vaalien suuri koalitio, CDU:n ja sen sisarpuolueen CSU:n ja SDP:n hallitus?

– Jos olisin Schultzin housuissa, se riippuu hyvin pitkälti siitä, voidaanko sosialidemokraattien tavoitteita viedä eteenpäin riittävässä määrin Merkelin pysyessä kanslerina, Antti Rinne vastaa.