Kuntalaisten arjessa on asioita, joille voidaan löytää ratkaisut nopeasti ja joissa nopeat ratkaisut ovat välttämättömiä. Hyvä, mutta vaikutuksiltaan huono esimerkki tästä on Covid19-pandemia, joka haastaa kunnat oman toiminnan nopeaan uudelleen organisointiin ja totuttujen toimintatapojen muutokseen. Hoitoon ja hoivaan pääsy, toimintaratkaisut asumispalveluissa ja hoitolaitoksissa, koulujen opetustyön ja oppimisen käytännön toimenpiteet, kirjastojen ja harrastustoiminnan toteutustavat toimivat esimerkkeinä nopeista ja välttämättömistä ratkaisuista. Nopeiden ratkaisujen piirissä ovat olleet myös yritykset omassa toiminnassaan sekä yhdistykset ja järjestöt.

Ammattitaitoa, tahtoa ja päätöksentekokykyä on tarvittu ja käytetty. Tämän ajan termein todeksi on resilienssi tullut – kyky ja sitkeys kohdata yllättäviä tilanteita, selviytyä ja luoda polkua eteenpäin.

Arjessa on myös asioita joiden ratkaisut vaativat aikaa ja joiden vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Kunnan toiminnassa tällaisia ovat erityisesti asumiseen liittyvät ratkaisut rakentamistavassa ja maanhankinnassa. Tavoitteellinen kaavoitus sekä asuin-, yritys-, liikenne- ja arkiympäristöjen suunnittelu yhdistävät viihtyisyyden ja tarkoituksenmukaisen tehokkuuden.

Pitkän ajan resilienssistä huolehtiminen on tulevaisuustyötä. Tässä työssä rakentuvat kunnan ja alueen pito ja veto aluetutkija Timo Aron sanoituksella kerrottuna.

Kansallisesti väestöpolitiikka keskusteluttaa. On aika tuoda se yhä vahvemmin myös kuntiin päätöksenteon ankkuriksi. Väestötason muutokset tulevat todeksi palvelujen tarpeen muutoksina, erityisesti palvelurakenteen ja elämisen ympäristön muutostarpeena, mutta myös kuntataloudessa. Eikä pitkän aikavälin muutostarvetta vähennä SOTE-PELA uudistus. Päinvastoin onnistuakseen tämä uudistus edellyttää kuntien oman toiminnan rohkeaa arviointia ja pidemmän aikavälin strategista otetta kuntatoimijan vahvistamiseksi.

Kirjoittaja on sosiaalineuvos ja yhteiskuntatieteiden tohtori Seinäjoelta.