Tämä käy ilmi Palvelualojen ammattiliitto PAMin koulutuskyselyn ennakkotiedoista.

– Motivaatiota olisi, mutta mahdollisuudet viedään. On hyvä muistaa, että kaikki kärsivät, jos palvelualojen työntekijöille ei anneta mahdollisuutta pitää huolta osaamisestaan, liiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen muistuttaa tiedotteessa.

Vuodesta 2001 käytössä ollut työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettu aikuiskoulutustuki nuijittiin eduskunnassa keskiviikkona lakkautettavaksi. Viimeksi tukea muutettiin vuonna 2020 niin, että työn ja opintojen yhdistäminen oli kannattavaa.

PAMIN torstaisen valtuuston kokouksen yhteydessä järjestettiin EU-vaalipaneeli, jossa eri puolueiden ehdokkaat keskustelivat muun muassa aikuisten kouluttautumismahdollisuuksista.

Perussuomalaisten Simo Grönroos totesi, että Suomessa on monenlaisia mahdollisuuksia opiskella, joten kyse on ihmisten omasta aktiiivisuudesta.

– Näinhän se ei ole. PAMin vielä julkaisemattomassa jäsenten koulutuskyselyssä lähes 60 prosenttia kertoi haaveilevansa jonkin tutkinnon suorittamisesta tulevaisuudessa. Meidän ihmisiltämme viedään siis mahdollisuudet kouluttautua, vaikka halukkuutta olisi, Rönni-Sällinen sanoo.

Koulutukseen osallistumista estävät jäsenten mukaan vaikeudet sovittaa sitä yhteen työn kanssa (40%), koulutuksen kalleus suhteessa omiin mahdollisuuksiin (38%) sekä työnantajan tuen puute (20%).

– Opintovapaalle jäämisen ajatus on lähes mahdoton, sillä 88 prosentilla ei ole siihen taloudellisesti varaa.

HALLITUKSESTA on kritisoitu sitä, että tukien avulla on suoritettu samantasoisia tutkintoja eri aloille. PAMin jäsenistä toiveet näyttävät suuntautuvan kuitenkin toisin. Ylivoimainen enemmistö haaveilee nimenomaan toisen asteen perustutkintoa korkeammasta tutkinnosta.

– Tahto nostaa myös muodollista koulutustasoa on selvä. Ei siis sivuttaissuuntaista tai toisen perustutkinnon hankkimista vaan koulutuksellista ylöspäin kipuamista. Sivusuunnatkin toki kertovat ainakin osin valmiudesta mukautua työelämän tarpeisiin.

Hallituksen olisi PAMin mielestä nyt syytä pikaisesti valmistella malli, joka takaisi pienituloisillekin aikuisille mahdollisuuden parantaa osaamistaan ja hankkia tarpeen tullen uusi ammatti.

– Työehtosopimusneuvotteluissa aiomme kysyä, miten työnantajat ottavat vastuuta henkilöstön kouluttamisesta, kun valtiovalta siitä vetäytyy.

Kyselyyn vastasi 2 978 henkilöä eri aloilta ja eri työsuhteista. Suurimman osan tausta on ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto. Kysely julkaistaan myöhemmin kokonaisuudessaan.