-  Omana presidenttikautenaan hän vaikutti siihen, että Suomi teki päätöksiä ja ratkaisuja, joilla vahvistettiin Suomen kiinnittymistä demokraattisten valtioiden järjestelmiin ja katsottiin länteen, kun oltiin vuosikymmeniä katsottu itään, Rusi sanoo STT:lle.

Rusin mukaan Ahtisaari näki tämän ”valtavan murroksen” mahdollisuutena eikä ongelmana.

-  Mielestäni tässä syntyy hänen merkityksensä Suomen presidenttinä, kun sitä arvioidaan historiankirjoissa.

-  Monet voivat ehkä ajatella, että jos puhuu rauhasta, niin ihminen on naiivi. Ei hän ollut. Kyllä hän realiteetit ymmärsi. Hän oli idealisti ilman illuusiota.

Rusin mukaan Ahtisaari oli esimerkiksi varsin varhain, vuodesta 2002 eteenpäin sitä mieltä, että Nato-jäsenyys on Suomen kannalta hyvä ratkaisu. Nykyisessä, jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Ahtisaaren kaltaisille sillanrakentajille on tarvetta.

-  Toivoisin, että nyt kun sota riehuu monessa paikassa, hänen poismenonsa muistuttaisi meitä siitä, että on olemassa myös rauhanpolku.

Rusi sanoo Ahtisaaren merkityksen suomalaiselle politiikalle olevan suurempi kuin hänen maineensa tällä hetkellä antaisi olettaa.

-  Ajan kanssa, uskon näin, hänen maineensa ja arvostuksensa tulee kasvamaan.

RUSI kertoo, että hänen henkilökohtainen suhteensa Ahtisaareen oli hyvä jo ennen kuin hän ryhtyi tämän neuvonantajaksi vuonna 1994. Sitä ennen Rusi toimi poliittisen osaston toimistopäällikkönä ja neuvottelevana virkamiehenä.

-  Meidän yhteytemme oli hyvä aina syksyyn 1999 saakka. Sitten varmaan se hänen frustraationsa (turhautumisensa), millä tavalla hän sitten siirtyi pois (presidenttiydestä), se heijastui varmasti meidänkin välisiin suhteisiimme..

Ahtisaari toimi presidenttinä vuoteen 2000 asti. Hän ei hakenut jatkokaudelle.

Rusi kuvailee Ahtisaarta ihmisenä erittäin miellyttäväksi, reiluksi ja ”karjalaismaiseksi siinä mielessä, että hän oli avoin ja rehellinen”.

PRESIDENTTI Martti Ahtisaaren viestinnästä 1990-luvulla vastanneen Jussi Lähteen mukaan Ahtisaaren elämäntyö on kansainvälisesti vähintään yhtä merkittävä kuin kansallisesti.

-  Tulemme lähiviikkojen aikana lukemaan kansainvälisiä arvioita Ahtisaaren merkityksestä rauhanvälittäjänä. Ne avaavat sitä tosiasiaa, että toisen maailmansodan jälkeen hän on yksi menestyksekkäimmistä, ellei jopa kaikkein menestyksekkäin, rauhanvälittäjä, Lähde sanoi STT:lle.

-  Kun puhutaan Ahtisaaresta, ei puhuta pelkästään Suomen tai Euroopan historiasta, vaan myös eteläisen Afrikan, itäisen Aasian ja YK:n historiasta. Ahtisaari on yksi niistä, joiden nimi mainitaan YK:n suurten onnistumisten yhteydessä, Lähde jatkoi.

Lähde vastasi Ahtisaaren presidentinvaalikampanjan viestinnästä ennen vuoden 1994 vaaleja ja työskenteli sen jälkeen vuoteen 1997 saakka lehdistöavustajana tasavallan presidentin kansliassa.

Lähde tutustui alun perin Ahtisaareen haastatellessaan häntä nuorena freelance-toimittajana. Lähde oli myöhemmin mukana kannustamassa Ahtisaarta osallistumaan SDP:n esivaaliin, jossa hän kukisti SDP:n suurhahmon, moninkertaisen pääministerin Kalevi Sorsan.

VIIPURISSA syntyneen Ahtisaaren oma elämänkokemus evakkoperheen lapsena määritti Lähteen mukaan Ahtisaaren katsantokantaa maailmassa.

-  Hän katsoi maailmaa niiden ihmisten silmin, jotka eri konflikteissa tai esimerkiksi kotimaan laman aikana jäivät osattomiksi, Lähde sanoo.

Lähteen mukaan Ahtisaari oli henkilönä ainutlaatuisen läsnä oleva.

-  Se oli hänen suuri voimansa niin kampanjoinnissa kuin rauhanvälitystyössä ja kaikissa muissa toimissaan, Lähde luonnehtii.

-  Hän katsoi jokaista ihmistä samalta tasolta, oli sitten kyse nuorista kampanjassa työskentelevistä vapaaehtoisista tai ihmisistä, jotka olivat laman myötä menettäneet kaiken tai sitten maailman menestyneimmistä teollisuusjohtajista tai kansainvälisen politiikan keskeisistä vaikuttajista.

AHTISAARI nousi presidentiksi päivänpolitiikan ulkopuolelta. Lähteen mukaan Ahtisaaren nousua presidentiksi selittää 1990-luvun alun murroskausi, kun Neuvostoliitto oli kaatunut ja Suomea runteli ankara lama.

-  Ne haastoivat niiden ihmisten uskottavuutta, jotka olivat politiikassa perinteisesti toimineet, Lähde luonnehtii.

Lähde pitää vuoden 1994 presidentinvaaleja käännekohtana ja uuden aikakauden alkuna koko Suomen historiassa.

-  Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari molemmat edustivat uutta aikaa ja uutta ajattelua ja käsitystä Suomesta täysivaltaisena läntisen Euroopan jäsenenä, Lähde arvioi.

Lähde haluaa nostaa esille myös Eeva Ahtisaaren merkityksen Martti Ahtisaaren uran ”peruskalliona”, joka mahdollisti puolisonsa kansainväliset tehtävät.

-  Hänenkin kohdallaan puhutaan mittavasta elämäntyöstä, Lähde sanoo.

Simu Perälä, Tuomas Savonen / STT