Mengzi, alkuperäiseltä nimeltään Meng Ke (372-389 eaa.) on näistä tiennäyttäjistä  merkittävimpiä. Konfutselaisuudesta vaikutteita saaneen ja sitä kehittäneen viisaan miehen perintö elää vieläkin kiinalaisten arjessa erilaisina lennokkaina lausumina, sananparsina ja pikkutarinoina.

Myös valtiotasolla, ainakin teoriassa, Mengzin opetukset ovat arvossaan, onhan konfutselaisuus muutenkin lähempänä yhteiskunnallista ajattelua kuin uskonnolliseen filosofiaan keskittyvä taolaisuus.

Mengzin ihmiskäsityksellä on suuri merkitys hänen muulle poliittiselle ajattelulleen. Vastoin kuin Mengzin aikalainen Xunzi ( 310-235 eaa.) ajatteli, ihminen on Mengzin mukaan pohjimmiltaan hyvä, ja esimerkiksi nähdessään lapsen putoavan kaivoon jokainen normaali ihminen haluaa auttaa lasta.

Syynä monien tavallisten ihmisten turmeltuneisuuteen ovat kelvottomat, ahneet ja suuruudenhullut hallitsijat. Tyranni kasvattaa alamaisistaan kaltaisiaan, ja sorton alla köyhä ja kurjistunut rahvas lankeaa rikoksiin ja muihin lain ja moraalin vastaisuuksiin.

Mengzi tuokin mieleen Marxin, kun hän kehottaa etsimään rikollisuuden syitä enemmän ympäristöstä kuin rikoksen tekijöistä.

Demokraattisia näkemyksiä hierarkkisuuden keskellä

Kirjan nimi Veljellisyyden tie viittaa siihen, että ihminen on yhteisöllinen olento, ja ilman yhteisöä ihminen jää pelkän luontokappaleen tasolle. Tosin tässä kohtaa viisas Mengzi voi saada monen nykyihmisen karvat nousemaan pystyyn. Hänen mukaansa lasten tulee palvella kuuliaisesti vanhempiaan, vaimon miestään ja alamaisten hallitsijaa, joka kaitsee heitä kuin lempeä isä lapsiaan. Mengzin yhteisö on hierarkinen,  ja perinteiden vaaliminen on kaikki kaikessa.

Mutta Mengzin aikana yhteiskunnat, niin idässä kuin lännessäkin, vaan olivat hierarkkisia – jopa Antiikin Kreikan demokratian kehtoina pidetyissä kaupunkivaltioissa vapaat ( = yläluokkaiset) miehet omistivat vaimonsa ja orjansa. Historialliseen taustaansa suhteutettuna Mengzi on kuitenkin varsin demokraattinen näkemyksiltään.

Suomentaja ja toimittaja Jyrki Kallio ansaitsee oman huomionsa. Hän on kääntänyt alkuperäisen tekstin niin tarkasti, että selvittää yksityisten kirjoitusmerkkien mahdolliset muutokset vuosisatojen aikana monesti kopioidussa kirjassa. Kallio myös selittää tarkoin, mitä konfutselaisuus, kirjassa vilisevät mytologiset hahmot ja henkilöt ovat. Ja tietysti mukana on myös alkuperäinen kiinaksi laadittu kirjan versio.