Merkel kertoi olevansa tyrmistynyt bussionnettomuudesta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo olevansa tyrmistynyt Baijerin bussionnettomuudesta.

Merkelin tiedottajan mukaan Merkelin ajatuksissa ovat nyt uhrit, heidän perheensä ja onnettomuudessa loukkaantuneet.

18 ihmisen epäillään kuolleen Baijerissa aamulla sattuneessa bussionnettomuudessa, jossa eläkeläisiä kuljettanut bussi törmäsi rekkaan ja syttyi palamaan.

Onnettomuudessa loukkaantui ainakin 30 ihmistä, joista osa loukkaantui vakavasti.

Miina Sillanpäälle haetaan pysyvää liputuspäivää: ”Soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi”

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Miina Sillanpään elämäntyötä juhlittiin näyttelyllä eduskunnan kirjastossa viime helmikuussa. Avajaisissa olivat muun muassa (vasemmalta) Miina Sillanpään seurasta Kirsti Rissanen, presidentti Tarja Halonen, piispa Irja Askola ja eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.

Miina Sillanpään seura hakee Suomen ensimmäiselle naisministerille Miina Sillanpäälle (sd.) vakituista liputuspäivää. Hänen ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi liputettiin ensimmäisen kerran viime vuonna lokakuun 1. päivänä kertaluonteisesti.

Liputus liittyi Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen. Liputusta suositellaan myös tänä vuonna.

Miina Sillanpään seuran hakemusta pysyvästä liputuspäivästä tukee lähes 40 tahoa, muun muassa kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, naisjärjestöjä, osuusliikkeitä sekä yhteiskunnallisia instituutioita ja vaikuttajia.

Hakemuksessa korostetaan, että juuri 1.10.1906 tulivat Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille, sekä miehille että naisille, täydet poliittiset oikeudet.

Miina Sillanpäällä oli seuran mukaan tärkeä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. Hän oli muun muassa Suomen ensimmäinen naisministeri. Miina Sillanpään seuran mielestä Suomen 100-vuotisjuhlavuosi olisi hyvä ajankohta korostaa hänen työtään lasten ja nuorten turvallisen elämän, tasa-arvon, vanhustyön ja kuluttajaliikkeen puolesta.

– Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi. Hän oli aikansa suuri kansalaisvaikuttaja ja tinkimätön hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja. Ensikotitoiminnan lisäksi hänen työnsä jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla, hakemuksessa perustellaan.

Miina Sillanpään seura järjestää torstaina avoimen seminaarin vapaaehtoisen kansalaistoiminnan mahdollisuuksista ja elinvoimasta tulevaisuudessa. Puhujina ovat muun muassa sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja pääjohtaja Reijo Karhinen.

Poliisi: Eduskuntatalon edessä itseään puukottaneet olivat turvapaikanhakijoita

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Poliiseja ja ambulanssi eduskunnan edustalla Helsingissä perjantaina 22. syyskuuta 2017. Helsingin poliisi oli saanut hälytyksen puukotuksesta.

Eduskuntatalon portailla itseään perjantaina puukottaneet miehet olivat turvapaikanhakijoita, vahvistaa tutkinnanjohtaja Kirsi Kanth Helsingin poliisista. Hänen mukaansa teon motiivi liittyy turvapaikkaprosessiin.

Miehet ovat syntyneet vuosina 1995 ja 1998.

Tapauksesta on ilmoitettu Maahanmuuttovirastolle, jonka kanssa tilannetta selvitellään. Poliisi ei tässä vaiheessa kerro miesten kansallisuuksia.

Miehet pääsivät sairaalasta lauantaina, joten he eivät loukkaantuneet kovin vakavasti.

AVAINSANAT

SDP:n Lindtman onnellisena: ”Tähän kiteytyy paljon sitä, miksi Suomi on niin hyvä yhteiskunta”

Kuva: Ella Kaverma

SDP:n eduskutaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtmanin lähestyvä perheenlisäys sai miehen jakamaan palan onnestaan sosiaalisessa mediassa. Lindtman julkaisi Twitterissä kuvan äitiyspakkauksesta ja julkaisun saatesanoihin mahtui myös yhteiskunnallinen viesti.

– Tähän pakettiin kiteytyy paljon sitä, miksi Suomi on niin hyvä yhteiskunta ja mikä täällä on arvokasta. #äitiyspakkaus Suomi❤️, Lindtman kirjoitti.

Facebookissa Lindtman kuvaili tunnelmiaan hieman runsaammin.

– Vieläkin on hetkiä, jolloin pitää nipistää itseään. Hetki kerrallaan ihmeellinen on kuitenkin muuttumassa todeksi. Tänä aamuna vauvalla oli hikka. Potkuissa on koko ajan enemmän voimaa, ja hämä-hämä-häkki rauhoittaa jo.

Äitiyspakkaus on äitiysavustuslain mukainen sosiaaliturvaetuus, jonka Kela jakaa ilmaiseksi kaikille suomessa asuville odottaville äideille tai adobtioäidille. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan ole pakko vastaanottaa, vaan sen sijasta voi saada myös rahallisen korvauksen.

Vanhan, vammautuneen ja sairaan pitää myös päästä luontoon

Kuva: LEHTIKUVA / PATRICK PLEUL

Liikkumisrajoitteisten mahdollisuuksia nauttia luonnosta mietitään nyt paljon. Tarve esteettömiin luonnossa liikkumisen mahdollisuuksiin kasvaa, myös väestön ikääntymisen myötä, Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Harri Leivo kertoo.

– Esimerkiksi tärkeä Lapin-kävijäryhmä, vuosisadan puolivälin tienoilla syntyneet patikoijat, alkaa vanheta.

Kansallispuistojen reiteistä ja muista palveluista huolta pitävä Metsähallituksen Luontopalvelut-yksikkö on pohtinut keinoja, joilla esimerkiksi apuvälineillä liikkuvien mahdollisuuksia liikkua luonnossa monipuolistettaisiin. Tätä on suunniteltu muun muassa Metsähallituksen kumppaneineen tekemässä terveys- ja hyvinvointiohjelmassa, joka ulottuu vuoteen 2025.

Luontopalveluiden erikoissuunnittelija Joel Erkkonen sanoo, että tällainen kumppanien kanssa tehtävä kehitystyö on kansainvälisesti katsoen kärkiluokkaa.

Asia koskee potentiaalisesti jokaista luonnossa liikkumisesta pitävää suomalaista. Erkkonen huomauttaa, että esimerkiksi lapsiperheet voivat tarvita esteettömiä palveluita.

Se, että luonnossa oleminen on hyväksi ihmiselle, otetaan nykyisin selviönä. Metsähallituksella on ympäri maata noin 70 esteetöntä kohdetta. Esteettömien kohteiden reitit ovat kuitenkin usein lyhyitä, muutamista sadoista metreistä pariin kilometriin.

– Tarve olisi muun muassa yli yön kestäville reiteille, Leivo sanoo.

Metsähallituksen Erkkonen puolestaan sanoo, että pitkille reiteille ei ole vielä ollut kovin paljoa kysyntää.

Metsässä ja poluilla liikkuminen ei ole ainoa tapa olla luonnossa.

Esteettömyys luonnossa liikkumisen yhteydessä ei tarkoita pelkästään sitä, että taivalta on mahdollista taittaa esimerkiksi pyörätuolilla, vaan myös sitä, että liikkuja tietää, millainen reitti on odotettavissa,

Invalidiliiton Leivo sanoo. Tärkeää on, että kulkija voi itse arvioida, soveltuuko kohde hänelle vai ei.

Oleellista olisi Leivon mukaan myös se, että ohjelmapalveluyrittäjillä olisi työntekijöidensä joukossa ihmisiä, jotka osaavat huomioida myös vammaisten henkilöiden moninaiset tarpeet.

Leivo huomauttaa myös, että metsässä ja poluilla liikkuminen ei ole ainoa tapa olla luonnossa.

– Talvella erilaiset moottorikelkkasafarit voisivat hyvin sopia myös vammaisille henkilöille. Samoin vaikka melonta.

Matkailuyrittäjien palveluilla suuri merkitys.

Erilaiset liikuntamuodot yleistyvät myös kansallispuistoissa. Esimerkiksi suositussa Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarissa ja Sodankylässä sallittiin hiljattain pyöräily useilla reiteillä.

Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää reittejään ja huolehtii esimerkiksi niiden varsilla sijaitsevista laavuista, autiotuvista ja tulipaikoista. Esteettömyydestä pitävät huolta Metsähallituksen lisäksi kunnat, virkistysalueyhdistykset ja järjestöt.

Paljon merkitystä on kuitenkin sillä, millaisia palveluita esimerkiksi matkailuyrittäjät tarjoavat, Leivo ja Erkkonen sanovat. Esteettömiä luontoretkiä tarjoavia yrityksiä on jo olemassa, ja ne voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa.

– Kyselyt yrittäjiltä tuntuvat lisääntyneen, Leivo sanoo.

Inari-Saariselkä Matkailu Oy:stä kerrotaan, että enimmäkseen Urho Kekkosen kansallispuistossa näkyy lastenvaunuja. Esteettömyydestä kysellään muutamia kertoja vuodessa. Reiteillä käymistä helpottaa, jos mukana on avustaja, joka jaksaa avustaa tunturiluonnon jyrkissä nousuissa ja laskuissa.

Jalkapallofanit tappelivat Helsingin ydinkeskustassa

Helsingin ydinkeskustassa Kaivopihalla oli joukkotappelu viime yönä. Poliisin saaman ilmoituksen mukaan osallisina on ollut ainakin jalkapallojoukkue HJK:n kannattajia.

Tilanne sai alkunsa, kun HJK:n kannattajat kävelivät Rautatieasemalta Kaivopihalle, poliisi kertoo. Matkalla toinen joukko oli huutanut Ilveksen kannatushuutoja.

Jonkin ajan päästä huutelu kärjistyi tappeluksi. Poliisin arvion mukaan kahinaan olisi osallistunut noin tusinan verran ihmisiä.

Paikalle tullut vartija oli käyttänyt sumutetta saadakseen tappelun loppumaan, ja tilannetta selvittämään hälytettiin useita poliisipartioita. Tapahtuman äkillisyyden vuoksi oli ollut vaikea sanoa, kuka löi ketäkin.

Vartija kertoi osuneensa sumutteella ainakin kolmeen ihmiseen, jotka olivat tappelun keskiössä.

Poliisi otti kiinni yhden ja tarkasti muiden henkilöllisyydet jatkoselvittelyn vuoksi. Poliisi kertoo, että useilla oli verta vuotavia vammoja kasvoissa. Yksi vietiin sairaalaan tarkastettavaksi.