Merkkejä ilmassa – veteraanien rintamalisän leikkaus saatetaan perua – Kaikkonen: Pitäisi perua

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

SDP:stä on kritisoitu hallituksen rintamamieseläkkeisiin esittämää leikkausta.

Muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma on vaatinut leikkauksen perumista tai toisena vaihtoehtona sitä, että eduskuntaryhmät yhdessä sopisivat, ettei veteraanien eläkkeistä leikata. Hallituksen ehdotus leikata itsenäisyyden juhlavuonna veteraanien eläkkeitä on Heinäluoman mukaan huonosti ajateltu ja merkityksetön valtiontaloudelle.

Asia nousi eduskunnan täysistunnossa jälleen viime perjantaina keskusteluun, kun käsittelyssä oli sähkömarkkinalain muuttamista koskeva lakialoite.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli muiden asioiden ohella, miten sotaveteraaneilta leikataan itsenäisyyden juhlavuotena. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen tarttui asiaan, puolustautui ja totesi, että sotaveteraaneille tulee kokonaisuutenaan kymmeniä miljoonia lisää enemmän ensi vuodelle kuin tänä vuonna.

– Tämä rintamalisäleikkaus on harmillinen, ja eduskunnan on kyllä syytä pohtia, voitaisiinko se perua. Minun mielestäni se pitäisi perua, Kaikkonen kuitenkin ilmoitti ja sai paikalla olleilta sosialidemokraateilta kiitosta.

Lindtman ilmoitti pitävänsä isona uutisena, että suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja toteaa, että olisi hyvä, että eduskunta voisi muuttaa hallituksen esitystä.

– Emme lepää ennen kuin tämä muutetaan, Lindtman sanoi.

– Ei levätä! Huudahti Kaikkonen perään.

”Ilahtuisin, jos leikkauksesta voitaisiin luopua.”

Hallitus on tekemässä 0,85 %:n tasasuuruisen vähennyksen moniin etuuksiin, muun muassa lapsilisiin, työttömän peruspäivärahaan, kansaneläkkeeseen ja rintamalisään.

Tänään Antti Kaikkonen sanoo Demokraatille eduskunnassa, että rintamalisä kuuluu sarjaan, joka on arvioitava valtiovarainvaliokunnassa syksyn budjettiprosessissa.

– Olisi hyvä, jos siitä löytyisi yhteisymmärrys. Se ei valtiontalouden kannalta kovin iso summa ole … Mutta tietysti hankalia leikkauksia joudutaan tekemään moneen suuntaan ja veteraanien suhteen täytyy muistaa kuitenkin toisella puolella se, että tulee erittäin tuntuvat lisäpanostukset veteraaneille kaiken kaikkiaan. Puhutaan miljoonista euroista lisää.

Kysyttäessä keskustan eduskuntaryhmän kantaa asiaan, Kaikkonen viittaa edelleen valtiovarainvaliokunnan tulevaan arvioon.

– Tämä on hallitusryhmien välinen neuvottelukysymys monen muun asian kanssa, että nähtäväksi jää.

Hän itse sanoo yhä, että ilahtuisi, jos leikkauksesta voitaisiin luopua.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen toteaa Demokraatille niin ikään, että rintamalisää täytyy katsoa valtiovarainvaliokunnssa sen käydessä budjettia läpi. Hänkin toteaa, että kokonaisuutena veteraanien rahoitusta lisätään ensi vuonna.

Jokinen huomauttaa, että jos yksi indeksileikkaus perutaan, tällöin tarkasteltavaksi voivat aueta myös myös muihin etuisuuksiin kohdistuvat vähennykset. Kaikkia näitä ei voida perua.

Voidaanko rintamalisä ottaa yksittäisenä asiana leikkauksista pois?

– Täytyy katsoa mikä se kokonaisuus on ja mikä se budjettivaikutus on.

Kokoomusryhmällä ei ole Jokisen mukaan kantaa rintamalisään tällä hetkellä eikä asiasta ole käyty keskustelua. Jokinen itse toteaa, että hänen on perehdyttävä kokonaisuuteen, ennen kuin voi ottaa henkilökohtaistakaan kantaa asiaan.

”Työ sovun löytämiseksi jatkuu koko illan” – Helle: Tilanne Airpron riidassa on yhä hyvin vaikea

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Lentoliikennettä uhkaavaa lakkoa sovitellaan koko ilta, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle Twitterissä.

Tilanne Airpron riidassa on hänen mukaansa yhä hyvin vaikea, ja työ sovun löytämiseksi jatkuu koko illan ammattiliitto Pron ja työnantajia edustavan Paltan kanssa.

Ilmailualan Unionin (IAU) kanssa neuvottelut jatkuvat keskiviikkona.

IAU ja Pro ovat ilmoittaneet useista työnseisauksista. Niistä ensimmäiset voivat toteutua ensi perjantaina.

Kiista koskee lentoyhtiöille maapalveluita tuottavan Airpro-yhtiön työehtosopimusta.

Feldt-Ranta patistaa perhevapaauudistukseen – ihmettelee ministerin ”melkoista välinpitämättömyyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vaatii vauhtia perhevapaauudistukseen.

– Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista, kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon tai huomioi kaikkia perheitä tasapuolisesti. Malli ei myöskään edistä, vaan pikemminkin on jarruna, hallituksen tavoitteelle kasvattaa työllisyysastetta, Feldt-Ranta toteaa.

– Hallitus ei kuitenkaan aio tehdä perhevapaiden uudistamiseksi mitään. Asiasta vastaava ministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoi viikonlopun Helsingin Sanomissa, ettei ole edes tutustunut laajaa kannatusta saaneeseen palkansaajakeskusjärjestö SAK:n esittämään kustannusneutraaliin malliin. Melkoista välinpitämättömyyttä omalla ydinvastuualueella hallituksen ministeriltä, ihmettelee Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta toteaa, että mikäli hallitus viittaa perhevapaiden uudistamiselle huhtikuun kehysriihessä kintaalla, eikä aloita edes perhevapaamallien selvittämistä, häviää hallitukselta loppukin uskottavuus sen itse asettaman työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Demarinuoret aikoo aloittaa nimien keräämisen perhevapaiden uudistamista ajavaan kansalaisaloitteeseen, ellei hallitus ryhdy asiassa toimiin puoliväliriihessään huhtikuussa.

Demarinuorten mielestä perhevapaita on jaettava nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Heidän esittämässä 6+6+6-mallissa perhevapaat jaetaan siten, että äidille korvamerkitään kuusi kuukautta, isälle kuusi kuukautta ja kolmannen jakson käytöstä päättää perhe. Demarinuorten lisäksi esimerkiksi korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava kannattaa mallia.

Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi kullekin perheelle sopivan perhevapaiden käytön vanhempien ja perheiden itse koottaviksi. 

– SAK:n ehdottaman perhevapaamallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä mallin toteuttaminen myöskään kasvata työnantajien velvoitteita, Feldt-Ranta muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

LM: Ex-natsijohtaja Holappa vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi

Uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen entinen johtaja Esa Henrik Holappa lähtee ehdolle kuntavaaleihin Oulussa vihreiden listalta, kertoo Lännen Media. Holappa liittyi puolueeseen ennen vuodenvaihdetta viime joulukuussa.

– Olen seurannut vihreitä viimeisen vuoden ajan ja heidän kannanottojaan sekä maahanmuuttopolitiikasta, talousasioista että työttömyydestä, Holappa kertoo Lännen Medialle syistään liittyä puolueeseen.

Natsiaatteesta luopunut Holappa on puhunut julkisuudessa paljon siitä, miten hän haluaa toimia ääriajattelua vastaan.

Holappa sanoo Lännen Medialle, että vihreät, humanistiset arvot ovat lähellä hänen nykyistä maailmankuvaansa.

Rakennusliiton Suokas tiukkana yleissitovuudesta: ”Se ei Suomesta poistu ilman tappelua”

Kuva: Getty Images
Työehtosopimusten yleissitovuutta ei saa pois suomalaisesta työmarkkinakäytännöstä ilman taistelua, toteaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Riku Suokas blogikirjoituksessaan.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, Suokas kirjoittaa.

Suokas toteaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen. Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

Ilmoitus äänioikeudesta tulee nyt kirjekuoressa

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta lähiviikkoina postissa ilmoituksen äänioikeudesta kuntavaaleissa.

Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään kirjekuoressa, jonka ikkunasta näkyy sekä lähettäjän (maistraatti) että äänioikeutetun nimi ja osoite. Kuoren päällä lukee: Ilmoitus äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Ilmoituskorttiin on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo äänioikeutetun oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista. Ilmoituskortissa on lisäksi ohjeita äänestämisestä ja tietoa valtuuston tehtävistä.

Kuntavaalit toimitetaan 9. huhtikuuta 2017. Vaalipäivänä saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.

Keskustelua aiheesta