Merkkejä ilmassa – veteraanien rintamalisän leikkaus saatetaan perua – Kaikkonen: Pitäisi perua

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

SDP:stä on kritisoitu hallituksen rintamamieseläkkeisiin esittämää leikkausta.

Muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma on vaatinut leikkauksen perumista tai toisena vaihtoehtona sitä, että eduskuntaryhmät yhdessä sopisivat, ettei veteraanien eläkkeistä leikata. Hallituksen ehdotus leikata itsenäisyyden juhlavuonna veteraanien eläkkeitä on Heinäluoman mukaan huonosti ajateltu ja merkityksetön valtiontaloudelle.

Asia nousi eduskunnan täysistunnossa jälleen viime perjantaina keskusteluun, kun käsittelyssä oli sähkömarkkinalain muuttamista koskeva lakialoite.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli muiden asioiden ohella, miten sotaveteraaneilta leikataan itsenäisyyden juhlavuotena. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen tarttui asiaan, puolustautui ja totesi, että sotaveteraaneille tulee kokonaisuutenaan kymmeniä miljoonia lisää enemmän ensi vuodelle kuin tänä vuonna.

– Tämä rintamalisäleikkaus on harmillinen, ja eduskunnan on kyllä syytä pohtia, voitaisiinko se perua. Minun mielestäni se pitäisi perua, Kaikkonen kuitenkin ilmoitti ja sai paikalla olleilta sosialidemokraateilta kiitosta.

Lindtman ilmoitti pitävänsä isona uutisena, että suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja toteaa, että olisi hyvä, että eduskunta voisi muuttaa hallituksen esitystä.

– Emme lepää ennen kuin tämä muutetaan, Lindtman sanoi.

– Ei levätä! Huudahti Kaikkonen perään.

”Ilahtuisin, jos leikkauksesta voitaisiin luopua.”

Hallitus on tekemässä 0,85 %:n tasasuuruisen vähennyksen moniin etuuksiin, muun muassa lapsilisiin, työttömän peruspäivärahaan, kansaneläkkeeseen ja rintamalisään.

Tänään Antti Kaikkonen sanoo Demokraatille eduskunnassa, että rintamalisä kuuluu sarjaan, joka on arvioitava valtiovarainvaliokunnassa syksyn budjettiprosessissa.

– Olisi hyvä, jos siitä löytyisi yhteisymmärrys. Se ei valtiontalouden kannalta kovin iso summa ole … Mutta tietysti hankalia leikkauksia joudutaan tekemään moneen suuntaan ja veteraanien suhteen täytyy muistaa kuitenkin toisella puolella se, että tulee erittäin tuntuvat lisäpanostukset veteraaneille kaiken kaikkiaan. Puhutaan miljoonista euroista lisää.

Kysyttäessä keskustan eduskuntaryhmän kantaa asiaan, Kaikkonen viittaa edelleen valtiovarainvaliokunnan tulevaan arvioon.

– Tämä on hallitusryhmien välinen neuvottelukysymys monen muun asian kanssa, että nähtäväksi jää.

Hän itse sanoo yhä, että ilahtuisi, jos leikkauksesta voitaisiin luopua.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen toteaa Demokraatille niin ikään, että rintamalisää täytyy katsoa valtiovarainvaliokunnssa sen käydessä budjettia läpi. Hänkin toteaa, että kokonaisuutena veteraanien rahoitusta lisätään ensi vuonna.

Jokinen huomauttaa, että jos yksi indeksileikkaus perutaan, tällöin tarkasteltavaksi voivat aueta myös myös muihin etuisuuksiin kohdistuvat vähennykset. Kaikkia näitä ei voida perua.

Voidaanko rintamalisä ottaa yksittäisenä asiana leikkauksista pois?

– Täytyy katsoa mikä se kokonaisuus on ja mikä se budjettivaikutus on.

Kokoomusryhmällä ei ole Jokisen mukaan kantaa rintamalisään tällä hetkellä eikä asiasta ole käyty keskustelua. Jokinen itse toteaa, että hänen on perehdyttävä kokonaisuuteen, ennen kuin voi ottaa henkilökohtaistakaan kantaa asiaan.

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta