Merkkejä ilmassa – veteraanien rintamalisän leikkaus saatetaan perua – Kaikkonen: Pitäisi perua

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

SDP:stä on kritisoitu hallituksen rintamamieseläkkeisiin esittämää leikkausta.

Muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma on vaatinut leikkauksen perumista tai toisena vaihtoehtona sitä, että eduskuntaryhmät yhdessä sopisivat, ettei veteraanien eläkkeistä leikata. Hallituksen ehdotus leikata itsenäisyyden juhlavuonna veteraanien eläkkeitä on Heinäluoman mukaan huonosti ajateltu ja merkityksetön valtiontaloudelle.

Asia nousi eduskunnan täysistunnossa jälleen viime perjantaina keskusteluun, kun käsittelyssä oli sähkömarkkinalain muuttamista koskeva lakialoite.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman hämmästeli muiden asioiden ohella, miten sotaveteraaneilta leikataan itsenäisyyden juhlavuotena. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen tarttui asiaan, puolustautui ja totesi, että sotaveteraaneille tulee kokonaisuutenaan kymmeniä miljoonia lisää enemmän ensi vuodelle kuin tänä vuonna.

– Tämä rintamalisäleikkaus on harmillinen, ja eduskunnan on kyllä syytä pohtia, voitaisiinko se perua. Minun mielestäni se pitäisi perua, Kaikkonen kuitenkin ilmoitti ja sai paikalla olleilta sosialidemokraateilta kiitosta.

Lindtman ilmoitti pitävänsä isona uutisena, että suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtaja toteaa, että olisi hyvä, että eduskunta voisi muuttaa hallituksen esitystä.

– Emme lepää ennen kuin tämä muutetaan, Lindtman sanoi.

– Ei levätä! Huudahti Kaikkonen perään.

”Ilahtuisin, jos leikkauksesta voitaisiin luopua.”

Hallitus on tekemässä 0,85 %:n tasasuuruisen vähennyksen moniin etuuksiin, muun muassa lapsilisiin, työttömän peruspäivärahaan, kansaneläkkeeseen ja rintamalisään.

Tänään Antti Kaikkonen sanoo Demokraatille eduskunnassa, että rintamalisä kuuluu sarjaan, joka on arvioitava valtiovarainvaliokunnassa syksyn budjettiprosessissa.

– Olisi hyvä, jos siitä löytyisi yhteisymmärrys. Se ei valtiontalouden kannalta kovin iso summa ole … Mutta tietysti hankalia leikkauksia joudutaan tekemään moneen suuntaan ja veteraanien suhteen täytyy muistaa kuitenkin toisella puolella se, että tulee erittäin tuntuvat lisäpanostukset veteraaneille kaiken kaikkiaan. Puhutaan miljoonista euroista lisää.

Kysyttäessä keskustan eduskuntaryhmän kantaa asiaan, Kaikkonen viittaa edelleen valtiovarainvaliokunnan tulevaan arvioon.

– Tämä on hallitusryhmien välinen neuvottelukysymys monen muun asian kanssa, että nähtäväksi jää.

Hän itse sanoo yhä, että ilahtuisi, jos leikkauksesta voitaisiin luopua.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen toteaa Demokraatille niin ikään, että rintamalisää täytyy katsoa valtiovarainvaliokunnssa sen käydessä budjettia läpi. Hänkin toteaa, että kokonaisuutena veteraanien rahoitusta lisätään ensi vuonna.

Jokinen huomauttaa, että jos yksi indeksileikkaus perutaan, tällöin tarkasteltavaksi voivat aueta myös myös muihin etuisuuksiin kohdistuvat vähennykset. Kaikkia näitä ei voida perua.

Voidaanko rintamalisä ottaa yksittäisenä asiana leikkauksista pois?

– Täytyy katsoa mikä se kokonaisuus on ja mikä se budjettivaikutus on.

Kokoomusryhmällä ei ole Jokisen mukaan kantaa rintamalisään tällä hetkellä eikä asiasta ole käyty keskustelua. Jokinen itse toteaa, että hänen on perehdyttävä kokonaisuuteen, ennen kuin voi ottaa henkilökohtaistakaan kantaa asiaan.

Mikkelikin tyrmää Sipilän valinnanvapausesityksen 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Satu Taavitsainen.

Mikkelin kaupunginhallitus on tänään päättänyt lausunnosta maan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä.

Kaupunginhallitus suhtautuu kriittisesti valinnanvapauslakiin ja sen mahdollisuuksiin kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja, pienentää kustannusten kasvua sekä turvata riittävät keskussairaalatasoiset päivystyspalvelut Etelä-Savon maakunnassa. Valinnanvapauslaki johtaa toteutuessaan haastavimmassa asemassa olevien ihmisten aseman heikkenemiseen.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan SDP:n kannanotot Mikkelin kaupungin lausuntoon valinnanvapauslaista huomioitiin. Kaupunginhallitus oli yksimielinen siitä, ettei kaavailtu markkinamalli vähennä väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asema heikkenisi, sanoo Taavitsainen.

-Ei ole oikein, että maan hallitus on valmis ajamaan esitystä, joka lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa terveysmenoja. Sote-uudistuksen punaisen langan pitää olla nykyisten palveluiden parantaminen erityisesti vanhusten, vammaisten, lasten ja työttömien ihmisten osalta. He eivät ole työterveyshuollon piirissä ja heitä varten sote-uudistusta tehdään.

SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen jäsenen Soile Kuitusen mukaan kaupunginhallituksella on valinnanvapauslain suhteen erityinen huoli Mikkelin keskussairaalan laajan päivystyksen säilymisestä maakunnassa.

-Mikäli erikoissairaanhoidon palvelut avataan kilpailulle ja niihin myönnetään asiakasseteleitä, uhkaa julkisesti järjestettyä erikoissairaanhoitoa rapautuminen. Mitä järkeä on tuhota suomalaisen soten parhain osa, erikoissairaanhoito? Kuitunen kysyy.

SDP haluaa toteuttaa vastuullista politiikkaa, koska lopulta kaikista haavoittuvimmista väestöryhmistä ja esimerkiksi suuronnettomuuksien sattuessa vastuu on julkisella sektorilla. Tästä syystä laaja päivystys tarvitaan Etelä-Savon maakunnassa.

Mikkeliläisten asukkaiden aivan aiheellinen huoli kohdistuu siihen, että palveluista ei tulekaan sote-uudistuksen myötä paremmin saavutettavia ja sujuvampia, vaan yhä monimutkaisempia.

-Tärkeä sote-uudistuksen onnistumisen mittari on se, toimivatko jatkossa ihmisten tarvitsemat palvelut matalalla kynnyksellä, yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti sekä maksuttomasti, päättävät Taavitsainen ja Kuitunen.

Keskustelua aiheesta

Palola jatkaa STTK:n kipparina – ”Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (oikealla) onnitteli Antti Rinnettä ja Rauno Vesivaloa, jotka palkittiin kultaisella ansiomerkillä STTK:n uuden edustajiston järjestäytymiskokouksessa Helsingissä tiistaina.

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2021 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita.

Palola, 58, valittiin STTK:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.

STTK nostaa edunvalvontansa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä kärkihankkeiksi alkaneella edustajistokaudella työelämälainsäädännön, perusturvan uudistamisen, eläkeasiat, tasa-arvotyön ja hallitusohjelmavaikuttamisen.

Antti Palola painottaa sopimusyhteiskunnan merkitystä muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä.

– Keskusjärjestöt eivät näillä näkymin neuvottele työehdoista vaan se on liittojen työtä. Työmarkkinatoiminnassa paras tulos saavutetaan pitkäjänteisellä työskentelyllä, ei poukkoilulla tai riitelyllä. Muuttuvissakin oloissa uskon neuvotteluun ja sopimiseen.

Palola varoittaa jatkossakaan poliitikkoja sotkeutumasta työmarkkina-asioihin.

– Sekä lyhyt että pitkä historia osoittavat, että siitä ei seuraa mitään hyvää. Poliitikot hoitakoot oman rootelinsa, työmarkkinajärjestöt omansa. Kumpaakin tarvitaan ja hyvää yhteistyötä, mutta ei katteettomia lupauksia eikä jyrkkää vastakkainasettelua.

STTK ei tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana.

STTK:n mielestä työelämää ja sosiaaliturvaa on kehitettävä, mutta järkevästi ja maltilla.

– Työelämän muutos on nopeaa, mutta toimivia rakenteita ei pidä lyhytnäköisesti lähteä hajottamaan.

Myös sopimusjärjestelmän on elettävä ajassa ja sitä on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden muutoksia.

– Uskon paikallisen sopimisen lisääntyvän, mutta senkin maltilla ja hallitusti. Vähimmäisehdot on turvattava, eikä STTK tingi työ- ja virkaehtosopimuksista eikä yleissitovuudesta työmarkkinasopimusten turvaajana, Palola tiivistää.

Uutta Forssan ohjelmaa ei tule – eikä sellaista tarvita

Sosialidemokraattien tilaisuuksissa palataan usein perimmäisten kysymysten ääreen. Forssan ohjelman tavoitteet on saavutettu ja politiikan uutta suuntaa etsitään kuumeisesti. Myös mediassa huoli sosialidemokratian tilasta on jopa liikuttavan laaja.

Maailman muuttuessa yhä nopeammin myös pitkän tähtäimen suunnitelmien rakentaminen vaikeutuu. Nopeasti kehittyvässä maailmassa jopa yrityksillä on vaikeuksia hahmottaa ja ennustaa oman erikoisalansa kehitystä. Samaan aikaan SDP:n odotetaan tekevän vastaava temppu kokonaisvaltaisesti yhteiskunnalle.

Tehtävä on mahdoton. Siksi uuden Forssan ohjelman perään haikailu onkin syytä lopettaa.

Unelmoimalla uudesta uljaasta toimenpideohjelmasta me sosialidemokraatit ajamme itsemme ahtaaseen umpikujaan, josta on vaikea päästä pois. Puhumalla toistuvasti hukassa olevista tavoitteistamme me luomme itseään toteuttavan ennustuksen siitä, ettei sosialidemokratialle ole suomalaisille mitään tarjottavaa. Näin ei kuitenkaan ole.

Uuden Forssan ohjelman perään haikailu on syytä lopettaa.

Menneisyydessä poliittisilla päätöksillä on asetettu yhteiskunnalle raamit, joiden puitteissa ihmisten pitää toimia. Nykytilassa poliittisten päätösten suhteellinen valta heikkenee ja siten ne eivät aina vaikuta suoraan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tulevaisuudessa SDP:n tulisi tunnistaa todelliset vaikuttamisen paikat ja tarjota ihmisille vaihtoehtoja siitä, kuinka päätöksillä pystytään vauhdittamaan ja toisaalta estämään suuria kehityskulkuja.

Puolueen on muokattava joustavasti omia kantojaan ja tarjottava visioissaan esimerkiksi työn murrokseen, ilmastonmuutokseen, digitaaliseen kehitykseen ja kaupungistumiseen liittyen arvopohjaista ohjausta.

Konkreettinen esimerkki tällaisesta politiikasta nähtiin muutama viikko sitten, kun Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar esitti kaupunkiin yöpormestaria. Yhteiskunta pyörii jo nyt lähes ympärivuorokautisesti ja tulevaisuudessa vauhdin voidaan olettaa kiihtyvän. Yöpormestari-ehdotus on hyvä esimerkki siitä, kuinka kieltämisen sijaan vallitsevan kehityksen varjopuolet tunnistetaan ja niihin reagoidaan.

SDP menestyy tulevaisuudessa, kun se tarjoaa parhaan mahdollisen vaihtoehdon kansalaisille siitä, miten sen tekemillä päätöksillä voidaan rakentaa parempi elämä suurien kehityskulkujen myllertäessä koko yhteiskuntaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Syntyi luottamus, että paikallisesti pystytään sopimaan palkankorotuksista” – hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriita ohi

Kuva: Lehtikuva

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoehdotuksen hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työriidassa.

Riidan syynä olivat erityisesti näkemyserot palkkaratkaisusta. Työnantaja reagoi työsuluilla, jotka alkoivat 8. joulukuuta. Ne päättyvät nyt sovun synnyttyä. Osapuolet sopivat jo maanantaina, että täksi päiväksi suunnitellut työsulut perutaan.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää ratkaisua tasapainoisena.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualojen neuvottelut ja sovittelu tapahtuivat poikkeuksellisissa olosuhteissa, joten Selin pitää ratkaisuun pääsyä kaikkien kannalta voittona.

– Ratkaisun syntyminen näytti välillä lähes mahdottomalta. Onneksi löysimme yhdessä alan luottamusmiesten kanssa ratkaisun avaimet paikallisesta sopimisesta, jonka myös työnantajat olivat valmiita hyväksymään, Selin toteaa.

Sekä hiihtokeskusalan että ohjelmapalvelualan sopimusratkaisut ovat kaksivuotisia (1.11.2017–31.10.2019). Sopimukset sisältävät kummallekin vuodelle palkankorotukset, jotka ensisijaisesti neuvotellaan paikallisesti vuosittain 15. tammikuuta mennessä.

– Sovittelun aikana syntyi luottamus siihen, että paikallisesti pystytään sopimaan palkankorotuksista. Tämä mahdollisti sopimusratkaisujen hyväksymisen, Selin perustelee.

Ohjelmapalvelualalle mahdollistettiin joustavammat työaikajärjestelyt, jotka neuvotellaan paikallisesti. Joustojen ehtona oli alalle kokonaan uutena tulevat ilta- ja yötyölisät.

Uskomme siihen, että palkoista on mahdollista päästä sopuun paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Kummankin alan työehtosopimuksiin tulee uusia kirjauksia työhyvinvoinnin edistämisestä ja väkivallan ehkäisemisestä. Lisäksi hiihtokeskusalalla kehitetään palkkausjärjestelmää sopimuskauden aikana.

Selin pitää ratkaisua soveltuvana juuri näille toimialoille.

– Näillä aloilla on perinteitä paikallisesta sopimisesta, josta osoituksena esimerkiksi hiihtokeskusalan paikallisesti sovittava vuosityöaikajärjestelmä, Selin toteaa.

Suuri osa alojen vakituisista työntekijöistä työskentelee yrityksissä, joissa on totuttu yhteistyöhön.

– Uskomme siihen, että palkoista on mahdollista päästä sopuun paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Kuten sovintoesityksessä sanotaan, tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan sekä sen henkilöstön tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu, Selin korostaa.

Hän luottaa siihen, että valtaosa alan työntekijöistä tulee paikallisten sopimusten piirin, joissa palkkaratkaisu on työntekijöiden kannalta hyvä.

Sopimuksissa on sovittu niin sanotusta perälaudasta, joka takaa kaikille alan työntekijöille 1,6 % palkankorotukset, jos paikallisesti ei päästä sopimukseen tai, jos yritykseen ei vielä ole valittu luottamusmiestä, jota paikallinen sopiminen edellyttää.