Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kutsuu tulevia päiviä superviikoksi. Tiistaihin mennessä liiton pitäisi saada solmituksi yrityskohtaiset työehtosopimukset Metsä Groupin, UPM:n ja kolmen pienemmän yrityksen kanssa.

Vanhala laskee, että 45 prosenttia paperiliittolaisista on vielä sopimusta vailla. Liitolla on jäseniä reilut 10 000. Sopimusosapuolia liitolla on ollut 35, ja 30 kanssa on sopimus kasassa. Hän kehaisee, että liitto on saavuttanut “jumalattoman määrän” sopimuksia.

Ensi viikon keskiviikko, 15. joulukuuta, on tärkeä päivä, sillä metsäteollisuuden sopimukset päättyvät vuodenvaihteessa. Työtaistelu-uhista täytyy ilmoittaa kaksi viikkoa ennen niiden mahdollista alkamista. Paperiliiton hallitus arvioi tilannetta ensi viikon tiistaina.

Hän painottaa olevansa sopimuksien, ei työtaisteluiden kannattaja. Mutta suurin riski työtaistelulle on erityisesti UPM:ssä, joka haluaa työehtosopimuksen erikseen jokaiselle viidelle toimialalleen.

Paperiliitto neuvottelee kaksi päivää tiiviisti Metsä Groupin kanssa, ja mahdollisesti pitempäänkin tarpeen vaatiessa.

– Olen luottavainen, että Metsä Groupin kanssa päästään asioista yhteisymmärrykseen. Ja haluan uskoa näin myös UPM:n kohdalla, Vanhala toteaa.

Paperiliiton ja Metsä Groupin neuvottelut sujuivat hänen mukaansa hyvin, mutta yhtiö vetäytyi niistä pois.

– Olisikohan Stora Enson sopimuksen myötä tullut korotusprosentti ollut liikaa? Tai halusikohan yhtiö katsosa teknologiateollisuuden pöytää tarkemmin, tuleeko sieltä pienempi korotus, johon voisi nojata. En tiedä.

Paperiliitto ja Stora Enso solmivat työehtosopimuksen lokakuun alussa. Palkankorotukset ovat kahtena ensimmäisenä vuotena 1,9 prosenttia ja kolmantena vuonna 0,9 prosenttia. Työehtosopimus on voimassa kaksi vuotta ja neljä kuukautta.

Liittosihteeri Juhani Siira huomauttaa, että Paperiliitto pyrkii suuruudeltaan samanlaisiin palkankorotuksiin, mutta niissä on eroja palkkatasoista johtuen. Korotusten taso on haarukoitu 35 senttiin tunnilta.

– Palkkaeroja tulee tuotteen kannattavuuden kautta. Jos sellussa on kova kysyntä, siellä on tietysti kovemmat palkat kuin paperitehtaalla, Vanhala lisää.

Työmarkkinoilla on kiistelty, onko työehtosopimuksen niin sanottu jälkivaikutus olemassa sopimuksen päättymisen jälkeen. UPM on ilmoittanut, ettei sellaista ole ja 1. tammikuuta tes ei ole voimassa.

Paperiliitosta huomautetaan, että jälkivaikutus on sovittu parttien välillä aikapäiviä sitten.

– Jälkivaikutus ei perustu mihinkään määräykseen vaan se on osapuolten välillä huomattu fiksuksi tavaksi toimia. Niin kauan kuin neuvottelut jatkuvat, on viisasta soveltaa jotakin sopimusta. Yleensä muuta ei ole kuin aiemmin sovittu sopimus, Siira korostaa.

Vanhalan mukaan UPM:n tulkinnalla on monenlaisia vaikutuksia.

– Tehtaat hoitavat useilla paikkakunnilla koko kunnan lämmön tai vedenpuhdistuksen. Jos sopimus ei ole voimassa, ja lakko tulee, voimalaitoksetkin ovat riskissä mennä alas. Jos ei ole sopimusta, meiltä ei ole silloin ketään töissä.

Ilmoitus työtaistelu-uhasta menee myös valtakunnansovittelijalle. Vanhala kuvailee sovittelijan roolia enemmän kuin haastavaksi.

– Jos jää paljon asioita auki, ovella on joka yhtiöstä eri edustajansa. Kaksi viikkoa on lyhyt aika. Sovittelija todennäköisesti ottaa helpoimmat tapaukset ensin käsittelyyn.

Vanhala on kuullut, että kenttä on ollut varsin tyytyväinen syntyneisiin sopimuksiin.

– Se tuo rauhallisuuden tunteen ihmisille, kun sopimuksia on saatu tehdyksi tasaista tahtia tilanteessa, jossa alalla on hyvin työtä tarjolla.

– Uskon, että aika monella huoli on poistunut, kun tieto on tullut sopimuksen syntymisestä, Siira lisää.

Vanhala huomauttaa, että esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, jossa on monia alan isoja yrityksiä, työntekijät keskustelevat keskenään ja vertailevat tilannetta. Tietty odotusarvo asettaa hänen mukaansa paineita myös neuvottelijoille pöydissä, joissa ei vielä työehtosopimusta ole.

Metsäteollisuus ry päätti lokakuussa 2020 vetäytyvänsä työehtosopimusten tekemisestä. Vanhala uskoo, että edellinen neuvottelukierros lakkoineen vaikutti päätökseen.

– Silloin neuvotteluissa aisti jo, että työnantajapuolet näkevät hyvin eri tavalla, miten työehtosopimuksia pitäisi kehittää. Kolme isoa yhtiötä, Stora Enso, UPM ja Metsä Group, ovat vieneet aina kuviota eteenpäin. Ne eivät löytäneet siitä yhteistä linjaa.

Tuolloin Paperiliitolta tivattiin, miksei se ajanut koneita alas päätöksen jälkeen ja istunut niin kauan, että Metsäteollisuus ry peruisi päätöksensä.

– Me istuisimme vieläkin. Aina kannattaa katsoa, mihin tappeluun kannattaa lähteä, Vanhala huomauttaa.

Puheenjohtaja ja liittosihteeri Siira ovat käyneet läpi kaikki yhtiöt läpi yhtiökohtaisesta sopimuksesta.

– Se on äärettömän raskas tapa tehdä työehtosopimusta. Mutta näin se vain pitää tehdä. Prosessia pitää varmaan muokata puolin ja toisin, miten sitä viedään eteenpäin, että kaikki saavat saman kohtelun.

Erityisesti pienemmät yritykset ovat olleet helisemässä, koska ne ovat voineet luottaa aiemmin siihen, että Metsäteollisuus ry hoitaa neuvottelut niiden puolesta.

– Niillä on ollut kovia tavoitteita, ja keskustelut ovat vieneet paljon aikaa. Pienet yhtiöt eivät olleet valmistautuneet mitenkään. Ne heitettiin jollain tavalla bussin alle, Vanhala kuvailee.