Politiikka
12.12.2017 16:52 ・ Päivitetty: 12.12.2017 16:52
Metsien hiilinieluihin löytymässä Suomen hallituksen toivoma ratkaisu – Isossa EU-pöydässä viimeistellään laskentasääntöjä torstaina
Metsien käyttöä ohjaavat hiilinielujen laskentasäännöt näyttävät kääntyvän Suomen hallituksen ajamaan suuntaan. Voimakkaita tunteita herättäneen lulucf-lainsäädännön odotetaan valmistuvan EU-tasolla torstaina ellei yllätyksiä tapahdu.
Pitkin matkaa Suomen hallitus on vastustanut tiukasti sitä, että metsien tulevaa käyttöä verrattaisiin menneeseen ajanjaksoon.
Biohankkeet käyvät kuumina, ja hakkuita ollaan kasvattamassa tuntuvasti. Menneeseen nojaavat laskelmat osoittaisivat hiilinielujen pienenemisen ja vastineeksi Suomi joutuisi vähentämään päästöjä jostain muualta tai ostamaan kiintiöitä muilta mailta.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) oli tiistaina varovaisen positiivinen ja kertoi puheenjohtajamaa Viron neuvottelumandaatin liikkuneen Suomen kannalta myönteiseen suuntaan.
– Meille tärkeää olisi, että ratkaisu katsoo menneisyyden sijaan tulevaisuuteen, Tiilikainen kertasi STT:lle.
Kaksi taustalähdettä kertoi STT:lle tiistaina, että EU-maat olisivat antaneet Virolle mandaatin neuvotella mallista, joka perustuu edelleen historialliseen vertailuun. Neuvoston kannassa ei kuitenkaan viitattaisi metsien käytön intensiteettiin eli vertailtava asia ei olisi metsien käyttö sinänsä. Jäsenmaille olisi näin jäämässä enemmän pelivaraa, eikä tuleva metsien käyttö olisi suoraan sidottu menneeseen.
– Historia on elettyä elämää ja jonkinlaisena pohjana. EU:n kokonaistavoite on, että hiilinielu pystytään pitämään yhtä isona tai vaikka kasvavana tulevaisuudessa, Tiilikainen kertoi, muttei halunnut paljastaa yksityiskohtia neuvoston kannasta.
Pettymyksiä ja voittoja
Lisää aiheesta
Suomen hallitusta ja metsäteollisuutta hiertänyttä maankäytön laskentatapaa eli lulucf:ää ratkotaan torstaina kolmen ison EU-instituution eli komission, parlamentin ja neuvoston yhteisissä neuvotteluissa.
Takana on pitkä tie EU:n päätöksentekoa, jota hitsataan nyt yhteen viimeisissä neuvotteluissa.
Euroopan komissio antoi alkuperäisen esityksensä maankäytön laskennasta jo viime vuonna, ja tämän vuoden puolella omat kantansa ovat ottaneet EU-parlamentti ja EU-maiden ympäristöministerit.
Matkan varrella ovat suomalaispoliitikot niin kironneet kuin kiitelleetkin EU:ta.
Syyskuussa iloittiin, kun parlamentti hyväksyi suomalaisten ajaman kannan, joka antoi Suomelle lisää liikkumavaraa kasvattaa hakkuitaan. Lokakuussa riemu vaihtui pettymykseen ympäristöneuvostossa, jossa kyllä sorvattiin Suomelle lisää liikkumavaraa, mutta hallituksen mukaan ei riittävästi.
“Suomi hakee järkevää tapaa”
Ympäristöjärjestöt ovat seuranneet hallituksen ja metsäteollisuuden kampanjointia tyrmistyneinä. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto ei hyväksy sitä, että hallitus norkoaa lisäjoustoja, koska kyse on globaaleista ilmastotavoitteista. Laskentasääntöjen on järjestön mukaan hyvä perustua metsien käytön historialliseen vertailuun sen sijaan että vertailutaso määriteltäisiin poliittisesti.
Tiistaina Pariisissa ilmastokokoukseen osallistunut Tiilikainen ei näe Suomen hakevan helpotuksia.
– Suomi yrittää toimia niin, että Pariisin sopimus laitetaan toimeksi mahdollisimman järkevällä tavalla ja siten, että metsät hillitsevät tehokkaasti ilmastonmuutosta vielä vuosisadan loppupuolellakin.
Anniina Luotonen, STT,Bryssell
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.